Koirat.com

^ Jestas miten sulonen pallero

^^No joo, tunnosti vaan karulle jos olisin terraario puolelle laittanu
Siilit syö laidasta laitaan, matoja, sirkkaa, hedelmiä, vihanneksia jne. Ja virikkeitähän niillä pitää olla niikuin jyrsijöillä
Myö ollaan mietitty myös frettiä, mutta kuulin että haiseevat tosi pahalle, ainakin urokset. Onko naarailla sama homma?

^ Mä en ihan heti olisi kyllä suosittelemassa frettiä pikkuvauvaperheeseen. Itse olen tannut hyvin kouluttamattomia yksilöitä, jotka purreet. Suurin osa on ollut kyllä kilttejä lötköjä mutta en kyllä antaisi fretin ja vauvan olla samassa tilassa. Fretitkin kun vaatii liikuntaa eivätkä ole mitään häkkieläimiä, ovat vähän kuin kissoja. Toki häkkikin hyvä olla olemassa. Ja vaikka fretin leikkaa, niin on niissä sellainen oma hajunsa. Naaraissakin.

^Juu, ei ollut ihan nyt tarkoitus ottaakaan. Ollaan lueskeltu aika paljon netistä freteistä ja on kyllä aika kissamaisia otuksia, yhistettynä jyrsijöihin. Minua vähän tuo haju mietityttäny, mutta kasvattajillahan myö kyllä käytäis tutustumassa ennekuin ajateltais tosissaan sellasta hankkia.

Meidän ajokoirasekotus ei kaniin koske.. Ruoka-aikaan, jos kani hyökkää koiran kupille, jää koira ilman ruokaa kun ei uskalla uhmata meidän Duracell-pupua.

Ihanat kaverukset

2 Shelttiä meni Duracelin huoneeseen ja pian ne juoksivat ympäri kämppää kani perässä... En tiedä onko niin suloinen.

Tässäpä muutama kuva meidän otuksista:




Tämän viikon perjantaina tulee laumaan lisäystä kahden rottavauvan verran

Tässä meidän juuri 8v täyttänyt luppispapparaisemme :)

Oi miten ihana Sulo

Vaihtaako teidän pupsit usein karvaansa? Mistäköhän johtuu kun Totorolla tuntuu olevan monta kertaa vuodessa tupsukoita ja juovia turkissa, kun vaihtaa karvapeitettään. Pieni on hassunnäköinen, kun turkissa on aina vaihtelevia kuvioita... Onkohan sillä merkitystä, että aitaus on lattianrajassa ulkoseinää vasten niin että lämpötila vaihtelee enempi? Terveyteen tämä ei ole vaikuttanut, Toto ei ole ollut kipeänä ikinä, eri asiahan olisi tietenkin jos olisi lämpötilavaihteluille herkempi otus, vaikkapa marsu.

Sulo kiittää :)

Meidän Sulo vaihtaa pari kertaa vuodessa turkkia. Nuorena poikana saattoi joinain vuosina jopa kolmesti olla turkin vaihdosta, mutta silloin ajallisesti kesti mielestäni lyhyemmän ajan.
Nykyään on aika vakio, että näin syksyllä alkaa turkkitupsuja irrota ja tuossa ennen talvea sitten huipussaan parin viikon ajan, sitten se on kokonaan taas ohi. Keväällä sitten taas uusiksi.
Meillä on häkki aina ollut ikkunaa vastapäätä olevalla seinällä.
Kerran oli riepu jäänyt epähuomiossa parvekkeelle kun aamulla olin töihin lähtenyt. Sulo siis on meille tulonsa jälkeen (2v) ollut vapaana, joten oli pujahtanut huomaamattani sinne. Pakkasta oli pari astetta ja kun kotiin tulin ei kanitus laukannutkaan ovelle vastaan.
Pelkäsin jo että saa jonkun kuoleman taudin, mutta ei sairastunut.
Itse-asiassa pappa ei ole ollut kuin kerran kipeänä, silloin tuli tulehdus suuhun. Eläinlääkäri oli vakuuttunut, että se tulisi uudestaan, mutta eipä ole tullut :)

Eilenä syntyneet chinchillavauvat;


^emo ja poikaset

^naaras

^uros

Noiden jyrsijöiden ja koirien yhdistämisessä kannattaa ottaa huomioon myös se alkuperäinen käyttötarkoitus. Mä en uskaltaisi ottaa jyrsijöitä Nasun kanssa saman katon alle, mä olen nähnyt mitä se teki hiirelle (ei lemmikki versio), otti niskasta kiinni ravisti ja täts it. Hiiri oli hengetön. Eli jos koira on rottakoira tms esim juurikin käppänä tai terrieri tms. niin joko jättäisin kokonaan jyrsijät ottamatta tai sitten täysin omat tilat kummallekin sortille. Kyllä sieltä vielä vaistot esiin puskee ja sitten se onkin jo myöhäistä.

Olen täysin eetlan kannalla! Meillä Junski on tottunut pennusta lähtien marsuihin, kaneihin ja gerbiileihinkin ehti tutustua kun olivat hoidossa, joten siinä suhteessa olen ollut luottavaisin mielin, koska hän on aina suhtautunut niihin laumaan kuuluvina olentoina, joita hän itse väistää mieluummin. Silloin kun Mimosa oli vielä elossa ja Totoro silloin toki (pupuja) ja kun olin ottamassa rescueta tiesin vain että Nala oli tottunut kissoihin, mutta muuten ei ollut mitään aavistusta miten suhtautuisi kaneihin. Siksi rakensin niille aitauksen, vaikka ennen olivat aina vapaina. No aitaus on jäänyt edelleen Totoron kodiksi, vaikka Nala heti alusta alkaen suhtautui kaneihin pikemminkin varauksella ja arasti, pikemminkin piti varoa ettei Mimosa suutu jostain syystä koirille :DD (jos olisivat olleet vaikkapa neidin kulkuväylän tiellä)

Meillä mäyräkoira ei välitä jyrsijöistä yhtään mitään. Voivat olla lattialla keskenään ja mäykky vaan väistää jos tulevat liian lähelle. En koskaan jätä niitä keskenään valvomatta mutta ikinä ei ole sattunut minkään näköistä vaaratilannetta, ei rottien eika myöskään gerbiilien kanssa. Taikakaan ei yritä tehdä rotille mitään, haluaa vaan katsella kun ne vipeltävät vapaana. Uskon kyllä että jonkun terrierin kanssa voisi olla vähän eri juttu. Tosin on aika erikoista ettei mäyräkoiraa kiinnosta pätkääkään mitkään elukat

Huh tuota meidän Sulo vaarin karvanlähtöä. Harjasin eilen muutaman minuutin verran ja sain puoli hedelmäpussillista karvaa, unohtamatta tietenkään vaatteisiin takertuneita ja nenään pyrkineitä tuppoja :D

Siinä samalla sitten totesin, että vaari on alkanut menettää massaa.
Ei tosiaan enään liiku samalla tavalla kuin esim. vuosi sitten.
Nykyään kun pääsee ulos häkistä, kiertää olohuoneen, tulee keittiöön kerjäämään porkkanaa tai salaattia, sitten loikkii rahin alle löhöämään. Paino ei mielestäni ole silti muuttunut, eli lihaksen tilalla on sitten rasvaa

Ahnehan tuo on aina ollut, nuorena poikana, varasti pizzapäivinä syömättä jääneet reunat ja luikki karkuun tuli hännän alla

Ei se koira ja jyrsijä nyt niiin mahdoton yhtälö ole.

Meillä on tuo sekarotuinen, joka kyllä luonnossa tappaa kaiken minkä hampaisiinsa saa, mutta marsut olivat sille parhaita kavereita. Aamuisin marsujen huutaessa ruokaa ja tunkiessa nenää kalterien välistä Retu kävi nuolemassa niiden naamat puhtaiksi ja muutenkin Retu piti niitä parhaina kavereinaan.

Se riippuu vähän yksilöstä ja siitä miten se ne oman perheen jyrsijät ottaa..

Minäkin toivon, että tuleva koiramme jättää kanimme rauhaan. Käsittääkseni sammareilla ei ole kovinkaan vahva saalistusvietti, mikä ehkä auttaa tutustumis tilanteessa.
Tuolla netin ihmeellisessä maailmassa olen kyllä katsellut sammareiden ja kotien muiden lemmikkien olemista ja varsin lupsakasti näyttävät ottavan, eräässäkin videossa oli sammari ja kaiketi undulaatti, siinä se tipu hengaili tassujen ja selän päällä kuin maailman herra konsanaan :D

Meillä on ollut koiran (belgianpaimenkoira) kanssa samaan aikaan parhaimmillaan 7 kania, ja koira oli ihan parasta kaveria niiden kanssa :) Kun kanit oli ulkoaitauksissa, koira tarkisteli välillä että kaikki on tallella ja sen jälkeen istahti verkon taakse kattelemaan niitä.

Pahoittluni, että laitan tänne siilistä pari kuvaa, vaikka ei kuuluisikaan. Ei vaan tunnu terraario osastollekkaan





Vikkelä otus ja ei aina meinaa asettua kädelle paikoilleen. Hankala yksin napsia kuvia joten ne on mitä on

Ihana otus kuitenkin