Ohjeet ja säännöt
Takaisin
AIKUISTEN PALSTA - Maanantaina, 26.07.2010 klo 19:59

Jalostuksen ihmeet

Siirry sivulle: 1 ... 9 10 11 ... 27

Kuuska

moderaattori
Kuuska
Viestimäärä: 873

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Sunnuntaina, 10.02.2013 klo 11:59  
+
0

naukunen kirjoitti:

Mä näin tänään sen (tai jollen juuri sitä samaa niin ainakin identtisen koiran) tähän ketjuun linkitetyn käyttölinjaisen cockerspanielin TamSKin tallilla Tampereella. Se oli kyllä niin samannäköinen että pakko sen oli se olla, menin vielä jutulle omistajan kanssa kun halusin olla varma rotubongauksesta. Kertoili että niitä koiria löytyy Suomesta 70 yksilön verran joista kymmenkunta tekee agilityä (olivat siis treenaamassa). Tosi kaunis koira, vähän mua itseäni häiritsee se aavistuksen omaan makuun liian pitkä selkä, mutta muuten siinä koirassa oli jotain kooikerhondjemaista kepeyttä. Ihana.



Taisi Sinni olla sun bongaama koira. :)
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 10.02.2013 klo 12:09)

maddy

maddy
Viestimäärä: 3540

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Sunnuntaina, 10.02.2013 klo 12:58  
+
0

Sarahia kirjoitti:

Jalostustarkastujen ongelma ainakin lappalaiskoirilla ja uskoisin, että myös mulla on se, että niitä järjestetään mahdollisuuksien vuoksi hyvin vähän. Jos vuodessa on jalostustarkkimahdollisuus noin parillekymmenelle koiralle, on se aika "tuuripeliä" kuka sinne pääsee ja sillä ei voi siksi olla pentujen teettämiseen oikeen mitään vaikutusta. Yksittäisen koiran jalostustarkastuksessa menee aika paljon pitempään, kuin siinä minuutin-kahden kehäpyörähdyksessä juuri siksi, että se on huomattavasti kattavampi. Siksi myöskään varmaan monenkaan jalostukseen käytettävän pentueen vanhemmat eivät ole jalostustarkastettuja. En kuitenkaan näkisi ihan niin, että jalostustarkki olisi aliarvostettu.

En sanonutkaan, että systeemi vielä tällaisenaan olisi valmis kaikkien rotujen jalostustarkastuksiin siirtymiseksi. Tosin kuten tässäkin on jo ilmennyt, eri roduilla jalostustarkkiin otetaan eri määriä koiria. Ja kyllä se vähän kertoo siitä, että jalostustarkki ei ole riittävän arvostettu, jos sitä tarjotaan vain parillekymmenelle koiralle vuodessa. Jos ne olisivat arvostetumpia, niihin voisi hyvin saada tuomariresursseja vapautettua näyttelyistä, jotka minun näkemykseni mukaan ovat enemmän koirien kauneuskilpailuja kuin jalostusarvon mittaamiselle tärkeitä tapahtumia.

Lisäys: Jalostustarkastuksissa ei myöskään tarvitse rampata jatkuvasti. Mahdollisesti voidaan pohtia, onko tarpeen uusia jalostustarkastus, jos koira käy ensimmäisessä jalostustarkissa kovin nuorena (tai asettaa rotukohtaisesti pohditut ikärajat jalostustarkissa käymiseen). Suurilukuisissa roduissa toki vuosittaisten jalostustarkkien määrä pitäisi olla suurempi kuin pienilukuisissa. Jos rodussa syntyy 50 pentua vuosittain, periaatteessa rodussa jalostustarkastukseen osallistuvia ei alun siirtymisvaiheen jälkeen pitäisi olla sen enempää vuodessa (ja käytännössä kasvattajien toiveista huolimatta kaikki eivät jalostustarkastukseen koiraansa vie). Jos taas pentuja syntyy vuodessa 1000, tarvitaan jo huomattavasti enemmän järjestettyjä jalostustarkastuksia vuosittain. Joskin perstuntumalta sanoisin, että mitä isompi pentumäärä, sitä suurempi osa pennunottajista on yleensä sellaisia, että eivät ole kiinnostuneita osallistumaan tällaisiin tilaisuuksiin, joten vuosittainen pentumäärä ei suoraan korreloi jalostustarkistukseen osallistuvien koirien määrän kanssa, vaikka onkin suuntaa antava.
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 10.02.2013 klo 13:05)

Sarahia

Sarahia
Viestimäärä: 4470

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Sunnuntaina, 10.02.2013 klo 13:37  
+
0
^Lappalaiskoirat ry:n rotujärjestöön kuuluuvien rotujen pentuja syntyy vuosittain vajaa puoltoista tuhatta. Yhden koiran tarkkiin menee se noin puolisen tuntia, joten en usko, että mitenkään saataisiin tilannetta, että kaikkia koiria voitaisiin jalostustarkastaa. Enkä kyllä usko, että edes puolia lappalaiskoirien omistajista edes kiinnostaisi jalostustarkastukset, kun suurta osaa ei edes terveystarkasteta.

Kitan jalostustarkissa oli aikanaan kaksi tarkastajaa (per koira siis), joten tunteja se syö aika paljon tarkastajilta. Tuolla tarkissa siis mm. mitattiin koira mittanauhan kanssa moneen suuntaan, laskettiin hampaat jne. Kuka tahansa näyttelytuomari ei myöskään voi noita jalostustarkastuksia tehdä. Enkä kyllä veisi omaani jalostustarkastukseen tarkastajalle, joka ei ole oikeasti hyvin perehtynyt rotuun (joksi en suinkaan laske kaikkia rodun tuomarointioikeudet omaavia näyttelytuomareita).

Ja kyllä, hyvä olisi toki, jos koiria voitaisiin jalostustarkata huomattavasti nykyistä enemmän! Resurssipula vaan on mitä on. Totuus on, että jalostustarkit eivät tuota, näyttelyt tuottavat.

En ole itse näyttelyihminen, viimeksi olen omaa koiraa näytillä käyttänyt 2,5v sitten (enkä silloinkaan usein rampannut, tiheimmillään olen tainnut ikinä käydä kolmesti vuodessa). Oli vaan pakko puuttua noihin oletuksiin tuolla aiemmin. Kennelliitto on viimevuosina vähentänyt näyttelyiden merkitystä (mm. sillä, ettei se näyttelytulos vaikuta enää rekisteröintimaksuihin), joten parempaan suuntaan ollaa menossa. Kuitenkin moni rotujärjestö vaikuttaa hyvin vahvasti rodun näyttelyttämiseen ja sen arvottamiseen (kuten esimerkikksi edellisellä sivulla linkkaamani rotujärjestö).

Niille jotka näytteliytä harrastavat en usko jalostustarkastuksien pidolla olevan merkitystä. Näyttelyitä harrastaville ne näyttelyt ovat nimenomaan harrastus. Ei jalostukseen liittyvä asia, joten jalostustarkastus ei poissulje niitä näyttelyitä. Kasvattajasta (ja pennunottajista) on kiinni sitten se, että mille asioille laitetaan arvoa niitä pentuja tehdessä/pentua ostaessa.

(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 10.02.2013 klo 13:39)

maddy

maddy
Viestimäärä: 3540

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Sunnuntaina, 10.02.2013 klo 16:20  
+
0

Sarahia kirjoitti:

Totuus on, että jalostustarkit eivät tuota, näyttelyt tuottavat.

Tässä on se ongelman ydin, mitä itsekin sivusin jo ekassa viestissäni. Raha pyörittää maailmaa ja näyttelyt ovat iso bisnes.

Sarahia kirjoitti:

Niille jotka näytteliytä harrastavat en usko jalostustarkastuksien pidolla olevan merkitystä. Näyttelyitä harrastaville ne näyttelyt ovat nimenomaan harrastus. Ei jalostukseen liittyvä asia, joten jalostustarkastus ei poissulje niitä näyttelyitä. Kasvattajasta (ja pennunottajista) on kiinni sitten se, että mille asioille laitetaan arvoa niitä pentuja tehdessä/pentua ostaessa.

Aika monessa rodussa näyttelymenestykseen tunnutaan kiinnitettävän valitettavan paljon huomiota jalostusyhdistelmiä mietittäessä. Näyttelyitä saa harrastaa, jos niistä tykkää, mutta juuri se tässä tökkii, että näyttelyharrastus näkyy todella rankasti osassa roduista koirien jalostuksessa. Kuka rehellisesti uskoo, että esimerkiksi liioitellut kulmaukset, puuhkamaiset turkit ym. olisivat yleistyneet ilman näyttelyitä? En ainakaan minä.

Ja jotta kukaan ei kuvittele, että tämä on näyttelyiden vastainen ristiretki, sanotaan vielä, että yhtä vähän mun mielestäni pääpaino jalostuksessa saisi olla missään tietyssä suoritteessa. Esimerkiksi rodunjalostus pelkän suojelukokeen perusteella menee mielestäni myös vähän metsään, vaikka se toki vaatii koiralta näyttelyitä enemmän myös fyysisesti. Aidoilla käyttökoirilla eli esimerkiksi metsästyskoirilla ymmärrän jossain määrin paremmin jopa pelkästään hyvien käyttöominaisuuksien perusteella jalostamisen. Tosin terveysseikat tulisi näilläkin huomioida. Esimerkkinä vaikkapa suomenpystykorvilla yleistynyt epilepsia; ihan kiva, että koira toimii metsällä, mutta vielä parempi olisi, että koira toimii metsällä vuosia, jolloin ei kannata jalostukseen käyttää epileptikkokoiria. Noin niin kuin kärjistäen...

Sarahia

Sarahia
Viestimäärä: 4470

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Sunnuntaina, 10.02.2013 klo 19:28  
+
0

maddy kirjoitti:

Aika monessa rodussa näyttelymenestykseen tunnutaan kiinnitettävän valitettavan paljon huomiota jalostusyhdistelmiä mietittäessä. Näyttelyitä saa harrastaa, jos niistä tykkää, mutta juuri se tässä tökkii, että näyttelyharrastus näkyy todella rankasti osassa roduista koirien jalostuksessa.


Jep. Ja niin kauan kuin on paljon näyttelyitä harrastavia ihmisiä, jotka tekevät toki ostopäätöksensä pennun suhteen vanhempien/suvun näyttelytulosten ja pennun näyttelypotentiaalin perusteella kasvatetaan pentujakin siihen tarkoitukseen. Samoin kuin muissakin harrastuslajeissa.

maddy kirjoitti:

Kuka rehellisesti uskoo, että esimerkiksi liioitellut kulmaukset, puuhkamaiset turkit ym. olisivat yleistyneet ilman näyttelyitä? En ainakaan minä.


Tuomareiden valintoihin kyllä soisi tulevan järkeä. Liikaa on tuomarien valinnat tukeneet sitä äärimmäisyyttä niissä rotumääritelmän sanonnoissa. Esim. on tuomarista kiinni tarkoittaako "hyvät kulmaukset" sitten loppupeleissä millaisia kulmauksia.

neruda

neruda
Viestimäärä: 2829

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Sunnuntaina, 10.02.2013 klo 22:38  
+
0
Näyttelyitä harrastavana ihmisenä mä mietin, että oikeastaan oon kyllä saanut suuren osan jo tähän mennessä siitä tiedosta, mitä jalostustarkastuksesta saisin. Enkä tarkoita allroundereita jotka joskus sanovat ihan mitä sattuu vaan ihan rodun kasvattajia jotka toimivat tuomareina. Neljältä tämän rodun kasvattajalta on arvio omasta koirastani ja yksi heistä toimii meillä myös jalostustarkastajana. Suurin osa jalostustarkin 43 -kohtaisesta listasta on jo katettu näyttelyarvosteluilla näistä lähteistä ja lisäksi tietysti muiden kasvattajien ja harrastajien kommentit sekä oma silmä. Jalostustarkin pienimuotoinen luonneosuus on meillä jo käytynä Hali-Bernitestissä joka on hyvin pitkälti samanlainen kuin jalostustarkastuksen osuus. Pari poikkeusta toki on, mutta ei kovin kummosia. Lisäksi jalostustarkastuksessa koiran säkä mitataan. Se on mitattu kolmeen kertaan tuolta koiralta.

Mun ei siis ole tarkoitus nyt puhua näyttelyiden puolesta jalostusvalintojen ohjaajana. Hyvä jalostuskoira ei välttämättä aina ole mikään näyttelytykki, mutta ei sitäkään voi sulkea pois, etteikö näyttelyissä menestyvä koira voisi olla hyvä jalostuskoira.

Koira on kokonaisuus, pitää huomioida terveyden ja luonteen lisäksi myös se ulkomuoto. Kun pyhä kolminaisuus on kasassa, ovat perusteet kunnossa sille, että pennuista mahdollisesti syntyy potentiaalisia kavereita moneen menoon.

Ps. Aion viedä koirani luonnetestiin sekä mahdollisesti myös jalostustarkastukseen joten siitä ei ole kysymys, kunhan pohdin.
Berninpaimenkoira "Manta" s. 2015
Berninpaimenkoira "Mooses" 30.9.2010-7.1.2016
Berninpaimenkoira "Urho" 28.8.2009-5.1.2011

keimu

keimu
Viestimäärä: 4291

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 10:28  
+
0
Mä en tiedä millainen berneillä on jalostustarkastus, mutta ainakin rotikoilla jalostustarkastus on täynnä tarkkaa tietoa koiran mittasuhteista enkä mä koe, että sitä voitaisiin ohittaa pelkillä näyttelyarvosteluilla. Toki jos jokainen tuomari sanoo, että koiralla on vaikka hyvät päänmittasuhteet niin ne silloin sitä todennäköisesti on myös jalostustarkissa, mutta siltikin mä näen jalostustarkin enemmänkin tilastotietoa ja kylmää faktaa antavana jalostuksen apuvälineenä ja näyttelyt kuitenkin ovat objektiivisia, kukaan ei varmasti voi väittää etteikö vaihtelu olisi suurta useimpien rotujen tuomarien kohdalla.

Toki näyttelyarvostelujen "tarkkuus" paranee sitä mukaan, mitä enemmän koiralla on näyttelykäyntejä alla eri tuomareilla.

Toisaalta sitten taas esimerkiksi oma koirani ei tule koskaan saamaan näyttelyistä ainakaan EHta parempaa (kaksi Hta plakkarissa), mutta jalostustarkastuksessaan sillä ei oikeastaan ollut rotumääritelmästä poikkeavia asioita kuin kaksi, joista toinen on korvien asentoon liittyvä virhe (luultavasti tuomarit tiputtaa tästä yhden sijan) ja toinen sitten etujalan asentoon liittyvä virhe, josta ei ole aiemmin huomautettu tuomarien toimesta, mutta jalostustarkastus meni tämän virheen takia "hyväksytty varauksin".

oonuliinu

oonuliinu
Viestimäärä: 1011

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 11:31  
+
0
Mulla oli aiemmin haaveissa että kun saan "maatilan" jossa tonttia riittää, otan Leonbergin. Nyt mulla on se tila, mutta kaksi koiraa, joten saa hetken odottaa uusi koira.
Haluaisin tietää mihin suuntaan Leonbergiä ollaan jalostamassa? Vieläkö ne nauttisi olostaan tilusten "vahtina"? Entä terveys, huonontunu vai hyvä?
Oon toope joten en itse osaa etsiä tietoja pitkältä aikaväliltä.
------Oona ajokoirasekotus 7.2006-------
------Suomenajokoira Viki 4.2012---------
----Suomenpystykorva Voitto 3.2014----

Sarahia

Sarahia
Viestimäärä: 4470

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 11:39  
+
0
^Menimpä kurkkimaan koiranetistä leojen kuvaustuloksia ja yllätyin -positiivisesti. Oletin tilannetta noinkin raskaalla rodulla huomattavasti pahemmaksi. 2000-luvulla lonkistaan lausutuilla terveet (A/B) lonkat on 72%:lla. Kyynärät nollat samalla ajalla lausutuista 90%:lla. Kuolinsyytilastoissa suhteellisen paljon näkyi olevan kuolleita kasvainsairauksien ja syövän takia, mutta kuolleeksi merkattuja on vielä suhteellisen vähän, joten se ei ihan kauhean luotettava lähde ole.

oonuliinu

oonuliinu
Viestimäärä: 1011

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 11:42  
+
0
Kiitos tiedoista! Ainakin jotain hyvää. :hymy:
------Oona ajokoirasekotus 7.2006-------
------Suomenajokoira Viki 4.2012---------
----Suomenpystykorva Voitto 3.2014----

Sarahia

Sarahia
Viestimäärä: 4470

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 11:48  
+
0
^Berneillä esim. vastaavat tilastot 2000-luvulta lausutuista. Terveitä lonkkia (A/B) 53%:lla, nollan kyynäriä 65%:lla. Ja sitten vaikka lapinporokoirilla lonkat (A/B) 82%:lla 2000-luvulla lausutuista ja kyynärät nollat 95%:lla.

neruda

neruda
Viestimäärä: 2829

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 18:01  
+
0

keimu kirjoitti:

Mä en tiedä millainen berneillä on jalostustarkastus, mutta ainakin rotikoilla jalostustarkastus on täynnä tarkkaa tietoa koiran mittasuhteista enkä mä koe, että sitä voitaisiin ohittaa pelkillä näyttelyarvosteluilla. Toki jos jokainen tuomari sanoo, että koiralla on vaikka hyvät päänmittasuhteet niin ne silloin sitä todennäköisesti on myös jalostustarkissa, mutta siltikin mä näen jalostustarkin enemmänkin tilastotietoa ja kylmää faktaa antavana jalostuksen apuvälineenä ja näyttelyt kuitenkin ovat objektiivisia, kukaan ei varmasti voi väittää etteikö vaihtelu olisi suurta useimpien rotujen tuomarien kohdalla.

Toki näyttelyarvostelujen "tarkkuus" paranee sitä mukaan, mitä enemmän koiralla on näyttelykäyntejä alla eri tuomareilla.

Toisaalta sitten taas esimerkiksi oma koirani ei tule koskaan saamaan näyttelyistä ainakaan EHta parempaa (kaksi Hta plakkarissa), mutta jalostustarkastuksessaan sillä ei oikeastaan ollut rotumääritelmästä poikkeavia asioita kuin kaksi, joista toinen on korvien asentoon liittyvä virhe (luultavasti tuomarit tiputtaa tästä yhden sijan) ja toinen sitten etujalan asentoon liittyvä virhe, josta ei ole aiemmin huomautettu tuomarien toimesta, mutta jalostustarkastus meni tämän virheen takia "hyväksytty varauksin".



Tuossapa linkki bernien jalostustarkastustuloksiin: http://www.sennenkoirat.net/site/assets/files/jtk/jalostustarkastukset_bernit_2011_saakka.pdf

Mun ei siis ollut tarkoitus sanoa, että jalostustarkastuksen voisi tai että sitä tulisi korvata näyttelyillä, pohdin vain sitä, että kun saa tietyiltä tuomareilta arvioita on niissä kuitenkin montaa osiota käsitelty ja mitä useammassa arvostelussa jokin asia toistuu, antaa se osviittaa. Meillä on takana Suomessa 26 näyttelyä ja ulkomailla reilu kymmenen. Toki jalostustarkastuksessa voisi tulla jotain yllätyksenä ja tottakai se on yksityiskohtaisempi kuin pari näyttelyarvostelua sinällään, lisäksi sen tekee luotettava taho.

sennenkoirat.net kirjoitti:

Näyttelyssä erinomaisesti pärjäävällä koiralla voi olla jokin sellainen rakenteellinen poikkeama ihanteesta, että se ei jalostustarkastuksessa saakaan kaikkein parasta kokonaiskuva-arvosanaa. Myös kääntäen: rakenteeltaan erinomainen, mutta näyttelymenestysmielessä hieman esim. kevytrakenteinen koira voi saada jalostustarkastuksessa parhaan kokonaiskuvamaininnan.

En siis itsekään odota, että kohtalaisella näyttelymenestyksellä jalostustarkastuksesta se paras arvio napsahtaisi. En kuitenkaan pidä jalostustarkastusta edellytyksenä sille, että koiraa saa käyttää jalostukseen. Hyvä tietysti olisi, että useampia tarkastettaisiin, niin näyttelymenestyksestä sokeat voisivat tarkkiraportista sitten hakea sitä tietoa paremmin.

Edit. Meillä on myös näyttelyarvostelut netissä luettavissa, eli minkä tahansa koiran minkä tahansa näyttelyarvostelun pääsee lukemaan kuka tahansa. Tuli vain mieleen, vaikka ei tärkeä tieto sinällään olekaan :hymy:
Berninpaimenkoira "Manta" s. 2015
Berninpaimenkoira "Mooses" 30.9.2010-7.1.2016
Berninpaimenkoira "Urho" 28.8.2009-5.1.2011
(Viestiä on muokattu maanantaina, 11.02.2013 klo 18:09)

Onawe

Onawe
Viestimäärä: 23

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 19:23  
+
0
Puhutaan perunkarvattomastakoirasta, en muista karvattomista tiedä.

Mitä ajattelet rodun terveydestä?
Mielestäni rodun jalostus on vielä niin vähäistä, ettei perinnöllisiä sairauksia ole ehditty tutkia vielä. Omien koirieni linjat ovat hyvin terveet, eikä kys. kasvattaja ole käyttänyt sairaiksi todettuja koiria, kuten joissakin roduissa tunnutaan tekevän (vai miten ne yhtäkkiä ovat tupsahtaneet niin sairaiksi?). Onko se sitten piittaamattomuutta vai mitä..?

Onko koirallasi jotain selvästi elämää vaikeuttavia ominaisuuksia?
Noh.. koirahan on lähes karvaton, mutten sanoisi sen vähentävän elämänlaatua. Enemmän sille mielestäni olisi haittaa omata tukahduttavan kuuma turkki. Ainakin on viileää kesäisin! :nauru: Niin ja ne hampaat.. No niitähän ei ole niin paljon kuin yleensä, muttei sekään vähennä mielestäni elämän laatua. Kyllä se luita järsii sun muuta, jos täytyy.
Perulaiset Nowa (s. 05/2007) ja Loki (s. 11/2008).

Beauceron

Beauceron
Viestimäärä: 940

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 19:37  
+
0

Onawe kirjoitti:

eikä kys. kasvattaja ole käyttänyt sairaiksi todettuja koiria, kuten joissakin roduissa tunnutaan tekevän (vai miten ne yhtäkkiä ovat tupsahtaneet niin sairaiksi?).



Osalla roduista ilmio juontaa myos sisasiittoiseen populaatioon - joka ei valttamatta ole valintojen kautta aiheutettu, vaan tallainen pullonkaula on voinut syntya esimerkiksi populaation yhtakkisen pienenemisen takia. Mm. Toinen maailmansota verotti maarallisesti erittain montaa rotua, ja moni oli myos vahalla kuolla sukupuuttoon sen jalkeen. Osa elvytettiin suuremman ulkosiitoksen avulla, mutta osa taas risteyttamalla keskenaan lahinna niita vahaisia jaljelle jaaneita rodunedustajia. Tavallaan tietysti voidaan sanoa, etta tassa kohtaa oli kyse myos valinnasta: esimerkiksi kayttamalla rodun uudelleenluontiin enemman jonkun riittavan samankaltaisen, mutta kuitenkin runsaslukuisemman rodun edustajia, olisi saatu oletettavasti laajempi geenipooli. Mutta mielestani kuitenkin nuo maailmansotien ja vastaavien aiheuttamat rotujen uhanalaistumiset ovat ihan erilainen syy vaikkapa sisasiittoisuudelle ja sen aiheuttamille sairauksille, kuin esimerkiksi matador-jalostuksella, nayttelytulosten ihainnoinnilla luonteen ja terveyden yli ja vastaavilla aiheutetut.
Haaveissa kl u

Tonteria

Tonteria
Viestimäärä: 2481

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 19:44  
+
0
Ja pitää ottaa myös huomioon se, että monilla roduilla kasvattaminen on myös koirien terveyden suhteen jonkinlaista riskinottoa ja huonoja kompromisseja. Täysin terveitä linjoja ei ole (tai jos joku väittää että on niin todennäköisesti valehtelee) ja monen sukupolvenkin päästä saattaa paukata ties mitä sairauksia jos geenilotossa käy huono tuuri. Harva ihan oikeasti kasvattaa tieten tahtoen sairaita koiria, vaan suurin osa pyrkii parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen mitä on koiriensa kanssa ylipäätään mahdollista. Riskejä voi ja pitääkin pyrkiä minimoimaan, mutta koskaan niitä ei pois kokonaan saada, ja sattuma on melkoisen v-mäinen kaveri.

Muoks. Täydennystä
Kodinturva(tuho)joukkona häärää ja mökeltää ssu Giteas Inverno, "Pyry"
Rakas enkelikoirani, ssu Giteas Ginori, "Arttu"

Hullut koiranaiset biksukuntoon
Kuvatuksia

(Viestiä on muokattu maanantaina, 11.02.2013 klo 19:46)

Beauceron

Beauceron
Viestimäärä: 940

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 19:52  
+
0
Tuosta tuli mieleen, etta joku sairautta kantavakaan matadori ei paljastu aina kantajaksi ennen kuin sita on kaytetty jo ne monet kymmenet kerrat. En sinansa kylla muutenkaan geenipoolin kapenemisen takia puolla matadorien ylikayttoa, mutta ainakin sairauksien suhteen joskus se kantajuus pysyy "piilossa" pitkaan. Sitten saatetaankin yhtakkia olla tilanteessa, jossa kaksi rodun kaytetyinta urosta paljastuvat molemmat rodulla esiintyvan perinnollisen sairauden kantajiksi ja ovat jo ehtineet valtaosan nykyisen sukupolven pentujen taustalle. Nain terveystilanne saattaa myos akkiseltaan huonontua huomattavasti aiemmasta, tai oikeammin sanoen totuus tilanteen vakavuuden laajuudesta saattaa tulla yhtakkia puun takaa. Ei silla etta kukaan olisi suositellut matadorien liiallista kayttoa, mutta se ulkoisesti ihannoitu matador voi myos alkuun olla virheellisesti terveenakin pidetty tai ainakin sellainen jonka pennut eivat viela ole sairastuneet...
Haaveissa kl u

Sarahia

Sarahia
Viestimäärä: 4470

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 20:14  
+
0

Tonteria kirjoitti:

Täysin terveitä linjoja ei ole (tai jos joku väittää että on niin todennäköisesti valehtelee) ja monen sukupolvenkin päästä saattaa paukata ties mitä sairauksia jos geenilotossa käy huono tuuri. Harva ihan oikeasti kasvattaa tieten tahtoen sairaita koiria, vaan suurin osa pyrkii parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen mitä on koiriensa kanssa ylipäätään mahdollista. Riskejä voi ja pitääkin pyrkiä minimoimaan, mutta koskaan niitä ei pois kokonaan saada, ja sattuma on melkoisen v-mäinen kaveri.


Jep, valehtelee tai ei tiedä, jos väittää sukuja täysin terveiksi. Sairaudet roduissa ei ole aina suinkaan piittaamattomuutta kuten Onawe viittasi. Kaikissa suvuissa ja koirissa on jotain sairauksia takana.

(Viestiä on muokattu maanantaina, 11.02.2013 klo 20:14)

SanttuJ

SanttuJ
Viestimäärä: 5302

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 20:29  
+
0
Mä oon tässä jo jonkin aikaa ihmetelly sitä, et mitenköhän paljon typistämisestä on loppujen lopuksi ollut haittaa koirarotujen jalostuksessa. Koska jos pennulta napataan sen häntä pois ennen luovutusta, niin eihän se mihinkään jää tietoon, et onko kyseinen koira kärsinyt häntämutkasta. On siis tietoisesti tai tiedostomatta saatetty käyttää jalostukseen häntämutkaista koiraa. Häntämutkan mukana taas monesti ilmenee myös selkärangassa vikoja. Ja jos koirilta on vuosia typistetty häntä, niin onko mahdollista, et sit jälkipolville on tullut selkärangan sairauksia ilman näkyvää häntämutkaa? Jos näin on mahdollista tapahtua, niin olis mielenkiintoista nähdä, et miten paljon näiden rotujen edustajilla, joilta siis aikoinaan on typistetty häntä, esiintyy selkärangassa puutteita?
bokseri Luna 14.8.2009 - 13.3.2015
labradorinnoutaja Inni 31.3.2014

Onawe

Onawe
Viestimäärä: 23

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 20:33  
+
0
Jos en ihan väärin muista, niin niillä roduilla, joilla häntä menee mutterille, on näillä selkäranka jonkin sortin verran käyrä, tai ei ainakaan suora. Miksi tälläisiä sitten jalostetaan tietentahtoen? Nykyään tuntuu, että kaikki pyörii pelkästään ulkonaön ympärillä. :roll:

muoks. Ja sillä, että kys. kasvattaja kasvattaa terveitä koiria tarkoitin sitä, että varsin harva kys. kasvattajalta on saanut epilepsiaa tms eikä hän tietääkseni sellaisia koiria käytä, joista tiedetään, että on sairas (tai suvussa oli). Koiriahan hän toi aikoinaan perusta, jotta sai uusia geenejä, mutta niistähän ei sitten ota selvää, oliko sisko ja veli saanut pennut aikaan. Ehkä olen vain sinisilmäinen, mutta kyllä on avoimesti kertonut, jos on ollut jollakin jotakin.
Perulaiset Nowa (s. 05/2007) ja Loki (s. 11/2008).
(Viestiä on muokattu maanantaina, 11.02.2013 klo 20:37)

Kerttunen

Kerttunen
Viestimäärä: 1770

VS: JALOSTUKSEN IHMEET - Maanantaina, 11.02.2013 klo 20:46  
+
0

SanttuJ kirjoitti:

Jos näin on mahdollista tapahtua, niin olis mielenkiintoista nähdä, et miten paljon näiden rotujen edustajilla, joilta siis aikoinaan on typistetty häntä, esiintyy selkärangassa puutteita?



Jenkin häntä typistettiin ennen. Tiedän yhden häntämutkallisen, mutta en yhtään selkävikaista. Sanoisin ettei ainakaan jenkille ole pesiytynyt selkäongelmia typistämisen seurauksena.
Lauma jenkkicockereita


http://www.adunaic.com

  Siirry sivulle: 1 ... 9 10 11 ... 27
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä25853
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä5790
Viestejä yhteensä543774
Uudet käyttäjät tänään2
Viestiketjuja aloitettu tänään1
Viestejä kirjoitettu tänään1
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös263058
(Tilastot päivitetty viimeksi 15.11.2019 klo 19:30)