Koirat.com

^ Laumaeläin on aina laumaeläin! Ihminen ei koskaan voi korvata samaa kieltä puhuvan lajitoverin seuraa.

Taraaa kirjoitti:

Joo siis kyllähän rotat on laumaeläimiä, mutta jos ihminen on monta tuntia sen kanssa, leikittää jne ei sille ole tarve kaveria hankkia. Kahtoo ajankanssa miten on ja miten tulisi toimeen. Naaraat nyt helpommin tulee myöhemmällä iälläkin toimeen.

Täällä siitä, miten tärkeää rotalle on oma lajikumpani.

Vielä suora lainaus kyseiseltä sivulta: "Kesyrotta on erittäin sosiaalinen eläin, joka ihmiskontaktin lisäksi kaipaa myös lajitoverien seuraa. Siksi tulisi aina ottaa kaksi tai kolme rottaa yhden sijasta. Niinä aikoina kun sinä teet muuta, on rotilla seuraa toisistaan eivätkä ne pitkästy. Ihminen ei koskaan voi täysin korvata lajikumppania."

Itse olen suunnaton rottafani mutta valitettavasti olen niille niin pahasti allerginen, että kun vähänkin sylittelee, tulee heti näppylöitä. Sietäsköhän sitä nakurottia? Rotat on kyllä niin valloittavia elukoita kun ovat niin pirun älykkäitä ja seurallisia. Yksi syy, miksi en niitä myös ottaisi itselle, on lyhyt elinikä.

^ Joo, tota mäkin mietin kun itekin joskus rottia meinasin(ja meinaan edelleen ehkä _joskus_) hankkia, niin muistan että tota laumaeläinjuttua painotettiin kovasti, että laumaelukoita ovat.
Aivan kuten marsutkin, ei nekään ole onnellisia yksinään, eikä mulla tulisi mieleenkään pitää rottaa tai marsuja yksinään.

Mikään ihminen ei lajitoverin seuraa kyllä korvaa.

Mä en ole rottiin sen kummemmin tutustunut, mutta olen kyllä ymmärtäyt sen olevan laumaeläin siinä kuin suurin osa muistakin lemmikkijyrsijöistä. Ainakaan marsulle ihminen ei voi mitenkään korvata lajitoveria vaikka touhuaisi sen kanssa 24/7, joten uskoisin saman pätevän rottaankin. Eivät ne sitä laumaa vain seuraksi tarvitse, se on myös tärkeä eläimelle itselleen että se voi kommunikoida.

Koirakin on laumaeläin, mutta saaliseläimen tilanne on ihan erilainen, se tarvitsee laumaa myös turvaksi, siihen ei ihminen riitä vaikka ostaisi kuinka hienon häkin.

Mä kävin nuorempana aika paljonkin marsujeni kanssa näyttelyissä, se oli ihan mukavaa puuhaa. Siihen nähden että en kauheasti arvosta koiranäyttelyitä, mutta jyrsijänäyttelyt eivät ainakaan silloin yli 10v. sitten edistäneet mitään sairaita kauneusihanteita. Kaikkia marsuja en tosin näyttelyyn vienyt, joillekin se vain on liian stressaavaa vaikka kaikkia käsittelisi samalla tavalla, niin yksilöitä ne pienetkin eläimet kuitenkin ovat. Täällä nykyisessä kotimaassani olen käynyt vain katsomassa näyttelyitä, täällä ne on tarkoitettu vain kasvattajille enkä mä varmaan ole ihan lähitulevaisuudessa kuitenkaan siinä määrin kasvattaja että osallistuisin.

Juu kyllä rotta ehdottomasti lajitoverin seuraa kaipaa. Ja luulempa että myöhemmälläkin iällä tottuu vielä mainiosti uusiin kavereihin, jos ottaa vaikka vanhemmalle rotalle kaksi nuorempaa kaveria?
Rottien kasvattajat eivät edes myy yksittäin/sellaiseen kotiin jossa ei toista rottaa ole.

Paulchen kirjoitti:

Täällä nykyisessä kotimaassani olen käynyt vain katsomassa näyttelyitä, täällä ne on tarkoitettu vain kasvattajille enkä mä varmaan ole ihan lähitulevaisuudessa kuitenkaan siinä määrin kasvattaja että osallistuisin.

Oho, tota en tiennytkään! Jännä juttu :)

Niinkuin sanoin, kyllä se on laumaeläin. Itse olen työskennellyt jyrsijöiden parissa yli 2vuotta ja jos rotta ollut yksin koko ikänsä (esimerkkinä tämä, että ei yksinkertaisesti ole tullut toimeen toisten kanssa) on rotta aivan mainiosti pärjännyt kun tällä on ollut virikkeitä ja ihminen mahdollisimman paljon touhunnut rotan kanssa. Ei luonne ole muuttunut miksikään verrattuna niihin jotka on toisten rottien seurassa.
Tämä meidän rotta tuli meille, kun se oli pienin ja kaikki möyhenti sitä, joten miksi ottaa kaveri sille jonka kanssa alituinen tappelu ja toisella ei tunnu olevan itsevarmuutta? Periaatteessa me touhutaan tuon rotan kanssa niin paljon, että se menee vaan nukkumaan häkkiinsä. Sillä sanoinkin, ehkä joskus kokeilee tulisiko toimeen toisten kanssa, esim. vaikka ne pari nuorempaa ottaisi. (niin kuin joku ehotti). En vielä, annan toisen asettua kunnolla ja katsella luonnetta.
Se jos rotta on koko ikänsä toisten kanssa ja kaveri kuolee, silloin se muuttuu masentuneeksi/apaattiseksi ja entäpä jos ei enää tule toisten kanssa toimeen? Se kaverin kanssa elänyt ikänsä ja joutuu totuttamaan yksin elämään, ja tällöin ne ei ole niin tottuneita ihmisen kanssa viettämään aikaa koska niillä ollut aina se kaveri, voisin veikata tälläisella rotalla olevan huomattavasti vaikeampaa kuin "yksineläjällä".
Kaikilla on omat mielipiteensä asioista. Joidenkin mielestä hamstereilla tai marsuillakin pitäisi ehdottomasti olla kaveri ja joidenkin mielestä ei. (yhtäkään tapausta en kyllä ole nähnyt jolla marsuilla tai hamstereilla olisi ollut kaveri).

Voisinpa mäkin tänne kirjoitella, meiltä löytyy siis karkeakarvaisen mäyräkoira Nemen lisäksi 2 gerbiilinaarasta(lilac ja sellainen keltainen punaisilla silmillä, en oikeastaan tiedä värin oikeaa nimeä) ja venäjän kääpiöhamsteri cambellinaaras.
Gerbiilien nimet ovat Sisu ja Jymy(joo, ompa naiselliset:D) ja he ovat syntyneet vuoden 2009 alussa. Eivät ole sisaruksia, mutta ostaessani ne olivat asuneet pienestä saakka samassa terrassa, joten käyttäytyvät kuten sisarukset. :)
Hamsun nimi on Naomi. Se on syntynyt myöskin vuoden 2009 alkupuolella, mutta on kuitenkin gerbiilejä nuorempi. Nämä cambellithan ovat myös laumaeläimiä, mutta omaa tyhmyyttäni uskoin tätä ostaessani Faunataren myyjää, joka väitti kiven kovaa, että nämä ovat yksineläjiä. Olisi tietty pitänyt tarkistaa asia itse paremmin, tyhmä mikä tyhmä. Nyt Naomi on kuitenkin jo elämänsä ehtoo puolella(olen henkisesti varautunut siihen, että tuo voi kuukahtaa minä hetkenä hyvänsä, onhan se jo 1,5v), joten turha sitä on alkaa enää stressaamaan toiseen hamsuun totuttamisella.

Taraaa kirjoitti:

Joidenkin mielestä hamstereilla tai marsuillakin pitäisi ehdottomasti olla kaveri ja joidenkin mielestä ei. (yhtäkään tapausta en kyllä ole nähnyt jolla marsuilla tai hamstereilla olisi ollut kaveri).

Syrkkihamsulle ei kuulukaan ottaa kaveria, ovat erakoita. Kääpiöhamstereista en kovasti tiedä miten menee, ovatko lauma- vai yksineläjiä, mutta rovorovskit pidetään mielummin kaverin kanssa. Joskus tosin saattaa tulla tilanne, että robot pitää erottaa, kun eivät tule toimeen.

Marsun pitäminen yksin ilman lajitoveria on taas mun mielestä ihan puhdasta idiotismia. Täytyy olla aika hemmetin tyhmä, marsua epätunteva ja sokea ihminen jos väittää että marsu on onnellinen yksin. Kaverin ne tarvitsee, eikä se mun mielestäni ole todellakaan mikään mielipideasia.

Taraaa kirjoitti:

Tämä meidän rotta tuli meille, kun se oli pienin ja kaikki möyhenti sitä, joten miksi ottaa kaveri sille jonka kanssa alituinen tappelu ja toisella ei tunnu olevan itsevarmuutta?

Tuo on ihan ymmärrettävää jos toinen on vähän reppana ja jo kokemusten perusteella on todettu että ei välttämättä sovi laumaan pienen koon ja nössön luonteen vuoksi. Itse olen tästä rottasiasta juurikin "vääntänyt" kaverin kanssa kun hän haluaa rotan ja minä olen painottanut että ehdottomasti samasta pentueesta sitten samaa sukupuolta olevat sisarukset, ei rotta ole yksineläjä ja työssäkäyvänä ihmisenä ja kahden koiran omistajana hänellä ei taatusti aikaa viettää rotan kanssa niin paljon aikaa että se olisi onnellinen. Muutenkin hällä tapana vähän kyllästyä hankkimiinsa elukoihin joten jo senkin puolesta parempi hankkia samantien kaksi että sitten kun kiinnostusta ja aikaa ei enää löydykkään niin paljon seurusteluun kuin alussa, niin ompahan rotilla ainakin toisensa sitten seurana.

Mä kyllä pidän kaikista jyrsijöistä mutta en enää halua itselle niitä. Edelleen toki se oma hiirikasvatus pyörii mielessä kun noita syöjiä tuossa on useampi kappale mutta en usko että tässä asunnossa sitä alan pyörittämään. Olisihan meillä toki lämmin autotalli, jossa olisi hyvä hiirten olla ilman että niiden tarvitsisi stressata kissoista mutta tuntuu jotenkin karulta pitää niitä erillisessä paikassa missä itse asuu. Sitten vasta kun joskus ostetaan se omakotitalo.

Taraaa kirjoitti:

Kaikilla on omat mielipiteensä asioista. Joidenkin mielestä hamstereilla tai marsuillakin pitäisi ehdottomasti olla kaveri ja joidenkin mielestä ei. (yhtäkään tapausta en kyllä ole nähnyt jolla marsuilla tai hamstereilla olisi ollut kaveri).

Ei syyrialaisella hamsterilla voi pitää kaveria, se on erakko.

Jos et tosiaan ole ikinä nähyt marsua pidettävän kaverin kanssa, toivon ettet todellakaan ole ikinä marsua nähnyt. Kukaan edes alkeellisen vastuuntuntoinen ihminen ei myy marsua yksineläjäksi.

Mä olen itsekin pitänyt ensimmäistä marsuani 80-luvun puolessavälissä yksin, silloin niiden hoidosta ei moni tiennyt ja jos tiesi, ei se tieto juuri levinnyt kun ei ollut internetiä eikä yhtään asiantuntevaa hoito-opasta. Nykyään täytyy olla ihan harvinaisen yksinkertainen ja tynnyrissä kasvanut, jos onnistuu hankkimaan marsun niin, ettei tietäisi siitä tällaista kaikkein alkeellisinta perusasiaa.

Ei siis todellakaan ole mikään mielipidekysymys voiko marsua pitää yksin, vaan jokainen joka marsujen kanssa on jotenkin tekemisissä, tietää että niitä ei saa pitää yksin.

*edit. ja Rapido sen tuossa tosiaan jo oli sanonutkin

Eikös rotta ole vasta 6vkoa vanha, jos oon laskenut oikein? Luulisi että nuoret saa sopeutumaan kuitenkin ihan hyvin. Alkuun tietenkin voi olla möyhimistä ja tappelua, mutta luulisi ajan kanssa menevän pois. Saattaa esim marsut ja hiiretkin aluksi tapella, kiusata ja möyhiä toisia, mutta ajan kanssa niistä tulee kaverit. En sitten tiedä mitne rotilla yleensä menee, ei ole kovasti kokemusta niistä.

Pitää täälläkin hehkuttaa että rottien häkki on nyt lähtenyt Saksasta asti tänne päin, viikon sisällä pitäisi olla täällä
On nyt käynyt kyllä hyvä tuurikin rottien hankkimisen kanssa kun löytyi kasvattaja joka pystyy rottia kuljettamaan hieman lähemmäksi :) Kaikki kasvattajat on ihan eri puolella suomea..

Komppailen rapidoa; laumaeläintä yksin pitävä ihminen on todellakin vain ja ainoastaan itsekäs, eikä siinä mikään selittely auta.

Vai niin. Noh, jokaisen marsun jonka olen NÄHNYT on ollut yksin piste. Ihan on lemmikkiasemilta tai kasvattajilta ostaneet ja yksin ovat myyneet. Marsuista tai hamstereista en tiedä mitään, eikä sellaisia tule koskaan olemaan (ei ole minun elukka), joten ei ole minun asia.
Pitkään kumminkin ovat eläneet.

Rotista sen tiedän, jos kaverin kanssa ikänsä ollut ja toinen kuolee, kuolee yleensä se yksineläjä nopeasti (masentunut niin pahasti?), mutta yksineläjät eläneet hyvin pitkän elämän ihmisen kanssa ollessaan.

10 kertaahan tuli kommentti että on laumaeläimiä ja niinkuin olen sanonut, tiedän.
Ja kokeilen myöhemmin miten tulisi toimeen toisten kanssa. Vaikeaa?
Kai se olis pitänyt olla hiljaa tästäkin asiasta kun tulee jankkausta jankkauksen perään. Tullut jo asia selväksi muiden mielipiteestä alussa
Mileipiteitä on hyvä/kiinostavaa kuulla, mutta jos samat ihmiset monta kertaa sanovat saman asian, onko muistissa jotain vai ajatuksena etten huomaa/lue/älyä asiaa..

Taraaa kirjoitti:

Rotista sen tiedän, jos kaverin kanssa ikänsä ollut ja toinen kuolee, kuolee yleensä se yksineläjä nopeasti (masentunut niin pahasti?), mutta yksineläjät eläneet hyvin pitkän elämän ihmisen kanssa ollessaan.

Sama se on marsuillaki. Monesti yksinjäänyttä uhkaa masennus. Mutta, siksipä pitääkin ostaa sille uus kaveri.

weebl kirjoitti:

Pitää täälläkin hehkuttaa että rottien häkki on nyt lähtenyt Saksasta asti tänne päin, viikon sisällä pitäisi olla täällä
On nyt käynyt kyllä hyvä tuurikin rottien hankkimisen kanssa kun löytyi kasvattaja joka pystyy rottia kuljettamaan hieman lähemmäksi :) Kaikki kasvattajat on ihan eri puolella suomea..

Onko Zooplus se joka on Saksassa? Itse haluaisin sieltä joskus tilata jyrskille/koiralle/konnalle jotain kivaa

"Ihan on lemmikkiasemilta tai kasvattajilta ostaneet ja yksin ovat myyneet. Marsuista tai hamstereista en tiedä mitään, eikä sellaisia tule koskaan olemaan (ei ole minun elukka), joten ei ole minun asia.
Pitkään kumminkin ovat eläneet."
No, lemmikkiasemat nyt lähes poikkeuksetta myy minne vaan, kunhan saa rahansa. Harvoja elukkakauppoja tiedän, joita oikeasti kiinnostaa se, onko marsulla kaveri vai ei.
Kasvattajatkin yleensä myy vain kaverilliseen kotiin, mutta kaipa noita poikkeuksiakin on

Ja voihan laumaeläin yksinäänkin elää vaikka kuinka pitkään, eri asia on sitten se, onko se onnellinen lainkaan elinaikanaan.

tähänpä voisin kysästä mielenkiinnosta.. Mistä lopulta ihmiset tietää, onko ne onnellisia yksin vai kaksin?
Ja joo, kyllähän niitä myydään, paljonkin yksin..

Koska mä olen nähnyt sen. 10v sitten mulle tuli eka marsu, joka oli yksin hetken, kunnes se sai kaverin. Yksinollessaan se oli pelokas, näykki, juoksi häkkiä ympäri kuin hullu kun kuuli esimerkiksi rasahduksen (oli siis arka), pelkäsi, lähinnä nökötti kopissaan. Kun poika sai kaverin, muuttui käytös täysin. Siitä tuli kuikutteleva, se tuli kerjäämään ruokaa, näykkiminen ja häkissä karkuun poukkoilu loppui kun seinään. Marsusta tuli kovin lemmikkimarsumainen, sosiaalinen ja ihana tapaus, eikä muistuttanut enää arkaa villieläintä lainkaan. Ne olivat ihanat kaverukset.

Ja kun tota omaa laumaa katsoo niin kyllä sen huomaa että ne on varsin onnellisia kun on lajitoverin seuraa, ei ihmisestäkään varmaan olisi mukavaa jos eristettäisiin yksin eikä pystyisi kommunikoimaan yhtään kenenkään kanssa, koska ei ymmärrä ketään eikä ketään ymmärrä sitä.

Ja mitä oon kuullut ihmisiltä joilla on ollut vaan yksi marsu, ja ovat hankkineet sille kavereita/kaverin, niin ovat nekin sanoneet että marsu on paljon onnellisempi kavereiden kanssa. Joten tuskimpa mistään sanahelinästä tai turhanlänkyttämisestäkään on kyse. Taitaa olla ihan faktajuttu, jonka vaan huomaa kun vertaa yksinäistä marsua kaverin kanssa elävään marsuun

^Samanlainen, silmin nähtävä muutos tapahtui meilläkin kun aikoinaan tuli yksi marsu, mutta pian sille otettiin kaveri.