Koirat.com

Empä täällä oo kovin kauaa kerenny olemaan mutta voinha ntietysti tylsyyteen tänne jonkunäkösen esityksen itestäni laatia

Eli täällä huutelee 20-vuotias neiti Imatran suunnalta Asutaan poikakaverin kanssa pienkerrotalossa maailman kivoimmalla asuinalueella ja meillähän on tosiaan tuollainen Muhku pötkylä täällä iloksemme (vai olikohan se kiusaks?) pyörimässä. Tässä odotellaan että täällä alkaa aikuispuolella sosiaali-ja terveysalalla kiinnostava tutkinto ja sinne ajattelin suunnata jos pääsen. :)

Harrastuksia ei niinkään ole vielä, toivottavasti koiran kanssa jotain vois jossain vaiheessa ruveta duunaamaan. Luonteesta sen verran että olen ärsyttävä. Muiden mielestä. Eli syytän isääni siitä että miulla on mielipiteet aina joko puolesta tai vastaan ja jos joku on eri mieltä niin väittely pystyyn. Oon myös hyvin negatiivinen kaikkea uutta ja tuntematonta kohtaan mut yleensä oon aina väärässä ja asiat/ihmiset onkin oikeesti kivoja

Hmm tähän astine teksti antaa kyl oikeen hyvän vaikutelman -__-' No mutta siis tykkään olla kamujen kanssa, lenkkeillä koiran kanssa tai vaan makoilla välillä poikkiksen kainalossa kattoen täykkäreitä Sekä sillontällöiset baarireissut ovat ihan mahtavuutta! Haaveilen kiinteistövälittäjän tai poliisin urasta ja ehkäpä joskus saan asiani niin järjestykseen että voin ruveta näitä unelmia toteuttamaan

Enpä jaksa muuta keksiä vaan taidan pikkuhiljaa valmistautua nukkumaanmenoon kun huomenna pitäisi taas olla virkeänä vääntämässä kaikenmaailman aivotestejä, kitos huononkeskittymisen

Pitänee minunkin esittäytyä, tosi kiva topicci! :)

Eli hihnan ylemmässä päässä vaikuttaa 24-vuotias nainen Jyväskylästä. Opiskelen Jyväskylän yliopistossa pääaineenani valtio-oppi, sivuaineina hallintotieteet ja johtaminen. Opiskelu vaikuttaa vähän ikuisuusprojektilta, mutta oon nyt kuitenkin päässyt jo gradun tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen asti, ehkä tämä tästä. Työskentelin vielä marraskuun loppuun saakka Kelan Opintotukikeskuksessa, ja toivottavasti taas ensi kesänä.

Talouteen kuuluu tällä hetkellä itteni lisäksi vain Sisu. Sisu on tammikuussa 5 vuotta täyttävä belgianpaimenkoira groenendael narttu, joka tuli mulle sijoitukseen helmikuussa. Sisu on luonteeltaan melkoinen moraalipoliisi, ja voisikin sanoa että omistajassa ja koirassa on melko lailla samankaltaisuuksia! :) Sisun kanssa harrastetaan agilityä, tokoa ja näyttelyitä. Agista ollaan käyty peruskurssi ja tokossa ollaan nyt alo/avo-kurssilla. Jälkeäkin pitäis, jos ohjaaja osais. Toinen koira olis haaveissa, mutta ei tähän kämppään. Kasvattajan peruskurssi on tullut käytyä, mutta kennelnimeä en meinaa millään keksiä, joten sen hakeminen on vielä suunnitteluasteella.

Pienestä asti eläinrakkaana ihmisenä koirat on olleet mukana elämässä jo 9-vuotiaasta. Sillä tiellä ollaan eikä paluuta ole. Ratsastusta tuli harrastettua ala-asteajoista lukioon asti suht aktiivisesti, mutta kirjoitusten jälkeen/aikana hevoshommat vähän jäi. Joskus harvakseltaan tulee vielä ratsasteltua, tyyliin kerta-pari vuoteen. Pianonsoiton voisi lukea kanssa harrastuksiin, sitäkin on tullut pienestä asti tehtyä. Tykkään jääkiekosta, ja lempijoukkue on luonnollisesti JYP. Vapaa-ajalla lueskelen ja katselen telkkarista sarjoja ja elokuvia.

Tällä hetkellä asutaan vuokrakaksiossa kerrostalossa Jyväskylän keskustassa, mikä ei todellakaan ole mun käsitys mukavasta asumisesta. Toiveissa on alkuun oma rivarinpätkä jahka koulut on käyty ja vakitöitä saatu, eli ei ihan hetkeen. Autoa kun ei ole, en suostu muuttamaan kuitenkaan keskustasta mihinkään, niin paljon arvostan Jyväskylän liikenteen toimintaa.

Luonteeltani olen suhteellisen puhelias ja avoin, huumorintajuakin löytyy. Yleensä naurattaa eniten tietenkin sellaiset asiat, joille ei "saisi" nauraa, musta huumori on mun juttu. :D Fingerpori naurattaa taatusti! Oon turhan tiedon mestari, eli saatan ihan yhtäkkiä ruveta miettimään jotain yhdentekevää asiaa ja sit kun se häiritsee tarpeeksi, on pakko ottaa siitä selvää. Nää nippelitiedot istuu aika tiukassa, ja sen takia kukaan ei suostu pelaamaan mun kanssa mielellään Trivial Pursuitia.

KC:ta olen lueskellut jo vuodesta 2006 säännöllisemmin, en vaan ole kovin kova kirjoittelemaan. Johtuu varmaankin siitä, että välillä en osaa ilmaista mielipidettäni kovin tarkasti, ja pelkään lähinnä sitä että tekstin tulkinnanvaraisuuden takia joudun selittelemään sanomisiani. Pelkään myös tahattomasti loukkaavani jotakuta tönkösti kirjoitetulla tekstillä. Jospa mä tästä reipastuisin!



*muoks kirjoitusvirhe

Huomaan nykyään pyöriväni täällä yhä useammin, ja silloin töllöin tulee jotain kirjoiteltuakin, joten kaipa sitä voisi myös esittäytyä.

Nimimerkin takaa kirjoittelee 24-vuotias neitokainen pääkaupunkiseudulta. Asustelen avomiehen, ja heeleripojan kanssa kaksistaan, perheessä siis ukkovalta. Luonteeltani olen avoin, puhelias, enkä ainakaan ujo. Valmistun ensi keväänä AMK:sta alalle josta ei työllisty, joten yliopistoon jatkan vielä opiskeluja, ja maantiedettä on tarkoitus mennä lukemaan. Paikka on jo odottamassa.

Harrastuksiin kuuluu mm. lenkkeily, lautailu, tennis ja toki koiran kanssa puuhailu. Agility on meidän lempparilaji. Monen muun tavoin olen myös heppatyttö henkeen ja vereen, mutta monesta syystä rakas harrastus on nyt tauolla. Siihen tulee korjaus heti kun vain mahdollista!

Eksyntänne sivulle kummasti aina näin myöhäseen, mutta kuitenkin...

Olen 19-vuotias nuori nainen täältä viehättävästä Porvoosta.
Tarkotus olis valmistua nyt jouluksi matkailuvirkailijaksi ja sitten jo alkaa suunnittelemaan loppuelämää haha ja toivoa että pääsee täältä joskus pois.
Asun siis vielä vanhempieni kanssa ja minulla on 7-vuotias jenkkityttö pitämässä elämää kiireisenä. Minulla on myös kaksi vanhempaa sisarusta, olen se iltatähti.

Mitäs.. olen erittäin eläinrakas ihminen ollut aina, koska olen kasvanut eläinten keskellä aika pitkälti. Pienestä asti katsonut jääkiekkoa, olen sen verran isänmaallinen, että omiin luotetaan no matter what, olen erittäin äänekäs fani.
VALOKUVAAN, Nikon D40 on ollut vierelläni nyt 3 vuotta, viime jouluna sain uuden putkenkin, isi tukee kovin harrastustani, hän kun kuvaa myös.
Ylä-asteella olin surkea oppilas :D amistossa aloin taas näyttämään osaamistani. Englanti on aina ollut suosikkiaineeni.

Pinnat multa palaa helposti, ja haluan aina sanoa viimeisen sanan.
Lapsia en ikinä halua, enkä mennä naimisiin olen vaan ihan kamala huumorintajuinen ateisti.
Ja olen aivan järjetön siivousfriikki... vaikeaa elää asunnossa jossa on muitakin ihmisiä, pidän vanhempiani sotkuisina ja ne vaan nauravat pakkomielteilleni.

Mulla on myös järkkärin paperit mutta korkeintaan johki tanhuihin voisin mennä järkkäröimään, koska olen pieni ja agressiivinen yksilö =D

Jaaha, tämmöinenkin ketju, pitäiskös sitä jotain sepustaa...

Eli nimimerkin takaa löytyy 25-vuotias fysioterapeutti, metallimimmi ja eläinten ystävä. Koirat on aina olleet lähellä sydäntä, ja eläimet muutenkin. Olen sekä Animalian, Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen että Oikeutta Eläimille-järjestön jäsen ja olenkin joskus miettinyt tulevani toimeen paremmin elukoiden kuin ihmisten kanssa... Olisi ehkä alavalintaa tarvinnut miettiä tarkemmin aikanaan... Eläinfysioterapiaan toki voisi erikoistua, mutta kotikaupungissani ei niille hommille kauheasti kysyntää ole. Mikään into-fasisti-vegaani-puritaani en ole, eikä tapanani ole paasata lihansyönnistä tms suu vaahdossa, mutta kaikenlainen eläinten arvon tallaaminen saa minut näkemään punaista.

Harrastuksenani on body fitness, mutta nyt siitä on ainakin kisojen suhteen hiukan taukoa, kun aika menee pitkälti Lunan kanssa. Saa nähdä, ajatuksena olisi lavalle vielä kivuta muutaman vuoden päästä, ja olenkin sisulla koittanut pitää kiinni edes parista viikoittaisesta treenikerrasta aikatauluja symplien, jotta pysyisi edes nämä lihat.

Rakastan myös metallimusiikkia, enkä oikeastaan muuta kuuntelekaan. Eniten tulee pyöritettyä black metallia ja doomia, mutta muutakin mättöä sekaan sopii. Keikoilla tykkään käydä kun sopivia osuu kohdalle, ja joka kesä on ainakin yksille hevipainotteisille festareille päästävä, Tuska suosikkina.

Ja perheeseen kuuluu tällä hetkellä avomies, kihloissa ollaan ja yhteisiä vuosia takana jo reilut 9. Ja tottakai Luna, pieni valkoinen ilopilleri. Lunan kanssa olisi tarkoitus suunnata tokokentille ensi vuoden puolella, ja muitakin koiraharrastuksia olisi kiva kokeilla ja löytää omansa. Haaveissa siintää jo toinen ja varmaan aikanaan kolmaskin koira, kunhan tuo yksi nyt saadaan aikuiseksi asti.

Noh, eiköhän siinä ollut ihan tarpeeksi juttua...

Ajattelin nyt ihan vain huvin vuoksi täällä esittäytyä vaikka aika uusi hahmo olenkin.

Mutta jotta ei menisi ihan löpinäksi niin mennään asiaan.
Elikkäs täällä istuu tämmöinen nuori nainen Turun suunnasta. Kaverina minulla on lapsuudesta asti ollut cavalier narttu Nanna joka esiintyy viereisessä kuvassakin. Jossain vaiheessa sitten olisi tarkoituksena hankkia ensimmäinen "ihan oikea" harrastuskoira vaikka Nannankin kanssa ollaan mm. tokoiltu. Kuitenkaan en koe cavaliereja tai muitakaan seurakoiria ihan itselleni sopivimmiksi roduiksi. Rotuvalinnan kanssa vain on ilmennyt suuria vaikeuksia kun hyviä vaihtoehtoja löytyy muutama kappale niin saa nyt nähdä koska sitten se uusi karvainen lapsi kotiutuu.

Ykkös mielenkiinnonkohteeni onkin siis ehdottomasti koirat ja kaikenlainen touhuaminen niiden kanssa. Luonteeltani olen aina ollut niin niin tylsä että bilettäminen ei ole koskaan innostanut ja vapaa-aika kuluukin sen takia lähinnä koirien kanssa touhuillessa ja ystäviä tapaillessa. Eli äitini sanoin olen ilmeisesti onnistunut skippaamaan koko teini-iän ja muut nuoruusvuodet.

Mitä tulee muihin elämänosa-alueisiin niin täytyy tunnustaa että ikää löytyy vielä niin hintsusti että lukiota suorittelen loppuun. Jatko-opintopaikan valitsemisessa on myös hirvittäviä vaikeuksia mikä tuntuu tässä vaiheessa jo aika pelottavalta. Voi kun joku tekisi nämä tärkeät päätökset mun puolesta.

Tässäpä tämä nyt taisi olla tiivistettynä. Yritän pikkuhiljaa rohkaistua kirjoittelemaan hieman enemmän tänne kun kuitenkin tulee niin paljon lueskeltua.

Kai sitä voisi muutaman sanasen itsestään sanoa, jos vaikka innostuisi enemmän kirjoittelemaan myös aikuisten puolella :)

Ruudun takaa löytyy 20-vuotias nainen. Asustan Etelä-Pohjanmaalla.
Lemmikin ja parhaan ystävän virkaa toimittaa harmaa norjanhirvikoira Tytti. Ikää vanhalla rouvalla on pian 12 vuotta. Ennen harrastuksiin kuului agility, nykyään lähinnä lenkkeily ja satunnaisesti vaan käydään köpöttämässä putki tai puomi

Itse koirien lisäksi harrastan valokuvaamista, lukemista, kirjoittamista sekä moderointia täällä kc:ssa rotu ja junnupuolella (loistava tekosyy roikkua täällä )

Jospa minäkin rustaisin jotain siitä, miksi täällä jatkuvasti olen ruvennut roikkumaan :)

Täällä kirjottelee eläinkaupantäti Pohjois-Pohjanmaalta, jolla on valtaisa koirakuume. Mulla on aina ollut eläimiä, ja koiriakin suurimman osan elämästä. Kotona oli sakemanni-pystykorva-tyttö ja sen jälkeen vaikutti reilun kymmenen vuotta pk-colliepoika. Tämän kanssa yhtäaikaa oli kahden koiraihmisen talouksien fuusioitumisen seurauksena dopperityttö. Nyt on viimeisen koiran tuhkat odottamassa maan sulamista :(

Nyt siis kuumeisesti mietitään, mikä olisi meidän yhteinen rotu. Eli ihan sen tiimoilta oon täällä lueskellut ihmisten kokemuksia eri roduista ja varsinkin tuota "mikä rotu meille"- ketjua. Ja onhan mulla työnpuolesta se hyvä puoli, että saan tutustua asiakkaiden kautta tosi erilaisiin rotuihin. Mutta jotenkin kauheen hankala päättää ja kuume on sairaan kova :)

Tällä hetkellä mulla on vaan puolikas hevonen ja tätä ennen mun elämässä ei oo ollut sellaista hetken puolikastakaan, etteikö kotona olisi eläimiä. Todella outoa, voin sanoa.

Sellainen Kassi se täällä.

Minäkin voisin esitellä itseni ihan tuoreeltaan. :)

Olen vuonna -91 syntynyt tyttö Etelä-Karjalasta, mutta nyt kesällä on edessä muutto Lahteen tai Jyväskylään opiskelupaikasta riippuen. Tarkoituksena siis aloittaa matkailuvirkailijaksi opiskelu tai jatkaa aikanaan kesken jäänyttä kauppista. Tässä elämässä en nyt niin paljoa ole vielä aikaiseksi saanut, mutta armeijassa sentään palvelin vuoden ja kotiuduin nyt tämän vuoden tammikuussa. Tulevaisuuden suunnitelmia on paljon, mutta sen näkee sitten myöhemmin mitkä toteutuu ja mitkä ei.

Miulla on v. -05 syntynyt shelttinarttu, joka tosin on nyt asunut muutaman vuoden äidilläni kun aikanaan muutin kotoa pois eikä sitä ollut mahdollista ottaa mukaan. Aikanaan harrastimme tokoa (muutamat kisat kävimme, surkealla menestyksellä... ) ja agilitya. Edelleen tulee treenailtua tytön kanssa tokoa ihan virkistykseksi, kun äidin luona satun käymään.

Harrastan lenkkeilyä ja kotosalla ruotsin kielen opiskelua ihan omaksi iloksi, sillä pidän kielestä. Muita kiinnostuksen kohteita on jääkiekko ja naisihmiselle ehkä vähän oudompana mielenkiinnon kohteena sotilasilmailu. Ei ole mahtavampaa ääntä ja näkyä kuin hävittäjä taivaalla!

No voishan sitä tännekin jotain laittaa... Eli mieshenkilö joka opiskeli itselleen aikoinaan kemianprosessitekniikan tutkinnon ja 28v Porvoossa asusteli, neste oililla olin operaattorina hommissa tekemässä bensaa ihmisten autoihin sellaset 6v ennenkuin tympäännyin totaalisesti vuorotyöhön ja öljyssä yms. sonnassa päiväni rypemään... Pikkuhiljaa siinä ajatus kypsyi että maaseutu kuitenki on se mun paikkani eikä mikään alkeellinen betoni*elvetti. Nykyään sitten täällä pirkanmaan ja etelä-pohjanmaan rajalla virroilla asustelen (1,5v siis täällä asustellu) kahden laumanvartijakoirani kanssa enkä päivääkään ole katunut että pääkaupunkiseudulta häivyin :-)

Löysinpä tieni tännekin näin iltasella.. Kun on nyt tullut roikuttua tämän KC:n liepeillä jo jonkin aikaa ja joskus uskaltautunut kommenttiakin heittämään niin ehkä pieni "avautuminen" helpottaa tulkitsemaan kirjoituksia paremmin(kin).

Olen -77 syntynyt naispuolinen "kivenhakkaaja" (ammatti on kivialan artesaani) vaikkei tuo hakkaaminen nyt ihan nykypäivänä työkuvaani kuulukaan enkä ehkä ihan kivenhakkaajan kehyksiinkään yllä näillä mitoilla ja tällä kunnolla Käsityöläinen ylpeä olen kyllä silti, hautakivitekstejä raapustelen ja nyt kesällä varsinkin liihottelen hautausmailla kiveltä toiselle suti kädessä tekstejä maalaillen ja kultaillen. Sekoaisin konttoritöissä, se on varmaa.

Muutoin nykyinen minäni on melko sosiaalinen, peruskouluaikaiset "kaverit" voisivat olla ihmeissään. Olen (yllätyksekseni) huomannut olevani se joka puhuu toisen kumoon jos tulee liikaa hiljaisia hetkiä, toisaalta lähellä on ihmisiä joiden kanssa on mukava vaan olla ilman että tarvitaan mitään ääniverhoa. Mikään baarikärpänen en ole, en vaan jaksa istua pallilla lientä kittaamassa (olenkin noin 98 pros absolutisti, alkonmaku ällöttää lähinnä).

Suuren osan ajasta (varsinkin nyt kun pentu on huollettavana) viihdyn ulkosalla vaellellen enemmän tai vähemmän päämäärättä. Satunnaisesti piirtelen pöytälaatikkoon, saatan sinne kirjoitellakin. Olen myös pitkään harkinnut Kielikello-lehden tilaamista ihan kotiin asti, kotimaisen kielen kehittyminen kiinnostaa, ällistyttää ja suututtaakin välillä sen verran paljon.

Aiemmin hevostelin ahkeraan, nyt ei ole vakituista paikkaa siihen saati varoja. Tämä on kai nyt sitten se välikausi ja koirat ovat täyttäneet ajan mikä ennen meni heposteluun. Eläimet (poislukien kalat ja linnut sitten vähemmän) ovat olleet aina tärkeitä lapsesta asti, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Niinollen olen huomannut että jos tutustun johonkin henkilöön (vaikka sukulaiseen) niin jos hänellä ei ole mitään "eläinkontakteja", tulee hän ikävä kyllä melko todennäköisesti feidatuksi lähipiiristä piankin. Kun ei ole mitään yhteistä.. Käänteisesti, tuskin kiinnostun kenestäkään jolle esim. jääkiekko on henki ja elämä (kärj.) se "arvomaailma" sotii omia luonteenpiirteitäni vastaan sen verran vahvasti. Tuli ehkä sekavaa tekstiä, mutta hei, sellainen mä oon

psst! olen myös parantumaton pullahiiri.. (ihastu tai vihastu)

Jos minäkin itseni esittelisin :)

Elikkäs ikää on kertynyt jo 25 vuotta. Asun avomieheni ja kahden pehkocollie uroksen sekä kissaneiti Killin kanssa Järvenpäässä. Ammatiltani olen lähihoitaja ja työskentelen Vantaalla päiväkodissa.

Vapaa-aika menee koirien kanssa ollessa ja lenkkeilessä. Näyttelyissä käydään satunnaisesti.

Hei mäkin voisin esitellä itseni!

Mä olen siis 26-vuotias nainen. Olen kotoisin Pohjois-Savosta, josta muutin 2005 Tampereelle, sitten 2008 Helsinkiin ja viime marraskuussa muutettiin taas Tampereelle. Mun sydän on vahvasti kuitenkin Stadissa, enkä jaksaisi millään odottaa, että päästään muuttamaan sinne takaisin, varmaan 1-2 vuoden sisällä...

Meidän pikkuperheeseen kuuluu mun lisäksi avomies [marraskuussa 29], jonka kanssa ollaan elokuussa seurusteltu 3 vuotta, ja springeriuros Milo Sukkasuoli [koska sukat on sen intohimo...]. Meillä on suunnitelmissa toinen koira, todennäköisesti myös springeri, mutta taloudellisen tilanteen takia se tapahtuu ilmeisesti vasta ensi vuonna.

Mä olen tällä hetkellä työttömänä, mutta aiemmin olen ollut töissä kolmessa eri kirjastossa ja Itellalla postinjakajana. Kirjastoalaa haluaisinkin ehkä opiskella oppisopimuksella, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi ottaa siitä selvää tarkemmin.

Jospa mieki...

Olen vuosimallia -87 tyttö Lapista, joka joutu 5 vuotta sitte pakenemhan etehlän, eli Ouhlun, opiskelujen perässä. Myöski lappilaine miehekkeeni muutti mukana ja nyt olis semmonen pienimuotonen projekti aluilhan -- "operaatio oma asunto". Valmistun kohtapuolin, eli syksyllä, diplomi-insinööriksi ja rakennesuunnitteluhommia teen (olen siis se tyyppi, jota ensimmäisenä syytethän jos katot sortuu lumen painosta). Jossaki vaihhessa elämää Lappi kuttuu takasin, mutta siihen asti täytyy tyytyä Oulun sykheshen.

Kotona kirmaa 3-vuotias bullmastiffi-uros Ukko, ja kuukauen päästä (ehkä, matkassa on vielä pari muuttujaa) Ukko saa pikkusiskon (tai tarkemmin Ukosta tullee Ukko-setä) bullmastiffi-neitokaisesta. Ukon kans harrastetaan harrastamattomuutta, eli tehhään asioita mielen mukhan (mettäriehumista, kotitokoilua, uimisen yrittämistä, piilosta, jne).

Olen entinen ravityttö. Kotonakotona vaelteli 3 lämpöstä ja kärryillä viihyin alle kymmenvuotiihasta asti (jäläkikäthen ajatellen hullu isä ku päästi pikkutytön yksin kärryillä tienpäälle...). Ravihommat jäi ja eessä oli monia hepattomia vuosia. Viime kesänä ravityttö anto periksi salasille haahveilhen ja alotti ratsastuksen. Nyt yritän kovasti vääntää kiemuroita kerran viikossa tunnilla ja oppia kaiken. Ratsastukshen uutta puhtia (tarkemmin reishin puhtia) haen pari kertaa viikossa kuntosalilta.

Että semmonen koirallinen entinen ravityttö lapista. Yritän kovasti opetella nouattamhan käskyä: "älä sano mitä ajattelet, vaan ajattele mitä sanot".

Edit* Väänsin tämän tekstin omalle murthelle (minhun ei siis tartu mikhän tyhymä Oulun murre ), se kertoo ehkä enempi siitä, mimmonen tyttö täällä kirijottelee. Mutta onneksi murteella ei tarvi koko ajan kirjottaa, se vaatii kauheasti aivotyötä!

Pohjoisen likka täälläki kirjustelee.. :)

Tosiaan 1990 maailmaan ilmaantui pieni tyttönen jonka suurta intohimoa olivat naapurissa pyörivät hevoset. Heposten perässä on tullu laukottua nyt 13 vuotta aika paljolti, niin ravi- kuin ratsastusmerkeissä.

Pienen hakuammunnan jälkheen eksyttiin kouhluun naapuri kunthaan, joka on sitten vienyt menneshän. Koulutusta löytyy paskanpuhumiseen sekä matkailuohjelmapalveluiden tuottamiseen, josta suuntautumista löytyy vielä myynnin ja neuvonnan puolelle. Nämä koulutukset ajoivakki minut kauas pikku likka eläinlääkäri haaveista turvatarkastajaksi lentokentälle. Siellä painethan töitä toista sesonkia, hyvällä sykheellä.

Avo on rinnalla jotkotellu vähhää vaile 2 vuotta ja paljon on jo tullu koettua. Enemmän kun paljon olhaan saatu aikhaan. Yhessä on tullu asuttua tämän miehekkeen kanssa 1,5 suurinpiirthein.

Mettästysharrastus saikin enemmän tulta allensa hankittuamme ensimmäisen yhteisen mettästyskoiramme, valkoisen ruotsinhirvikoiran Nimun. Neiti opettelee vasta alkheita, ensi syksynä kuitenkin suuntana siintää hirvien perässä laukonnan aakkosten opettelu vanhojen koirien saattelemana.

tonitrua, mä olin ajatellut, että olet vanhempi, jotain 25-28 v. Btw, miten Ukon luonnetesti meni?

No eihän tässä ole enää ku vuosi tuohon kahteenviiteen... Ja minusta tuntuu, että ku menee yli 22v. niin on ihan sama onko sitä 24 vai 28. Ukon luonnetesti meni odotetusti. Laitan siitä juttua enempi (vaikka kukkujiin) kuhan saan videon ladattua nettiin (ehkä tänään illalla)..

Koska isäntä ja koira nukkuvat, niin sillä aikaa on oiva tilaisuus esittäytyä koko KC:n maailmalle!

Nimimerkin takaa kirjoittelee pian 22-vuotias naisihminen Pohjois-Savosta. Syksyllä on muutto Helsinkiin edessä opiskelujen (tai töiden, jos ei koulupaikka aukea) perässä, mutta savolaisuudestani en luovu!

Olen valmistunut (ravi)hevostenhoitajaksi Ylä-Savon ammattiopistosta vuonna 2008 ja ylioppilashatun painoin päähän vuotta myöhemmin. Vuoden kävin AMK:ssa rämpimässä agrologiopintoja, mutta systeemi ei napannut ja jätin sen touhun sitten kesken. Sen jälkeen olen yrittänyt opiskelemaan päästä ja tehnyt maatalouslomittajan töitä. Suurena haaveenani olisi eläinlääkis, jonne ovet ei tunnu millään aukeavan. Syksyllä toivottavasti alkaisi kotieläintieteen opiskelu Maatalous-metsätieteellisessä ja ehkä sinne eläinlääkikseenkin joskus päästään

Perheeseen kuuluu avomies ja seitsenkuinen labbisneiti Saimi, joka on ensimmäinen koiramme. Vapaa-aika (jota on aivan liian vähän) kuluu Saimin kanssa touhutessa ja digiboxille nauhoitettuja ohjelmia katsoessa

^kuulostat opiskelujen perusteella hieman yhdeltä ystävältäni. Hän opiskeli myös hevosenhoitajaksi, muistaakseni kävi agrologin päälle (jonkun erikoistutkinnon?), toimi maatalouslomittajana ja tällähetkellä opiskelee eläinlääkiksessä :) Muistaakseni ei päässyt sisään ekalla taikka tokallakaan kertaa, mutta sinnikkyys palkittakoon!

^Onpa mukava kuulla, että eläinlääkikseen on päässyt sisään myös meitä, jotka ovat läheltä nähneet lehmän ja muutenkin tietävät mitä karjatiloilla tehdään. Minulla paha stereotypia, että eläinlääkikseen pääsevät vain kuuden L:n ylioppilaat, jotka haluavat eläinlääkikseen, koska ovat eläinrakkaita.