Koirat.com

Millainen auto sulla on? Miten kuljetat koiraa siinä? Onko auto sulle välttämätön vai onko se sulla lähinnä muuten vaan elämää helpottamassa? Ja ne joilla ei ole autoa, pärjäätkö ilman vaikka on koira?

Mulla on aina ollut auto käytettävissä koska vaan siitä lähtien kun sain ajokortin (kolme vuotta). Nyt mulla on oma, Fiat Punto, todella vähän kuluttava ja muutenkin kätevä. Nyt siitä on tullut lähinnä kamala riesa.. mitään rikkaita tässä ei olla ja vakuutusmaksut on taivaissa ja aina on niitäkin hankalaa saada maksetuksi.

Oonkin miettinyt, että mitä jos siitä luopuis... pärjäiskö? No, kesällä pääsee kauppaan helposti pyörällä/kävellen, talvella sit kai bussilla (ei paljoa houkuttele)? Inhoan istua kaukoliikenteen bussissa, mut kai siihenkin tottuis. Joutuis usein menemään Turku-Pori välin kun vanhempien luona menis käymään. Mut mitäs sitten jos meille nyt se koira on tulossa? Turusta Poriin ei pääse suoraan junalla, voiko koira matkustaa bussissa, miten? Rasittavaa, olis elämä vaan helpompaa ilman noita auton ylläpito kustannuksia...

Täällä on ainaki juttua koiran kuljettamisesta. :)
http://www.koirat.com/keskustelu/aikuisten+palsta/koiran_kuljetus_autossa_15141

Koiran kanssa linkassa matkustamisesta osaan ainakin kertoa, kun itse reissasin kolme vuotta bokserin kanssa niin linja-autolla kuin junallakin.

Linja-autossa koira matkustaa lattialla, omissa jaloissa. Kuskista riippuu se, paljonko kyyti maksaa. Meillä Rape matkusti usein ilmaiseksi, joskus lapsena ja joskus rahtina. Maksu oli 2,00 - 5,50 euron väliltä/kyyti. Kuski voi myös kieltäytyä ottamasta koiraa kyytiin, jos kyydissä on esim. joku pahasti allerginen. Tällaista tapausta meille ei osunut koskaan. Kerran tosin kuski sanoi, että meidän pitää mennä takaovesta autoon sisälle ja istua mahdollisimman takana, koska hän (kuski) on niin pahasti koirille allerginen. Näin tehtiin, eikä ollut senkään reissun aikana mitään ongelmia.

Aikoinaan kun kävin koiran kanssa matkustamisesta matkahuollosta kysymässä, virkailija sanoi että viidakon laki vallitsee, eli se joka on ensin, on ensisijaisessa asemassa. Ts. jos me ollaan koiran kans jo lippu maksettu ja pysähdytään jollekin pysäkille, josta kyytiin tulee henkilö joka sanoo ettei voi koiran kanssa olla samassa tilassa niin se kyytiin tuleva on silloin se joka "väistää". Ei mua voi silloin koiran kanssa heittää autosta pihalle jossain jumalan selän takana.

Sitä en tiedä, päästävätkö pikkukoirien omistajat koiran viereensä penkille matkustamaan. Toivottavasti ei, ainakaan ilman mitään suojaa, koska jo ajatuksen tasolla inhottaa koiran kuraiset tassut istuimella.

Kaikin puolin koiran kanssa matkustaminen sujui ilman minkäänlaisia ongelmia. Rapsu oli niin tottunut reissaaja, että sai kanssamatkustajiltakin todella usein kehuja siitä, kuinka se vain makaa rauhassa paikoillaan. Itse taas sain monesti hyvät naurut ihmisten ilmeiden vuoksi, kun he tajusivat, että minä oikeasti olen sen ison koiran kanssa tulossa linja-autoon. Koskaan ei silti saatu ainuttakaan negatiivista kommenttia.

Kiitos boxerowner! Siinä oli paljon tietoa yhdessä viestissä. Tiedämpähän nyt ainakin, että luultavammin ei tule olemaan ongelmaa jos täytyy bussissa matkustaa koiran kanssa. Ja bokserikin on aika isokokoinen koira vieläpä, meille on tulossa sheltti =) Mun tädillä oli muuten joskus kaksi bokseria, aivan ihania ja valtava sellainen suojelutahto oli omistajaansa kohtaan. =)

Ei me nyt ainakaan tähän hätään olla luopumassa autosta, ehkä joskus kokeillaan millaista olisi elää ilman sitä.

Niin ja iBox, kiitti vinkistä

Minäpäs voin kertoa hieman shelttimäisiä matkustustarinoita :)
Vielä pk-seudulla asuessani matkustelin paljon koiran kanssa julkisilla, busseilla, junilla, ratikoilla ja metrolla. Koskaan ei mitään ongelmia meillä ole ollut, koira on nätisti, lähinnä ahdistelevat kanssamatkustajat jotka hyökkäävät silittelemään koiraa lupia kyselemättä (ja varsinkin kun meillä on käytäntö että missään kulkuneuvoissa ei ihmisiä tervehditä, ihan kulkemismukavuuden vuoksi, ettei tarvitse kokoajan koiraa rauhoitella kun tietää että ei tutustuta).
Oma shelttini on sen verran pieni, että matkustaa ajoittain myös sylissä, mutta yleensä jaloissa istuen/maaten.
Julkisilla kulkeminen on ollut varsin kätevää ja helppoa
Kuitenkaan en voisi kuvitella luopuvani autosta, silloin vaikeutuisi/muuttuisi mahdottomaksi koiraharrastuksissa ja kilpailuissa kulkeminen.

Eikös tää ketju mee nyt just sellaseks, että nääki viestit sopis tonne minkä aiemmin linkkasin..?

Kiitos Suzuna

Kyllä se iBox siihen suuntaan näyttii menevän kun vastaajat vastasivat juuri siihen asiaan.

Eli kannattaakin tehdä niin, että jos siitä asiasta on vielä asiaa niin mennään sinne juttelemaan.

boxerowner kirjoitti:

Sitä en tiedä, päästävätkö pikkukoirien omistajat koiran viereensä penkille matkustamaan. Toivottavasti ei, ainakaan ilman mitään suojaa, koska jo ajatuksen tasolla inhottaa koiran kuraiset tassut istuimella.

Lara matkustaa sylissä. Missään nimessä se ei istu penkillä. Paitsi kerran kaukojunassa, kun matkaa tosiaan oli useampi tunti, niin Lara istui minun vieressä penkillä peiton päällä. Ainoastaan kaukojunassa on joutunut maksamaan, busseissa ei ikinä. Joku kuski sanoi kerran että jos koira on niin pieni, että se menee sylissä, ei voi ottaa maksua, mutta nuo taitaa olla riippuvaisia yhtiöistä?

Mulla on auto käytössä ollut nyt kohta kolmisen vuotta, sitä ennen meillä oli taloudessa se yksi auto. Se riitti siihen asti kunnes mä rupesin innostumaan enempi koiraharrastuksista, joita sitten oli ympäri ämpäri, paikoista mihin ei julkisetkaan kovin helposti kulje.

Ei se normaali elämässä olisi tarpeellinen se oma auto(yhdelläkin ehkä pärjättäisiin) mutta on se vaan kätevämpi kun kummallakin on oma, niin ei tartte miettiä kumpi saa minäkin päivänä autoa käyttää omiin harrastusmenoihinsa. Onhan se suht tyyristä, mutta ollaan me ihan ok pärjätty, eikä kuitenkaan mitään kroisoksia olla.

Nyt kun olen äippärillä en kyllä autoa käytä kun vaan kauppareissuihin kun käydään kerralla aina hakemassa isompi satsi ja varmaan reissut nyt tehdään mun autolla kun on farmari mallinen.

Oon kyllä aina ollut henkeen ja vereen autoihminen, en tykkää julkisista ollenkaan, en siis ole koskaan tykännyt ja niitä olen kyllä kerennyt elämäni aikan käyttämään!

Toki jos elämän tilanne menisi siihen, että rahat rupeaa loppumaan niin kyllä kait sitä pitäisi jomman kumman autostaan luopua, toivotaan, että näin ei pääse koskaan käymään.

Lunatic kirjoitti:

Oon kyllä aina ollut henkeen ja vereen autoihminen, en tykkää julkisista ollenkaan, en siis ole koskaan tykännyt ja niitä olen kyllä kerennyt elämäni aikan käyttämään!

No mullahan on ihan sama juttu. Vaikka eihän mulla oo ollu kortti kun vasta sen reilu kolme vuotta, mutta silloin kun sen sain, ajoin kokoajan isän autolla paikasta toiseen, no, sitten sain oman auton, mikä nyt tuollakin röhnöttää par'aikaa. =) Juttu on se, että pienenäkään ei ole tarvinnut oikeastaan koskaan matkustaa mihinkään bussilla, joten inhoan niitä sitten vieläkin, en ole tottunut. Juna on hieman mukavampi, mutta busseja inhoan ylikaiken...

Mutta, nyt tosiaan on sellanen vaihe, että olen alkanut miettimään autotonta elämää. No siltikin päätin, etten aio sitä myydä. Voihan sen laittaa seisontaankin aina jos siltä tuntuu, että pärjää pidemmän aikaa ilman (esim. kesän), säästää siinäkin sitten monta sataa euroa...

Niin ja Kalinka84, kiva tietää, jos meidän sheltistä ei tule mitään monster kokoa niin voisi onnistua samalla tavalla. =)

Itse oon matkustanu shelttini kanssa aika paljon bussilla, eikä koskaan oo otettu mitään maksua, eikä ketään oo koskaan sanonut mitää. Alissa matkustaa aina lattialla ja jos vaunupaikka on vapaana, ni siihen on tosi kätevä mennä koiran kanssa. Alissa on vaan semmonen, et se ei malttais pysyä paikallaan, vaan tykkää tuijottaa ihmisiä ja koittaa venyttää ittensä haistelemaan.

Mäkään en tykkää busseista kauheesti, koska sillon on niin sidottu aikatauluihin. Senpä takia oonkin ahkera pyäräilijä. Kesällä kilometrejä tulee noin 100 viikossa. Mua ärsyttää ihmiset, jotka menee pienimmätkin matkat autolla. Toisaalta ymmärtäähän sen, että siihen autoon tottuu ja oppii siihen, että sillä pääsee mihin vaan ja nopeesti.

Eevus, mun sheltti on tommonen 43 cm / 13 kg monsteri ja hyvin sitäkin kantaa hetken tarvittaessa. Yleensä kannankin sen bussiin sisälle ja lasken vasta sisällä lattialle.

Täältä löytyy tummanvihreä Honda Civic vm. '97. Keskitalvesta oli ongelmia huonon akun kanssa ja kesällä kesärenkaat aiheutti hämminkiä, mutta näinä päivinä kulkee kuin unelma. Tykkään kamalasti "helpoista" vaihteista ja mukavista polkimista. Vähän häiritsee istuiten sijainti - ovat turhan alhaalla. Tällainen kääpiö ei sieltä näe niin paljon kuin haluaisi.

Koirat kulkee takapenkillä, ja sen on muuten penkki näköinenkin. Hunnilla on siellä oma lepotyyny, jonka päälle menee pötköttämään aika kun alkaa väsyttää. Dani istuu aina kärsä kiinni lasissa ja katselee maisemia. Pitkillä matkoilla käytetään koirien turvavöitä, lyhyillä ei niinkään jakseta. Kaljatörppöjäkin siellä on pari kuskireissujen jäljiltä.

Käytättekö te koirilla turvavöitä? Enkä tykkäättekö automaatti- vai manuaalivaihteista?

Minäkin paljon bussilla ja muilla julkisilla kuljin treeneissä sun muissa silloin kun oli vain yksi koira. Ei siinä kulkemisessa mitään ongelmaa ollut. Kahden koiran kanssa tuo julkisilla kulkeminen osoittautui kuitenkin suhteellisen hankalaksi, kun ei koiratkaan mitään taskukokoa ole + jos mukaan piti raahata vielä joku kevythäkki. Pakko oli siis auto hommata että pääsee paremmin liikkumaan. Itseltä löytyy tuommoinen farmari renault laguna joka on pakuksi rekattu eli takapenkkejä ei ole. Koirille siis tilaa takakontissa riittää. Ostoslistalla on sellainen kahdenkoiran metallihäkki auton perälle.

Kadaver kirjoitti:

Käytättekö te koirilla turvavöitä? Enkä tykkäättekö automaatti- vai manuaalivaihteista?

Käytetään jos mennään miehen autolla, joka ei ole farmari. Farmarissani ei käytetä, koiraverkko kyllä löytyy.

Mä kyllä tykkään manuaalista, jotenkin siitä ajamisesta häviää se "juttu" automaatin kanssa. Toki automaatillakin olen ajanut(isälläni on automaatti autoja ollut jo muutaman vuoden verran) ja kyllähän se aika luksusta on. Ekoina kertoina kytkin jalka hamuili poljinta, mutta nopeasti siihenkin tottui. Ruuhka-ajossa mitä ihanin keksintö on kyllä automaattivaihteet!

Me ollaan ehkä ostamassa autoa syksyllä, mikäli avo nyt pääsee silloin töihin (aika varma juttu).
Opintolainalla ostettaisiin eikä olla panostamassa kaaraan enempää kuin 2500 e. Hienompi auto saa tulla sitten kun on taloudellinen tilanne hieman parempi . Auto ei tulisi jokapäiväiseen käyttöön, bussilla varmasti kuljettaisiin kouluun ja töihin kuten ennenkin.
Lähinnä autolla käytäisiin kaupassa ja vanhempiemme luona 200 km päässä, sinne nimittäin maksaa lähemmäs 100e kahdelta ihmiseltä ja kahdelta koiralta matkustaa julkisilla.
Suurin syy auton hankintaan on kuitenkin tämä koiraharrastus Hakumetsään jne pitäisi jotenkin päästä. Ja kyllähän auto tuo jonkinlaista vapautta mennä enemmän kuin julkiset. Muutama reissu on jo kaatunut tuohon autottomuuteen ja siihen ettei kimppakyytejä ole vain järjestynyt.

Merkki ja malli vielä mietityttää Nissan Almera on ainakin yksi varteenotettava vaihtoehto.

Annny kirjoitti:

Itseltä löytyy tuommoinen farmari renault laguna joka on pakuksi rekattu eli takapenkkejä ei ole. Koirille siis tilaa takakontissa riittää. Ostoslistalla on sellainen kahdenkoiran metallihäkki auton perälle.

Samiksia! Mullakin pakettiautoksi rekattu Laguna. Pitäis myös hommata isompi häkki, vaikka on vain yksi koira. Mukavan tilava auto kyllä, vaikka toisinaan kaupunkipyörityksessä kaipais vähän näppärämpää pikkuautoa. Mitäs vuosimallia sun Laguna on?

(Ihanaa, että lainaustoiminto on saatu takas )

itsellä hieman ehkä erilainen ratkaisu koiraperheen autoksi.
kyseessä siis Toyota Yaris, 1.3 sol, 5-ovinen, ilmastoitu jne. koirat matkustaa takatilassa, joka syntyy kun takapenkit on nostettu ylös. tilaa ison farmariauton takakontin verran, hyvin nuo kaksi isoa ronttia sinne mahtuu yhdessä. (vaikka välillä kuulee ihmisiltä ihmettelyä että näyttää olevan auto täynnä koiria..)
silloin kun perhe oltiin tosiaan vain minä + koirat, niin tuo oli erittäin loistava ratkaisu. sopiva niin kaupungissa työmatkojen ajamiseen ja pidemmällekin reissulle mahduttiin hyvin, omistajan tavarat matkasi pelkääjän paikalla. nyt kun perheeseen tuli yhden aikuisen verran lisäystä, niin tarvitsisi vaihtaa ehkä suurempaan autoon :)

Mulla ei ole autoa koska ne pidä niistä.

Tisa: Mun lagu on vuosimallia 2000. Kaunpungilla ajellessa tosiaan tulee välillä ikävä jotain pienempää autoa. Ainakin kun koittaa etisä parkkipaikkaa stadista Muutamia ihmettelyjä olen saanut että miksi yksin elävällä nuorella naisella pitää olla noin iso perheauto. Asiaa valottaa kyllä kun sanon että mulla on kaksi koiraa. On isompi auto myös turvallisemman tuntuinen ajella. Töissä on työautona toyota yaris jonka kyydissä saa pelätä että tuuli vie sen

^ Mun Laguna on hieman vanhempi, vm -98 diisseli. Hyvin on kyllä kulkenut tähän asti *koputtaa puuta* Joku pienempi farkku riittäis mun tarpeisiin ihan hyvin, mutta kun en ole valmis tinkimään varusteista. Nykyisessä on Webasto, ilmastointi ja vakkari, kerran kun on niihin tottunut niin vaikea olla ilman

Kokeilin muuten vaihtaa nimimerkkiä ja sehän onnistui Nyt on ainakin kaikki ihan sekaisin kuka on kuka Harvoista noista muutoksista tulee muuten mitään "Oletko nyt ihan varma?"-varmistusikkunaa. Ikävää jos tulee vahingossa muuttaneeksi jotain olennaista.. Vaikka saahan sen sit takaisin muokkaamalla uudestaan.