Koirat.com

^Mutta ne tyypit, jotka haluaa hankkia kisamunanjatkeen, jättävät sen nykyään hankkimatta, koska haluavat mielummin kisata koiralla kun hankkia typättyä ja sitten pitää kisaamattomana. Sen verran se edes hyödyttää.

Mutta Suomessa se typpäys on enemmänkin, suurimmassa osassa, noilla koirilla omistajan takia kun koiran hyvinvoinnin takia.

Yhteenkään typättyyn ajokoiraan en ole törmännyt ja väitän kyllä kymmeniä nähneeni muuallakin kuin näyttelyissä (eli siis käytössä). Yksi on sellainen, jolta tapaturman vuoksi leikattiin aikuisena häntä pois. Joskus on myös omilla ollut vähän hännänpää verillä metsäreissujen jälkeen mut ei mitään isoja äksidenttejä ole ollut. Eikä ne maastotkaan mitään harvoja varsinaisesti ole aina olleet. Miten lienee seisojien laita sit, sitä en niin hyvin tunne Ymmärtääkseni typpäys on kuitenkin niilläkin aika vähäistä Suomessa. Itse en näe mitään tarvetta moiseen. Hännän vaurioitumisen mahdollisuus tuntuu kuitenkin sen verran pieneltä, etten lähtisi mitenkään "varmuuden vuoksi"-pohjalta jotain tuollaisia kivuliaita operaatioita teettämään ja vielä vähemmän pelkän ulkonäön vuoksi. Koira viestii hännällään ja korvillaan, joten annan mieluiten niiden pitää nuo välineensä sellaisina kuin ne ovat.

virtahepo kirjoitti:

Ja minä en valinnut edes rotuani ulkonäön mukaan, vaan luonteen. En ymmärrä. En kertakaikkiaan oikeasti ymmärrä.

Mä olen varmaan tosi turhamainen, mutta mulle koiran ulkonäöllä on väliä. Mä en pystyisi ottamaan koiraa vain ja ainoastaan luonteen takia. Kyllä sen ulkonäönkin pitää miellyttää.

^No emminäkään siis ihan mitään monsterinnäköstä koiraa ottais, mutta ei silcol ole mulle se kaikista kaunein koirarotu, mutta kyllä mulle painoi vaakakupissa helppo koulutettavuus sekä harrastusmahdollisuudet enemmän. Onhan mun mielestä tottakai huskyt ja laumikset upeamman näköisiä, mutta mitä hittoa minä semmosella teen!?

^ Joo siis toki luonne ja ulkonäkö pitää olla samassa paketissa.

Mä en esim. koskaan ottaisi mitään spanielia/terrieriä, vaikka ne sopisivat luonteen puolesta mulle kuin nenä päähän. Ne on mun mielestä vaan niin rumia.
Ja huskyt taas toisinpäin - rakastan niiden ulkonäköä, mutta luonteen puolesta ei sopisi meille sitten millään.

Tässä kun on monessa viestissä puhuttu tuosta koiralle aiheutettavasta kärsimyksestä ulkonäön vuoksi, niin mulla tulee väkisinkin mieleen että tätä samaa harrastetaan ihan "laillisesti" aika monen näyttelyihmisen toimesta. Ei ehkä yhtä suorasti ja samanlaista kipua tuottaen, mutta koiran elämästä tehdään melkoisen arveluttavaa toisinaan kun tähtäimessä on ainoastaan näyttelymenestys.

Esimerkkinä nyt nämä turkin varjelijat. Koira ei voi (osa koskaan) mennä metsään kun turkki tarttuu oksiin ja menee ihan "pilalle." Toisten koirien kanssa ei voi painia samasta syystä, ja siinähän voisi tulla joku arpikin. Ulkoilu on puku päällä hihnassa tököttelyä, eli varsin laadukasta koiranelämää.

Myös monen näyttelykoiran ruokinta on aika kyseenalaista puuhaa. Koirallahan pitää olla MASSAA kehässä, ja se on useimmiten yhtä kuin tolkuton läskiporsas. Molossi-ihmisenä tähän touhuun on kiinnittänyt erityisesti huomiota, koska isojen koirien pitää nykyään olla isoja joka suuntaan, ja monet tuomarit jopa kannustavat tähän palkitsemalla näitä ylipainoisia, ja rokottamalla "liian kevyitä" normaalipainoisia. Osa koirista on läskejä ympäri vuoden, osa sitten lihotetaan näyttelyitä varten ja laihdutetaan taas jälkeenpäin. Todella terveellistä.

Sivuraiteelle meni että heilahti, mutta haluaisin vain että ihmiset ajattelisivat ettei tämä typistäminen ole suinkaan ainoa asia joilla koiria kiusataan, ja pelkästään ulkonäkösyistä. Hyvin yleistä on korvien teippailukin, enkä usko senkään olevan mitenkään ratkiriemukasta aikaa koiran kannalta ajatellen.

Monilta koirilta poistellaan kannuksia, ja sille on monesti ihan perusteltu syykin koska ne saattavat revetä irti ja aiheuttaa ihan varmasti suuremmat kivut koiralle kuin mitä se asiallinen poistotoimenpide jälkihoitoineen. Sinänsä aika jännä juttu ettei tämä ole kiellettyä, koska metsästyskoiriltakaan ei saa napsia niitä häntiä ennaltaehkäisevästi, ja samat nukutukset ja kipulääkitykset molempiin opetaarioihin oletettavasti tarvittaisiin.

^
Itseasiassa kannusten poisto on nykyään Suomessa kielletty!

Muoks// Siis ulkonäöllisistä syistä.
Lainaus Eviran sivuilta:
Kannusten poistoa ei saa tehdä ainoastaan siksi, että rotumääritelmä niin edellyttää. Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua aiheuttava toimenpide saadaan eläimelle suorittaa vain, jos se on eläimen sairauden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi tarpeellista. Sairauteen verrattavia syitä voivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa toimenpiteellä ehkäistään eläintä vahingoittamasta itseään tai muita eläimiä. Kannusten poisto voi ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä olla perusteltavissa esimerkiksi silloin, kun koiraa tullaan käyttämään metsästyskäytössä tai muissa vastaavissa tilanteissa, joissa kannusten vahingoittumisen vaara on ilmeinen.

OT// mutta eikös kannusten poisto ole kielletty, ellei ole pätevää syytä?

Häh, no oon taas sitten hiukkasen aikaani jäljessä. Kuinka yllättävää.

Musta on väärin myös se jos koira ei saa elää ns. koiran elämää niiden näyttelyiden takia. Ilman muuta. Silti musta se että mä puen koiralleni kurapuvun kurasäällä on vähän eri asia kuin se että mä leikkaisin siitä jonkun epämiellyttävän näköisen ruumiin osan irti? (musta esimerkiksi on äärirumaa miten uroksen elimet pilaa sen kauniin alalinjan! Hus pois vaan kaikilta semmosilta joilla "se" näkyy sieltä karvan alta!)

Edelleen olen ilmeisesti ainoa ihminen jolle tuli koira alunperin ihan puhtaasti sillä perusteella että se oli mulle oikea valinta luonteen, koon yms syiden vuoksi siitä huolimatta että se oli mielestäni ihan sysiruma/vähintään omituisen näköinen? Ei se enää ole sysiruma (kun on kaunistunu vuosien saatossa ) mutta kyllä se vaan oli sitä alunperin.

Mä taas oon sulkenut esimerkiksi kaikki vesikoirat pois laskuista toista harrastuskoiraa miettiessäni, vaikka niissä varmasti olisi just mulle sopivaa potentiaalia. Ne vaan on niin hillittömän hölmön ja ei-koiramaisen näköisiä Toisaalta helppohan se on sanoa kun samoilla kriteereillä löytyy myös silmää miellyttäviä rotuja.

Täällä yksi karkkariholskun omistaja. Koira, jota ei todellakaan kukaan valitse hienon ulkonäön vuoksi.

Lyhyesti sanottuna: olen vastaan ulkonäön takia tapahtuvaa typpäämistä.

Mutta oon myös sitä mieltä mistä Lurch ehtikin jo kirjoittaa, että on niin paljon muitakin asioita mikä on vääriin koiraa kohtaan. Juuri vaikka se että se ei nättelyharrastuksen takia saa viettää kunnon "koiranelämää" juoksemalla metsässä, riekkumalla muiden koirien kanssa, kierimällä ojassa jne. on suurempi vääryys kuin typpäys. Sama tuo että koiralla pitää olla " tasaista massaa" eikä esim. sporttisen hoikkaa ja lihaksikasta kehoa.

Puhumattakaan siitä, että vaikka (näyttelylinjaisten)sakemannien, cavojen ja monen muun rodun rakenne/terveys on jo jotain niin hurjaa että mua itkettää kattoa niitä nikkiselkäisiä lotkosakuja kehän reunalla että sen rinnalla typätty dopperi ei tunnu läheskään yhtä pahalta. Mutta väärin typpäys on silti, ei sitä mikään muuta vaikka mielestäni pahempiakin asioita on mitä koiralle voi tehdä.

Tigru kirjoitti:

Silti musta se että mä puen koiralleni kurapuvun kurasäällä on vähän eri asia kuin se että mä leikkaisin siitä jonkun epämiellyttävän näköisen ruumiin osan irti?

Totta mooses se on eri asia, ja ymmärrän kyllä täysin sen että turkkirotuja esimerkiksi juuri jollain räpäskäkeleillä puetaan (kuka hemmetti jaksaisi pestä ja kuivata koiraa joka päivä tuntitolkulla, puhumattakaan miten namia se olisi koiran iholle), samoin kuin vaikka kylmänarkojen koirien pukeminen pakkaskeleillä. Tarkoitin tuolla pukukommentilla lähinnä sitä, kun joillakin turkkieläimillä tuntuu olevan joku haarniska päällä suunnilleen kaiken aikaa, tai vähintään jotain pompuloita ja pimpuloita joka puolella ettei vaan karva katkea.

Typistäminen ja se jälkisärky kestävät (ilmeisesti, ellei niitä haamusärkyjä sitten tuosta tule?) käytännössä vain hetken, mutta tuo koko elämän eläminen näyttelyiden ehdoilla kestää, noh, koko elämän.

Ja siis minähän en ole tässä puhumassa typistämisen puolesta, kunhan herättelen ajatuksia. Kun omaa ensimmäistä koiraani olin hommaamassa niin en edes aluksi muistanut että se typistyskielto oli jo voimassa (ollut siinä vaiheessa muistaakseni parisen vuotta), mutta mulle oli itsestäänselvää että oman rotikkani haluan häntineen päivineen. Minunkin mielestäni esimerkiksi se typistetty dobermanni nyt vaan on komeamman näköinen kuin typpäämätön, mutta omat koirani haluan silti veistelemättöminä.

Tigru kirjoitti:

Edelleen olen ilmeisesti ainoa ihminen jolle tuli koira alunperin ihan puhtaasti sillä perusteella että se oli mulle oikea valinta luonteen, koon yms syiden vuoksi siitä huolimatta että se oli mielestäni ihan sysiruma/vähintään omituisen näköinen?

Et ole ainut - mulla (tai oikeesti meidän perheellä) kävi ihan samoin

Ja griffoneiltahan on myös ennen typistetty sekä korvat että häntä. Nykyään vielä näkee veteraani-ikäisiä typättyhäntäisiä, mutta muuten ei suomessa niitä ole. Onneks. No, vierailevina tähtinä on joskus näkyny näyttelyissä tietyn maan edustajia täystypättyinäkin.

Itse siis olen typpäystä vastaan, etenkin kun/jos se on tehty vain sillä perusteella "mutku mä haluun"

Itse en ottaisi täystypättyä koiraa, vaikka olen myös sitä mieltä että esim. dobberi on näyttävämpi typättynä kuin luomuna. Mutta kuten moni onkin jo todennut, ymmärrän käyttökoirilla esim. hännän typpäyksen kunhan se tehdään asiallisesti.

Toisaalti olen myös sitä mieltä, että loppupeleissä tämä nyt ei niin kauhean merkittävä asia ole, kunhan homma hoidetaan asiallisesti. Pääasia kai kuitenkin on, että koira saa elää onnellista koiran elämään, typättynä tai ilman.

Välillä olen miettinyt, että onko kuitenkin jollain tasolla tekopyhää paasata siitä kuinka eläimelle aiheutetaan tarpeetonta kipua, mutta sitten kun mietitään kuinka yleistä on koirien kastraatio / sterilointi?
Seuraavaan hengenvetoon joku vetoaa siihen, että se on miltei joka koiralle käytännössä pakollinen toimenpide! Siten ei sitten tule niitä pentuja ( ei pentuja tule jos omistaja on vastuullinen ja huolehtii siitä ), sitten ei ole tyhmiä ja hankalia juoksuja ja ehkä jopa tämä urokseni lopettaa rähjäyksen kuin seinään kun se leikataan ( vaikka oikeasti puutteet ovat puhtaasti koulutuksessa )

Terveydellisistä syistä leikkaaminen on täysin ymmärrettävää. Ja jos oman poikakoiran pää on kaupungissa kaikista hajuista sekaisin ihan oikeasti 24 / 7, niin onhan se leikkaus kaikille osapuolille helpompaa.

Kuitenkin omien kokemusten mukaan on alkanut tuntumaan, että koiran leikkaus on joillekkin ihan automaatio. Ja useinkaan ihan oikeaa terveydellistä / muuta painavaa syytä / tarvetta operaatiolle ei ole. Syy saattaa yksinkertaisesti olla se, että omistaja pääsisi ehkä vähän helpommalla tai ei ole osannut kouluttaa koiraansa ja kuvitellaan että leikkaus toisi oikotien onneen.

Oma urokseni on 8 vuotias ja leikkaamaton. Pärjäämme hyvin keskellä kaupunkia, joskus voi tytön haju sekoittaa pään mutta so what? Eräs eläinkäärimme kerran normaalin rokotuskäynnin alkoi oikein puskemaan päälle ja inttämään sitä miksei koirani ole leikattu. Olin ihan että mitä?? Miksi pitäisi kun mitään tarvetta ei ole ollut? Jäi tasan viimeiseksi kerraksi sillä lekurilla..

Lopuksi vielä korostan, että on mielestäni hyvä asia, että typpäys on useimmissa maissa kielletty, näin pitääkin olla.

Aivan valtavan selkeästi olen typistämisiä vastaan minäkin. Metsästystouhuista en juuri paljoa tiedä, joten sen suhteen mielipide on vähän häilyvä. Kai sitten jos joku koirallaan juuri sellaisissa oloissa metsästää, että riski korvien ja hännän vaurioitumiseen on huomattavan suuri, saattaa typpääminen olla perusteltuakin. Ulkonäkösyistä silpominen on sen sijaan minusta lähinnä inhottavaa. Erityisesti töpöhännät näyttääkin hirmu kummallisilta, rodulla kuin rodulla. Ja ihan ylipäätäänkin olen kriittinen kaikenlaisen ulkonäkömuokkauksen ja ulkonäkökeskeisen jalostuksen suhteen, kun se tapahtuu jollain tavalla terveyden, hyvinvoinnin tai luonneominaisuuksien kustannuksella.

Itselle koiran ulkonäkö, väri yms on aika lailla sivuseikka kun puhutaan kriteereistä millä koiraa itselleen valitsee. Kyllähän toisentyyppiset koirat silmää miellyttää enemmän kuin toiset, mutta kyllä ne vaan ihan oikeastikin on ne terveys, luonne- ja käyttöominaisuudet mitkä vaakakupissa painavat. Kunhan koira on näiltä osin hyvä, niin olkoon ihan miten susiruma tahansa minun puolesta. Nättiys tulee sitten kaupan päälle jos on tullakseen. Ei tulisi mieleenkään lähteä leikkelemään koiran ruumiinosia siksi että se jotenkin miellyttäisi silmää enemmän.

virtahepo kirjoitti:

^^Onko niitä rotuja mahdoton saada typpäämättöminä, esim jos on yhteydessä kasvattajaan ennen pentujen syntymää/typistystä? Koska jos niitä on mahdollista saada typistämättöminä, niin mun mielestä silloin ei niiden kuulu saada kilpailla Suomessa.

Jenkkicockereita tuodaan Suomeen typpäämättöminä USA:sta. Sanin ja Unnin isä esim. on tällainen tapaus. Kasvattaja jätti kaksi urosta pitkähäntäiseksi jotta suomalaisella ostajalla olisi mistä valita videoiden perusteella. Olen varma että samansuuntaista joustavuutta löytyy myös muiden rotujen kasvattajista, jos ostaja vaan on ajoissa liikenteessä ja perustelee asiansa hyvin.

En mäkään kannata kaikkien metsästyskoirien typpäämistä, vaikka häntävammoja onkin. Eihän niitä kaikilla ole, joten tyhmää olisi turhaan ja varmuuden vuoksi napsia jokaiselta seisoja- ja spanielipennulta häntä pois. En mäkään tunne montaa muuta noutajaa jotka hakkaavat häntänsä verille, mutta välillä kauhulla mietin että mitä jos tuohon tulee kuolio ja se joudutaan amputoimaan. Se olisi kamalaa

Typistetyt koirat ovat rumia. Ja mä tunnen edelleen tarvetta kiertää ne, etenkin dobermannit ja pitbullit, omistajineen kaukaa.

"Paras" kyllä oli, kun eläinsuojeluyhdistyksen järjestämän match show:n voitti typistetty dobermanni. Ja tämä siis typistyskiellon voimaantulon jälkeen.

Minä en halua enkä aiokaan kääntää kenenkään päätä mihinkään suuntaan tässä asiassa. Mulle käy luomut ja typätyt. Tosin jos kyse on pitkäksi typättävistä korvista (tanskandoggi, dobberi) niin en huoli enää koskaan sellaista. Se teippaus ja parantuminen kestää ja kestää. Häntien typpäystä jotenkin karsastan, koska se tehdään tosiaan usein ilman mitään puudutusta ja nukutusta. Kuitenkin näen hyödylliseksi metsästyskoirilla typpäämisen niin hännissä kuin korvissakin.

Joku tuolla otti puheeksi minun kommenttini alanoista ja metsästyksestä, ja miksi näillä typätään kotimaassaan esimerkiksi korvat sen vuoksi. Ja eihän Suomessa ole villisikoja jne. En ole sanonut ottavani typättyä alanoa, koska metsästäisin näillä. Näillä ei saa metsästää Suomessa. Alanot ovat kiinnipitäviä koiria, ja käyvät nimenomaan saaliiseen kiinni. Siinä rytäkässä helposti menee korvatkin. Näitä on kuultu ja nähty. Lisäksi jo alanoiden leikeissä korvia repeytyy, kun leikkivät metsästystä toistensa kanssa. Omista koirista tämä myös näkyy.

Mitä viestimiseen tulee, niin kokemuksen mukaan nää typätyt menee siinä missä muutkin. Korvat liikkuu normaalisti eikä meillä ole koskaan ollut ongelmia muiden koirien kanssa. Elekieleen kuuluu paljon muutakin kuin nuo asiat. Hännättömistä mulla ei ole kokemusta. Luulisin, että hännättömillä tasapainoilu hankaloittuu jonkin verran?

Lurkin kanssa olen samoilla linjoilla, koska olen ihan samaa miettinyt. Vastustetaan henkeen ja vereen typistämistä, kun toisaalla on hyvin sairaita rotuja joita kasvatetaan ja ne kärsivät elämänsä niistä ihmisten aiheuttamista ongelmista.
Koirilla on suuri kipukynnys, varsinkin alanoilla se on korkea jo käyttötarkoituksen takia. En siis usko, että korvien typistys aiheuttaa kovin kummosia kipuja kun se on tehty yhtä asianmukaisesti kuin esim. kastraatio tai kannusten poisto. Lyhyeksi typätyt korvat eivät vaadi teippailuja ja ne paranee muutamassa päivässä.

Minä en itke typistyskiellon takia, minusta se on ok. En itkisi vaikka se tulisi koko maailmaan, silti ottaisin alanoita. Luomuja alanoita tulee olemaankin. Minä en ole puolesta enkä vastaan, en harrasta näyttelyitä, mutta toivoisin pääseväni Espanjaan virallisiin näyttelyihin alanoideni kanssa tulevaisuudessa. Ja sinne virallisiin kokeisiin.

Tiedän, että meikäläistä varmasti jotku katsoo kieroon typättyineen koirineen, mutta ei se minua haittaa. Koirani saavat paljon liikuntaa, ruokaa, seuraa ja toimivat moitteettomasti fyysisesti ja psyykkisesti.