HALLAN HARHAA - Sunnuntaina, 17.07.2016 klo 01:57
Me on emännän kanssa urakoitu pitämällä rotuesittelyitä rodusta kiinnostuneille. Se homma toimii niin, että joku soittaa emännälle ja sopii tulevansa kylään ihan pikaisesti. Sitten emäntä juoruaa sen kanssa 4-9h ja me koitetaan olla tosi söpöjä ja sitten se joku lähtee täältä uskoen että bedlington on kauhean hyvä valinta. Paitsi sillon kun se ei ole hyvä valinta koska oikeasti tää on vähän niinku joku deittailupalvelu, jossa haetaan hyvää paria. Niissä rotuesittelyssä tulee aika usein esille se ettei me oikein olla mitään tokovalioita. Tai niin se emäntä sanoo: ettei me niinku jakseta toistoa ja ettei sekään oikein tykkää viilata pilkkua. Ja sillon me koirat yritetään tökkiä kuonolla niitä ihmisiä että ne hoksais kun niitä vedätetään. Emäntä on nimittäin ihan kamala komentelija ja pilkun viilaaja ja...
Päätelkää itse: kenen muun emäntä on ensin raahannut... siis ulkoiluttanut koiraansa koko päivän Suomenlinnassa keikkumassa millon milläkin muurin pätkällä ja lähtee sitten kahvilaan rentoutumaan. Paitsi, että pakkohan silläkin reissulla on kuvata koska hei tosi hieno rakennus ja nyt kun sisaruksetkin on koolla ja kaikkea niin eiköhän oteta sellaisia kuvia missä näkyy myös koiria.
Asemissa ollaan. Niinku just siinä missä piti.
Poikien (Wäinö & Kuura. Velipoika on keskimmäinen eli Kuura) käskettiin seistä ja mun piti maata ja katsella eteenpäin.
Että ei jaksa toistoa, eikä viilausta, eikä tylsiä tehtäviä. Päätin just myöntää itselleni (ja Kuuralle ja Wäinölle ja äidille ja isille ja Hippa-siskolle) Tokovalion arvon. Koska kuka muu muka pysyy paikallaan tolleen, että emäntä saa pakittaa miljoonan kilometrin taa karjumaan ohjeita ja kuvaamaan? (Joo se ei tarvi siihen hyppelyyn ees pokemon peliä)
Ja jos siis näette pienen vaaleanpunaista lammasta muistuttavan olennon yksin jossain oudossa paikassa niin mä olen todennäköisesti taas rentoutumassa emännän kanssa, joten mulla ei ole hätää. Samoin, jos näette jonkun kahjon loikkivan kameran kanssa niin se voi olla meidän emäntä ja mä pidän sitä silmällä joten silläkään ei ole hätää.
Velipojalle ja sen perheelle pahoittelut! Muuten oli ihan superreissu! (ja vitsit miten kiva kahvio löydettiin just abour ton kuvatun talon edustalta: Johan & Nyström ottaa vastaan myös koira-asiakkaat ja oli tosi mukava paikka muutenkin (ei tämä ei ole maksettu mainos, eivät edes tiedä kuka mä oon mutta tykkäsin paikasta joten säkin saatat tykätä :) )
Ton talonkuvaus sekoilun jälkeen iski vielä "ihana miten vihreää täällä on!", joten se napsi vielä nää (Kuura mun vieressä):
Kyllä on veljessä jotain tuttua vai mitä? Ja ihme miten Wäinö on sen näköinen ettei se ilahdu siitä että Kuuran kaltaisia elohiiriä on lisää :D
Tokovalio, ainakin melkein,
Halla ja sen Veli
Tokovalioita ja velikultia
Hei taas!Me on emännän kanssa urakoitu pitämällä rotuesittelyitä rodusta kiinnostuneille. Se homma toimii niin, että joku soittaa emännälle ja sopii tulevansa kylään ihan pikaisesti. Sitten emäntä juoruaa sen kanssa 4-9h ja me koitetaan olla tosi söpöjä ja sitten se joku lähtee täältä uskoen että bedlington on kauhean hyvä valinta. Paitsi sillon kun se ei ole hyvä valinta koska oikeasti tää on vähän niinku joku deittailupalvelu, jossa haetaan hyvää paria. Niissä rotuesittelyssä tulee aika usein esille se ettei me oikein olla mitään tokovalioita. Tai niin se emäntä sanoo: ettei me niinku jakseta toistoa ja ettei sekään oikein tykkää viilata pilkkua. Ja sillon me koirat yritetään tökkiä kuonolla niitä ihmisiä että ne hoksais kun niitä vedätetään. Emäntä on nimittäin ihan kamala komentelija ja pilkun viilaaja ja...
Päätelkää itse: kenen muun emäntä on ensin raahannut... siis ulkoiluttanut koiraansa koko päivän Suomenlinnassa keikkumassa millon milläkin muurin pätkällä ja lähtee sitten kahvilaan rentoutumaan. Paitsi, että pakkohan silläkin reissulla on kuvata koska hei tosi hieno rakennus ja nyt kun sisaruksetkin on koolla ja kaikkea niin eiköhän oteta sellaisia kuvia missä näkyy myös koiria.
Asemissa ollaan. Niinku just siinä missä piti.
Poikien (Wäinö & Kuura. Velipoika on keskimmäinen eli Kuura) käskettiin seistä ja mun piti maata ja katsella eteenpäin.
Että ei jaksa toistoa, eikä viilausta, eikä tylsiä tehtäviä. Päätin just myöntää itselleni (ja Kuuralle ja Wäinölle ja äidille ja isille ja Hippa-siskolle) Tokovalion arvon. Koska kuka muu muka pysyy paikallaan tolleen, että emäntä saa pakittaa miljoonan kilometrin taa karjumaan ohjeita ja kuvaamaan? (Joo se ei tarvi siihen hyppelyyn ees pokemon peliä)
Ja jos siis näette pienen vaaleanpunaista lammasta muistuttavan olennon yksin jossain oudossa paikassa niin mä olen todennäköisesti taas rentoutumassa emännän kanssa, joten mulla ei ole hätää. Samoin, jos näette jonkun kahjon loikkivan kameran kanssa niin se voi olla meidän emäntä ja mä pidän sitä silmällä joten silläkään ei ole hätää.
Velipojalle ja sen perheelle pahoittelut! Muuten oli ihan superreissu! (ja vitsit miten kiva kahvio löydettiin just abour ton kuvatun talon edustalta: Johan & Nyström ottaa vastaan myös koira-asiakkaat ja oli tosi mukava paikka muutenkin (ei tämä ei ole maksettu mainos, eivät edes tiedä kuka mä oon mutta tykkäsin paikasta joten säkin saatat tykätä :) )
Ton talonkuvaus sekoilun jälkeen iski vielä "ihana miten vihreää täällä on!", joten se napsi vielä nää (Kuura mun vieressä):
Kyllä on veljessä jotain tuttua vai mitä? Ja ihme miten Wäinö on sen näköinen ettei se ilahdu siitä että Kuuran kaltaisia elohiiriä on lisää :D
Tokovalio, ainakin melkein,
Halla ja sen Veli
