Koirat.com

innna kirjoitti:

Mitä tästä projektista päällimmäiseksi jäi käteen teille, jotka suunnittelette hakemista: rodun alkuperämaasta on saatava puolto, pelkkä lausunto ei riitä. JTT:n yksi keskeinen perustelu oli se, että hallituksessa asia tulee joka tapauksessa kaatumaan, koska Unkarista ei ole puoltoa.

Siis tuliko tää tieto nyt rotujärjestön jalostustoimikunnalta vai kennelliiton vastaavalta? Koska eikö tää nimenomaan ollut se taannoin muuttunut pykälä? Käsittääkseni Suomessa on näitä risteytyksiä tehtykin, siis saatu pelkkä lausunto (puoltava/kieltävä) alkuperämaasta ja SKL on antanut luvan. Just yks läheinen kasvattaja lähti ajamaan yhtä erikoislupahakemusta (joka on toki eri asia) suoraan liittoon, koska kerholta tuli hylkypäätös aika heikoin perustein. Liitto otti sitten sen käsittelyyn. Milloin toi sit on muuttunut? Nyt vuoden alusta vai?

Edit. JTT = SKL:n jalostustieteellinen toimikunta, jos tulkitsin edellisiä viestejä oikein. Oon vielä hämmentyneempi...

^ JTT:n pöytäkirjaan ei asiaa suoraan kirjattu, mutta sihteerin laittamassa mailissa kertoi, että tuumittiin, ettei kannata kuitenkaan hallitukselle lähteä asiaa esittämään, koska Unkarista ei puoltoa ole.

Pöytäkirjaan tullaan kyllä sen sijaan kirjaamaan, että risteytystarpeesta (liian kapea geenipooli) ei ole annettu faktatietoa, vaikka hakemuksessa on viitattu useaan otteeseen mudin JTO:hon, jonka yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu geenipoolin laajentamistarve. ( )

^Uskomatonta en voi ymmärtää tätä meininkiii. Tosi harmi kun ei tule onnistumaan tosi tyhmien päätöksien takia. Mä puollan roturisteyksiä täysin. Mieluummin ottaisin roturisteyksen kun täysin puhdasrotuisen jos siis vain rodut natsaa.

Meinasitteko ottaa/otitteko vielä takaisin liittoon päin yhteyttä vai jääkö projekti tähän? Toi faktatiedon penääminen on ihan ymmärrettävää, mutta luulisi, että sen voisi jossain määrin päätellä jo rekisteröintimääristäkin (toki esim. joku maailmanlaajuisesti pieni porokoira on monimuotoinen ja näin, mutta suljettu populaatio on suljettu populaatio). Miten se ahdas geenipooli pitäisi todentaa, kun ei kaikista roduista ole mitään kattavia haplotyyppianalyysejäkään? :B Nää on ehkä vähän enemmän ihmettelyä kuin mitään täsmentäviä kysymyksiä. Musta vaan on sääli, että nää tyssää byrokratiaan niin usein.

Kyllä tätä palloteltiin nyt meidän ja JTT:n välillä niin monesti, että ei lähdetä enää vastaamaan. Mudin JTO:hon viitaten laitettiin tuosta vielä sihteerille vastaus, mutta se ei siis tule enää vaikuttamaan. JTO:honhan on siis kirjattu tarve geenipoolin laajennukselle.
Mut tää meni nyt näin, toinen suunnitelma on jo vireillä, katotaan miten se etenee.

Okei. Tsemppiä jatkoon ja toivotaan, että vastaavalle projektille näytetään joskus vihreää valoa.

"Puolikas koiravauva sulattaa sydämesi" t. fiidi.di
Emmä kyllä ihan oikeasti näe tässä mitään järkeä. Mä en lähtökohtaisesti tue edes englanninbulldogin lisääntymistä sinä ääripäänä mitä se nykypäivänä on, mutta vielä pidetään hengissä puolikas epäkehittynyt pentu. En mä vaan ymmärrä.

^Ei hemmetti, mikä ihmisiä oikein vaivaa? Voi surkeus, koiraparka

^^En ruukaa kiroilla, mutta tuohon on jo pakko todeta, että vittu mitä paskaa Ottaa kyllä tuollainen aivoon ihan kunnolla, nämä hienot ihmiset siis, jotka tuota hengissä pitää

"Friend of Emma -hyväntekeväisyysjärjestö auttaa perhettä huolehtimaan koirasta niin neuvollisesti kuin rahallisestikin, auttaen eläinlääkärimaksuissa, vaipoissa ja pyyhkeissä."
Auttaisivat takomaan tuon omistajille järkeä päähän ja vaikka rahoittamaan sen, että se pentu lopetetaan.

Pisti silmään tuo juttu facessa ja ei kyllä täälläkään sulattanut yhtään sydäntä. Sääliksi vaan käy niin hiivatisti.

Mulla nousi myös purjo kurkkuun kun luin tuosta puolikkaasta koirasta. Miksi, oi miksi tuollaista pidetään enää edes hengissä?
9gagissa ja Instagramissa oli joskus esillä shiba, jolla oli jotain häikkää selkärangassa ja joka istui sen takia niinkuin ihmiset, silleen lösöttämällä. Nyt omistajat sitten kerää lahjoituksia, että saavat sen koiran jollekin osaavalle lekurille joka parsisi koiran kuntoon, kun "kävely vaikeutuu päivä päivältä" Miksi pitää elävää olentoa kärsimässä jos ei ole itsellä rahaa sitä hoitaa? Jossain määrin ymmärrän noita lahjoitus ja avustusjuttuja, mutta liika on liikaa.

Lisäksi vielä tuo tapa, millä noista uutisoidaan. Tehdään kärsivästä eläimestä söpö ja ihailua aiheuttava päivän piristäjä. Huoh.

Tuo oli kyllä pahin mitä näin. Toivottavasti jenkkityyli ei kotiudu meille esim takajaloista halvaantuneelle koiralle teetetään kehikko jossa voi ulkoilla

^ On niitäkin jo.. Mutta toivottavasti tosiaan eivät yleisty ollenkaan. Mua oksettaa toi "bonsaibulldoggi" ja vastaavat viritykset. Mä en millään voi käsittää, miten kukaan näkee tommosen elinvoimaisen eläimen irvikuvan kituuttamisen jotenkin ihailltavana tai tavoiteltavana asiana??

Mun on henkilökohtaisesti jo vaikea käsittää sitä että jostain epsanjasta/romaniasta kuljetetaan..anteeks, pelastetaan tänne jalkapuolia koiria (ja monesti yli kymmenvuotiaita).

Aina vedotaan sitten siihen että kyllä sitten ymmärrät kun oma koira on siinä tilanteessa että siltä pitäis amputoida yksi tai useampi raaja. No enpä tiedä siitä, en näe tulevaisuuteen. Onneksi tässä maassa on vielä jotkin moraliteetit olemassa eikä tuollaisia pahasti vammaisia koiria tai kissoja kukaan eläinlääkäri suostuisi henkiin jättämään (eihän?). Taitaa olla tuolla meidänkin rodun ulkomaisessa faceryhmässä jollain profiilikuvana "pyörätuolissa" oleva koira(nsa) ja tekee kyllä pahaa Entäs ne ponit joille on tehty sellaiset jalkaproteesit, ja se yksi koira (rottweiler tais olla) jolla kaikki jalat on niitä proteeseja. Ei jumalavita..

Monessa paikassa olen törmännyt samaan typerään argumenttiin, että eihän vammaisia ihmisiäkään lopeteta ja siksi tuolla koiranpuolikkaalla on OIKEUS elää rakastettuna. Se tuntuu olevan niin vaikea ajatus käsittää, että ihminen ja eläin ovat tässä asiassa täysin eri asemassa.
Rampautuneella ihmisellä voi olla vaikka kuinka paljon mielekästä sisältöä elämässään, kun taas koiralla se mielekäs elämänsisältö kytkeytyy lähes aina liikkumiseen. Ihminen pystyy yleensä ilmaisemaan verbaalisesti miten voi ja sattuuko johonkin, koira taas pyrkii peittelemään sitä kipua.
Ihmistä ei lopeteta vaikka tilanne olisi kuinka toivoton. Ihmisellä ei ole siihen oikeutta. Koiralla on, tosin omistajan tai viranomaisen on tehtävä se päätös koiran puolesta. Tuolla koiranpuolikkaalla on siis oikeus päästä pois, kun elämä ei ole elämisen arvoista, ja nyt jotkut itsekkäät maailmanparantajat ovat sen oikeuden siltä riistäneet.

Vanis ilmaisi asian juuri niin kuin minä ajattelen, kiitos! Rankka paikka on aina se eläimen lopettaminen. Kun näkee että se perheenjäsen ei voi hyvin, ei ole onnellinen niin kyllä sen ihmisen pitää tehdä se päätös, että nyt mennään, ei voi ajatella itsekkäästi

Kai tää ihmettely menee tämän otsikon alle.

Eli ihmetyttää eräs tyyppi, joka päätti teettää pentueen koiralla, jonka sisaruksella on patellaluksaatio, epilepsia sekä häikkää kyynärissä. Plus että saman pentueen uroksista kaksi on pallipuolta. Ei kuulosta linjalta, jota välttämättä kannattaisi jatkojalostaa.

Toki ongelmia voi ilmaantua vaikka lähisuku ja vanhemmat olisi terveiksi todetut (tutkitusti), mutta miksi ottaa väkisin riski kun nämä ongelmat on hyvin tiedossa? Ei voi ymmärtää.

En tiedä mikä rotu on kyseessä, mutta aika moni alkaa olla siinä pisteessä että ihan hirveästi ei ole varaa enää jättää potentiaalisia koiria jalostuksesta ulos varmuuden vuoksi vaikka lähisuku olisikin mätä. Mua aikaisemmin hirvitti se että monessa suuremmassa rodussa ei ole mahdollista vetää esimerkiksi lonkkanivelen raja-arvoksi C:tä koska jalostusmateriaali menisi yksinkertaisesti liian kapealle, mutta omassa rodussani tehdään loppujen lopuksi ihan samanlaisia myönnytyksiä, ongelmat vain ovat muualla kuin rakenteessa. Se on sääli.

Siperianhusky on kyseessä, joten ei ole mikään kovin harvinainen rotu, joten jalostusmateriaalia kyllä löytyy. Ja ei ole ihme, että kohta on tämäkin rotu, jota ainakin vielä mainostetaan terveenä, on kohta sairas, kun tällaisia jalostusvalintoja tehdään.

Mä kyselin kasvattajan motiiveja, ja kun sieltä tulee takaisin esim. sellaista, että koira ei voi olla vaikkapa lonkiltaan sairas, mikäli se ei oireile, ja että pentutarkastuksessa pitäisi tulla kaikki viat ilmi (joo, kyllähän esim. epilepsia näkyy rutiinitarkastuksessa 8-viikkoisella pennulla ), niin sitä miettii, että miten tällainen tyyppi voi edes kutsua itseään kasvattajaksi, puhumattakaan siitä, että vähän ahdistavaa, että tällainen ihminen ryhtyy ylipäänsä "kasvattamaan". On siis muutenkin suht ulapalla mitä genetiikkaan ja sen perusasioihin tulee.

Hän sanoi, että kun vanhemmat ovat terveitä (ei ole edes kuvattu, itse vain meinaa että ovat priimaa, kun eivät oireile), se riittää. Jaa, kyllä se jälkeläisnäyttö taitaa kuitenkin kertoa vähän enemmän. Tai sitten olen itsekin ihan ulapalla.

Suututtaa kyllä vähän silti. Ja tän patella- epilepsiakoiran omistaja on todella vihainen, että sisaruksia aiotaan käyttää (tai on siis jo käytetty) jalostukseen. Ymmärrän hyvin.

edit.typo.

^Kuulostaa just sellaiselta toiminnalta mikä saa omatkin niskakarvat pystyyn. Huskyjen luulisi vielä olevan siinä suhteessa suosittuja, että pennut varmasti menee kaupaksi olipa yhdistelmä mikä tahansa...

Tämä nyt ehkä hieman sivuaa tämän ketjun aihetta, mutta mä oon viime aikoina kiinnittänyt huomiota kasvatustaan aloitteleviin ja siitä haaveileviin henkilöihin. Musta on jotenkin hassua, että henkilö x ottaa elämänsä ensimmäisen narttupennun rodusta y ja on jo kovaa vauhtia suunnittelemassa kasvattamista, vaikkei narttu ole edes "valmis". Äh, tämänkin voi käsittää väärin niin monella tavalla, mutta tuntuu, etteivät kaikki sitten kuitenkaan osaa katsoa kriittisellä silmällä sitä omaa koiraansa, koska "meidän turre on niin söpö/hyvä luonteinen/oikean kokoinen/kaunis/jokuadjektiivitähän". Minusta pitäisi tarkastella koko pakettia ja miettiä sitten, onko sillä nartulla (ja tietysti sille kaavaillulla uroksella) oikeasti jotain hyvää annettavaa kyseiselle rodulle. Ehkä mua itseä vaan karsastaa tässä se, ettei hankita sitä kokemusta koiran ja eritoten rodun y omistamisesta, vaan suunnataan heti "jalostusmarkkinoille" kun narttu on astunut talouteen.
Ja toki sitten vielä se terveys, mikä ei koirien kohdalla näytä olevan ihan puhdasta matematiikkaa. Hienoahan se olisi, jos "tää ja tän vanhemmat on terveet, joten ei tän pennutkaan voi olla sairaita!" -menetelmällä saataisiin terveitä ja taas terveitä koiria.