Koirat.com

Mulle tuli vähän niinkun sattumalta shar pein pentu(jokusen vuosia sitten) . Se kuoli 3-vuotiaana.Sillä oli epilepsiaa, silmäongelmia, jalka paskana. jotain iho ongelmiakin sillä oli välillä, hengitysvaikeuksia. Luonteeseen ihastuin todella paljon, joten hommasin parin vuoden kuluttua jalostusoikeudella shar pei nartun ja sinisilmäisesti ajattelin että on varmasti terve kun pentujakin aiotaan teettää. Tää mun eka shar pei oli rekisteröimätön) Nooh tää shar pei minkä hommasin jalostusoikeudella niin sillä oli kyl kans jotain hengitysvaikeuksia se rohisi ja rähisi ja kuorsas todella kovaäänisesti kun nukkui. Kamalaa kuunneltavaa! En mää sellaisen koiran kanssa voinut elää enkä halua kannattaa sairaiden rotujen jalostamista ja mitähän kaikkia muita sairauksia sille olisi vanhemmiten tullut!!! Ja kun mun kasvattaja tuttu selvitti että tän shar pein suvussa kaikki emät on kuollut synnytyksen jälkeen kohtutulehdukseen! (tai ainakin tosi moni) Joten katsoin parhaimmakseni palauttaa kasvattajalle! Pari viikkoa ehti olemaan mun luona. Ei kyllä enää ikinä shar peita enkä kyllä oikein usko että kovin monella muulllakaan lyttykuonolla kovin hyvin mene.
Ja näimpäs tänään chow chown ja voi että kun sen hengitys rohisi, eikä kyl noin mutenkaan kovin terveeltä näyttänyt =(

Siskoni saksanpaimenkoira oli myös aikast sairas, allergioita ainakin ,en muista oliko jotain muuta. Sille tuli aikast nuoena nisäkasvaimia mitkä levisi ja jouduttiin sitten lopettamaan =(. Oli kyl ihana koira <3

Peräkkäiset viestit yhdistetty.
Jaijah

En tiedä onko tää täällä jo :Saksanpaimenkoiran "kehitys" Sääli.

^ Mikä kumma siinä on, että koiran pitää tuolleen seisä polven päällä ja kyykätä kummasti. En pysty käsittään.

^^ Siis hyi saasta nuo on hirveetä katottavaa.. Ihan kuvottaa kattoa ku nuo näyttelyesineet seisoo kinner maassa.

Ihme jos ei ole tämä video ollut jo täällä jossakin mutta ajattelemisen aihetta jalostuksesta

Tämäkin on varmaan nähty jo monessa paikkaa
Mutta laitanpa sen nyt tähän tuon edellisen videolinkin jatkeeksi.

^^^ Joo tollai niiden pitää näyttelyissä seistä. Hirveen näköstä kun tuolla Hesan Voittaja 2012 näyttelyssäkin esittäjät väänsi koiran tohon asentoon, toinen jalka taakse ja toinen eteen typerästi koukkuun jännitettynä.


Tosta tattistavaan linkistä pisti sakemannien lisäksi erityisesti silmään kuin kaunis bullterrieri, sheltti, shar pei ja chowi on ollu joskus vuosikymmeniä sitten. Eniten järkytti bulldog ja napolinmastiffi, en oo ennen tienny että ne on ollu joskus noinkin erinäköisiä. Ja se Cruft voittaja mastiffi... Eihän sitä voi kauniiksi mitenkään sanoa! Mutta onneksi tossa videossa on lopuksi koottu niitä koiria jotka on edelleenkin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen sopivia, eikä sairaaksi jalostettuja. Ja olihan sinne schipperkekin päätynyt- niiden ei-liikaa-jalostettujen puolelle :)

Mankku: Kamalan näköstä miten toi pienempi kävelee tossa :( Miten toi voi olla jonkin mielestä kaunista?

^Nuo näyttävät ihan etukenossa kulkevilta kenguruilta.

Minusta ne alkuperaiset shar peit ovat todella kauniita edelleen. Eika niissa ilmeisesti ihan meat moutheissakaan (nehan ovat kuitenkin se yleisin?) ainakaan Etela-Euroopassa tai Ranskassa usein kaduilla nakemissani ole liioittelemattomia piirteita ja ovat monesti yllattaneet upealla ulkomuodollaan. Harvalla ainakaan ihan kotikoirina olevista on niin liioiteltuja ryppyja tai torkean paksua virtahevon kuonoa... En tieda mika on Suomessa niiden lahinna kotikoirina olevien tilanne, koska Suomessa en muista koskaan nahneeni shar peita muualla kuin nayttelyissa. Eivat ole siella ihan niin suosittuja kuin Etela-Euroopassa.

Samaten monesti ainakin Etela-Euroopassa kaduilla nakemani chow chow't ovat kauniita, ilman riippuvia silmia ja lyttya kuonoa. Myonnetaan, etten itsekaan niissa pida kauheasti tietyista nayttelyissa nahdyista yksiloista, joilla mm. ne silmat ovat riippuvat ja kuono turhan littana, mutta nuo "normaalisilmaiset" ovat toista luokkaa.

Bullterrieri oli minustakin kauniimpi sellaisena hieman enemman dogo argentinoa muistuttavana (ei nyt taysin samannakoinen, mutta enemman siihen suuntaan) alkuperaisena tyyppina, mutta kasittaakseni bullterrierin liioitellut piirteet (lahinna kai se munanmuotoinen paa) eivat aiheuta samalla lailla terveysongelmia kuin ns. "aaripaahan jalostettujen rotujen" liitoitellut piirteet?

^Valitettavasti ne vähemmän ryppyisetkin meat mouth -shar peit ovat nykyään suurimmaksi osaksi täyttä kuraa terveydeltään. Iho-ongelmat eivät suinkaan ole rodun ainoa ongelma, vaan lista tyypillisitä sairauksista on hävyttömän pitkä.

Onkohan se shar pein jalostus sitten Euroopassa nykyisin rajoittunut lahinna Euroopan sisaiseen populaatioon... Olisi myos mielenkiintoista tietaa kumpia kaytetaan enemman, jenkki- vai kiinalaistuonteja. Nythan on niin, etta FCI vaihtoi 1990-luvulla shar pein alkuperaisen kiinalaisen rotumaaritelman amerikkalaiseen versioon... Mika ei tietenkaan miellyta alkuperaisen tyypin vaalijoita. Eikos FCI:n periaatteessa pitaisi ottaa kayttoon aina se alkuperamaan rotumaaritelma ja kunnioittaa alkuperamaan mielipidetta oikeasta tyypista? Alkuperaisen maaritelman vaihtaminen amerikkalaiseen kuulostaa muutenkin aika oudolta hyppaykselta.

Tosin, ikava asiahan toki on myos se etta Aasiassa terveystutkimukset ovat monesti puutteellisempia kuin Euroopassa tai niita ei aina valiteta tehda, jolloin usein se koiran show-menestys ja oikeanlainen rotutyyppi vaikuttavat siellakin mahdollisesti enemman valintoihin. Joten vaikka Aasian tuonti voi tuoda takaisin alkuperaisia piirteita ja laajentaa sinansa geenipoolia, voi sellaisen koiran taustalla olla tutkimattomat vanhemmat.

Tuon toisen videon sakemannipenskan jalat näyttää liikkuessa siltä ku ne ois kumia.

^ Mulla tulee jotenkin mieleen sukellusräpylät. Varmaan nuo koivet pitää sellaista samanlaista läiskytystä, kuin kävelisi räpylät jalassa. En tiedä mistä tuokin mielikuva on tullut.

Kerttunen kirjoitti:


En kyllä itse näe mitään estettä C/C lonkkaisen koiran käytölle, hieman toki rodusta riippuen. Lonkkavian periytyminen ei ole mitenkään itsestään selvää ja partnerin valinnalla voi pelastaa paljon.

Tarkotin tällä sitä, kun suomenlapinkoiria on täällä Suomessa kuitenkin niin hyviäkin, niin mä en ainakaan näe mitään järkeä teettää 65 pentuetta C/C lonkkasella uroksella. Vaikka ei välttämättä periytyisikään, on se musta silti ihan typerää kun ei ne sukupuuttoon kuole vaikka just sitä koiraa ei käytettäisi. Eiköhän tästä maasta löytyis tarpeeks tervelonkkasia koiria tosta rodusta.. Ymmärrän kun on joku itäkaukastanianpienipaimenpörrökoira joita on Suomessa hikiset 10, mutta noita kun on tosi paljon.

Useinhan se on niin, etta noissa populaatioltaan suurilukuisissa koirissa niita matadoreja esiintyy, vaikka loogisesti ajatellen pitaisi menna pain vastoin kun kerran on yksiloissa valinnanvaraa... Aitini rotu on Suomen 21. suosituin (viela vuosi sitten useamman vuoden ajan 10 suosituimman listan paikkeilla) ja aitini koiran isalla on 106 pentua 26 eri pentueesta, ja aiemman samanrotuisen isalla oli perati 120 pentua 34 eri pentueesta. Ja loytyipa sen aiemman koiran eman isoisaksi sellainen uros, jolla oli 111 pentuetta. Ei kykene edes ajattelemaan, kuinka monta erillista pentua ko. koiralla yhteensa oli, mutta koiranetin mukaan pyoreat 400...

Voi kääk tollaisten lukujen kanssa!

Minusta 1-3 pentuetta per koira on sellainen hyvä, kolme erittäin laadukkaalle koiralle hyvä max. Ellei useampi pentue sitten vaikka pelastaisi kyseistä rotua, tai en tiedä... mutta joku roti pitää olla, minusta yli viisi pentuetta per koira on jo aivan liikaa, oli sitten uros tai narttu tai kuinka hyvä koira tahansa. Isoissa koiramäärissä rodun sisällä on mistä valita ja pienemmässä populaatiossa tulee heti vastaan samat koirat, mikä taas kasvattaa terveysriskejä.

Merlinin vanhemmilla on sama isoisoisä ja se iskee Merlinille 0,78% sukusiitosprosentin, mikä on vielä ihan jees. Itse haluaisin käyttää Merlinille niin ikään tuontikoiraa narttuna, jos sillä tulee pentuja teetettyä, koska omassa rodussa pyörii paljolti samat koirat ja ilmeisestikin uusia jalostuskelpoisia uroksia kaivataan tuomaan uutta verta, ja tekemään uusia linjoja.

Tulipa aamun tunteina tätä ketjua luettua äärimmäisen hämmentyneenä ja surullisena. Kyllähän sitä yleisesti on tiedossa, millainen tilanne monella rodulla on ja kuinka äärimmäisen kurja tulevaisuus niillä on. Onneksi tilanne on vastaavasti muutamilla roduilla muuttumaan päin, esimerkiksi saksanpaimenkoirien tilanne on parantunut ihan valtavasti viime vuosina (vaikka ylilyöntejä on silti ilmeisen mahdoton välttää).

En tiedä että "saako" tänne vastaavasti päinvastoin terveitä koiria linkittää, mutta ensimmäisessä kuvassa nahkacollie vuodelta 1915 ja jälkimmäisessä kuvassa oma puikeloni viime vuodelta. Tyyppi on pysynyt pitkälti samana, vaikka toki rotevoitumista on erityisesti näyttelykehissä (mutta johtuuko se koirien tietoisesta lihottamisesta, en sano juuta enkä jaata...) huomattavissa. Tosin eipä tuo mustavalkoisen kuvan koirakaan mikään erityinen rakennekukkanen ole.


(Wikipedia Commons, vapaasti käytettäviä kuvia)


(juu tiedetään, vähän äärimmilleen venyttänyt mutta ensimmäinen "kokokuva" joka tuli kuvista vastaan)

^ Mä diggaan tässä rodussa äärettömästi juuri siitä, että vaikka näitäkin on varmasti enemmän näytössä kuin käytössä, niin mitään piirrettä ei silti ole lähdetty vetämään överiksi. Massastahan ne kaikki nykyään vissiin tykkää, mutta uroksetkin silti pysyvät siinä kolmenkympin tietämillä.

virtahepo kirjoitti:


Tarkotin tällä sitä, kun suomenlapinkoiria on täällä Suomessa kuitenkin niin hyviäkin, niin mä en ainakaan näe mitään järkeä teettää 65 pentuetta C/C lonkkasella uroksella. Vaikka ei välttämättä periytyisikään, on se musta silti ihan typerää kun ei ne sukupuuttoon kuole vaikka just sitä koiraa ei käytettäisi. Eiköhän tästä maasta löytyis tarpeeks tervelonkkasia koiria tosta rodusta.. Ymmärrän kun on joku itäkaukastanianpienipaimenpörrökoira joita on Suomessa hikiset 10, mutta noita kun on tosi paljon.

Hyvä selvennys. Ei millään uroksella missään rodussa ole järkevää teettää 65 pentuetta oli lonkat kuinka priimat tahansa. Itse tarkoitin lähinnä sitä, että muuten hyvää ja nartulle sopivaa urosta ei kannata jättää käyttämättä pelkästään C/C lonkkien takia, toki nartun lonkista riippuen. Ja hyvä tarkoittaa tässä mm. sitä ettei uroksella ole järjetöntä määrää jälkeläisiä.

Lyytikäinen: Onpa komea lk collie sulla!:).
Nuo videot ihan järkyttävää katsottavaa,melkein itkettää =/