AIKUISTEN PALSTA - Tiistaina, 24.08.2010 klo 13:44
Jyrsijä- ja kanipulinaa
mmaija
Viestimäärä: 2692
^ Ihania !
Meillä ei kyllä myyjä maininnut sanallakaan että marsu on laumaeläin tai muutakaan että meidän pitää ottaa kaksi. Äiti nimittäin oli kaupassakin vielä sitä mieltä että yksi eläin riittää, onneksi olin fiksu lapsi ja tutustunut marsuihin huolellisesti
Tosin muistaakseni se myyjä oli muutenkin tosi v*ttupää.
Meillä ei kyllä myyjä maininnut sanallakaan että marsu on laumaeläin tai muutakaan että meidän pitää ottaa kaksi. Äiti nimittäin oli kaupassakin vielä sitä mieltä että yksi eläin riittää, onneksi olin fiksu lapsi ja tutustunut marsuihin huolellisesti
Tosin muistaakseni se myyjä oli muutenkin tosi v*ttupää.
Pemutyttö Muhku, 1.6.2010
Gööttityttö Mytty, 17.11.2015
Gööttityttö Mytty, 17.11.2015
iBox
Viestimäärä: 743
Eläinkaupassa eläimiä myydään vaan rahan takia, useimmiten ilman mitään kiinnostusta siitä mihin läin päätyy. Ja monesti yksi menee helpommin kaupaksi kuin kaksi.
MUOKS: Ajatuskatko.
Aivan täydellinen nimi tuolla tupeella.
MUOKS: Ajatuskatko.
Aivan täydellinen nimi tuolla tupeella.
(Viestiä on muokattu tiistaina, 25.01.2011 klo 20:08)
sufi
Viestimäärä: 639
iBox kirjoitti:
Aivan täydellinen nimi tuolla tupeella.
Joo, arvaappa mistä se on tullu?
Ja noista eläinkaupoista vielä, että luulisin koko Faunatar -ketjun noudattavan samaa linjaa eläintenmyynnissä, en tietysti voi olla varma, kun oma kokemus pohjautuu tohon yhteen myymälään. Siellä ei myöskään suostuttu myymään liian pientä häkkiä tai terraariota eläimelle ja aina puhuttiin pitkään mahdollisen eläimen ostajan kanssa mm. vapaana juoksutuksesta.
Edit. Tässä teille vielä toinen "Oho! jonkun peruukki on unohtunu tohon pöydälle!" -otos:
Team Puikkonokat & Läskipäät
(Viestiä on muokattu tiistaina, 25.01.2011 klo 21:40)
Sipulu
Viestimäärä: 16096
Lohjan Faunataressa tuli Lohjalla asuessani paljon asioitua ja siellä myös oli varsin asiantuntevia myyjiä ja eläimistä tunnuttiin todella tietävän ja välittävän. Monta kertaa olin vain katselemassa eläimiä ja siinä sivukorvalla sitten kuuntelin myyjien selittävän faktoja ihmisille, jotka olivat eläimiä lapsilleen ostamassa. Siinä kuunnellessa mietin usein itse, että kuinka vähän ihmiset oikeasti ottavat selvää ennen kuin lähtevät eläintä ostamaan? Itsellä ainakin tulee aina ensin kahlattua tietoa kaikenlaisilta tahoilta, kyseltyä kokeneemmilta ja sitä rataa.
Onneksi tosiaan oli myyjiä, jotka sitten korjasivat asiakkaiden harhakäsityksiä :)
Onneksi tosiaan oli myyjiä, jotka sitten korjasivat asiakkaiden harhakäsityksiä :)
Varjo 12/2010 ♥
sufi
Viestimäärä: 639
Siis todellakaan ihmiset ei yleensä tiiä mistään mitään. Ne on vaan jostain keksinyt, että tollanen me halutaan, eikä mitään faktoja mistään ole tiedossa. Koskee niin pupuja, marsuja ja kaikkia muita pienempiä karvaötököitä kuten tietysti myös herppejä.
Team Puikkonokat & Läskipäät
monna
Viestimäärä: 3958
^ Upea tuo Tupee. Tuo karva sitten taitaa kasvaa aika nopeasti täyteen mittaan kun sitä lyhentää? Onko toi karva tiellä liikkuessa? Miten sitä hoidetaan? Pestään, kammataan ja laitetään paplarit?
Kaikki jyrsijät on kyllä ihania ja niitä aina eläinkaupassa mukava katsella ja mielellään niitä pyörittelisin jos niitä jollain tutulla olisi mutta itsellä ei ole enää innostusta sellaisia hankkia, onneksi. Ruokahiirikasvatuskin jäänyt pois mietinnästä vaikkakin välillä mietin jos kuitenkin.
Kaikki jyrsijät on kyllä ihania ja niitä aina eläinkaupassa mukava katsella ja mielellään niitä pyörittelisin jos niitä jollain tutulla olisi mutta itsellä ei ole enää innostusta sellaisia hankkia, onneksi. Ruokahiirikasvatuskin jäänyt pois mietinnästä vaikkakin välillä mietin jos kuitenkin.
sufi
Viestimäärä: 639
^ Siis leikkasin karvan ihan lyhyeksi kesällä ja nyt sillä oli taas jo ihan mahdoton laahus. Leikkasin kaikki laahuskarvat eilen pois. Marsut on sen mallisia, ettei noi karvat haittaa liikkumista.. Ne laskeutuu sivuille nätisti, kun alla on tollanen pallero
Pitkää karvaa pestään ja harjataan, juu ja jos sitä haluaa suojella, niin se nyytitetään. Sillon ei pestä usein, jos näyttelytetään, kun sekin kuluttaa karvaa. Näyttelyissä on luokat niin, että pitkäkarvaisista vaan ne, joilla on vauvasta asti kasvanut karva menee viralliseen luokkaan, muut, joilla on edes joskus vähän nipsastu karvan päästä menee klipattuihin. Näillä, jotka kasvattaa karvaa alusta saakka, niin karva pitää avata, kammata ja nyytittää uudelleen joka päivä. Se kuluttaa kuitenkin karvaa niin, että näyttelyurat on yleensä lyhyitä.
Edit. Ja jos ruokahiirikasvatusta mietit, niin sitähän on helppo kokeilla. Jos ei ookaan oma juttu, niin listii sitten vaan ne aikuisetkin.
Pitkää karvaa pestään ja harjataan, juu ja jos sitä haluaa suojella, niin se nyytitetään. Sillon ei pestä usein, jos näyttelytetään, kun sekin kuluttaa karvaa. Näyttelyissä on luokat niin, että pitkäkarvaisista vaan ne, joilla on vauvasta asti kasvanut karva menee viralliseen luokkaan, muut, joilla on edes joskus vähän nipsastu karvan päästä menee klipattuihin. Näillä, jotka kasvattaa karvaa alusta saakka, niin karva pitää avata, kammata ja nyytittää uudelleen joka päivä. Se kuluttaa kuitenkin karvaa niin, että näyttelyurat on yleensä lyhyitä.
Edit. Ja jos ruokahiirikasvatusta mietit, niin sitähän on helppo kokeilla. Jos ei ookaan oma juttu, niin listii sitten vaan ne aikuisetkin.
Team Puikkonokat & Läskipäät
(Viestiä on muokattu keskiviikkona, 26.01.2011 klo 12:15)
eepi78
Viestimäärä: 5693
Mä en muista oonko tänne laittanu kuvia mun marsuista, mutta tässä tulee muutama kuitenkin. Mulla siis tällä hetkellä kolme marsua, 6v Iines, kärttyinen vanhapiika, joka ei hyväksy enää ketään samaan häkkiin, aikoinaan eleli kastroidun uroksen kanssa samassa tilassa, mutta kun uros piti lopettaa niin ei ole hyväksynyt kaveria. Arviolta 4v keke on kodinvaihtaja lapseiperheestä missä siitä ei jaksettu enää huolehtia. Keke on aika itsenäinen marsu, vähän sellainen oman tiensä kulkija, ei oo niin riippuvainen laumasta. Toivo on viimeisin tulokas kaverilta jonka lapsi tuli allergiseksi. Tuli meille noin puoli vuotiaana ja on nyt noin 1.5v vanha. Iso ja ihana teddy-herra joka on hassu ja sillä on hauskoja ja omalaatuisia tapoja
Toivo
Toivon yksi hassuista tavoista.. se istuu aina ruokakupissaan..
Iines
Toivo kesällä ulkona
Keke
Toivo
Toivon yksi hassuista tavoista.. se istuu aina ruokakupissaan..
Iines
Toivo kesällä ulkona
Keke
Kotona labradorinnoutaja Taavi (27.3.2006) ja Aapo (22.5.2012), marsut Toivo, Vertti, Vilja sekä Illusia sekä kääpiöhamsteri talvikko Myy.
Emuli
Viestimäärä: 326
Meidän pojille tilattu nyt uudet häkit Kaksi tämmöistä Tuli vähän kallis paukku mutta onpahan sitten kunnon häkit. Tilattuani tosin älysin että nuo on senverran pitkiä että samanlainen häkkien järjestys ei enää sovikaan kämppään... Meni sitten sisustamiseksi kans.
Pikipaimenia
Viestimäärä: 1713
Däämn! voisko moderaattori bannata mut täältä jyrskiosastolta En kyllä sais tulla tänne ja varsinkaan mennä katteleen noita isoja (kerros)asumuksia marsuille. Eilenkin harhaannuin (taas) kurkkimaan teddyjä.. No, ennenku keksin asiallisen paikan häkille, ei oo syytä haaveilla marsukkeleista yh-tään
Schipperket Minka s.2005 Kiri s. 2011
Ihminen on ihmiselle apina
Ihminen on ihmiselle apina
Rapido
Viestimäärä: 299
Meillä ainakin töissä (Faunatar) myydään laumaelukat vain kaverin kanssa (ellei sitten ole kaveria jo entuudestaan ja halutaan laumanlisäystä) ja muutenkin keskustellaan ostajien kanssa häkeistä, ruokavaliosta, liikunnasta ja niin poispäin :). Ei kaikki eläinkaupat huonoja ole!
Sufin Tupee on ihana!
Sufin Tupee on ihana!
X-rotu Armi 05/2013
Leonberginkoira Wanda 02/2004-10/2012
Leonberginkoira Wanda 02/2004-10/2012
(Viestiä on muokattu keskiviikkona, 26.01.2011 klo 22:50)
SMR
Viestimäärä: 75
Itsellä on ollut 3 marsua ja yksi hamsteri ja ehdottomasti joskus vielä marsuja tähän talouteen tulee! On ne vaan niin suloisia uikuttajia!
Vieläkin tulee itku silmään jos näkee esim. teeveessä, että joku eläin lopetetaan. Tulee niin elävästi mieleen yhden marsun lopetus joka on ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen eläimen lopetus jota olen joutunut todistamaan. (tästäkin siis jo yli kahdeksan vuotta) Jos jo marsun lopetus otti niin koville, niin en uskalla edes ajatella miltä tuon koiran mahdollinen lopetus tai sitten luonnollinen kuolema tulee tuntumaan Ei pitäisi ajatellakaan, mutta väkisinhän se välillä tulee mieleen koiran kuitenkin ollessa jo kohta 9-vuotias...
Vieläkin tulee itku silmään jos näkee esim. teeveessä, että joku eläin lopetetaan. Tulee niin elävästi mieleen yhden marsun lopetus joka on ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen eläimen lopetus jota olen joutunut todistamaan. (tästäkin siis jo yli kahdeksan vuotta) Jos jo marsun lopetus otti niin koville, niin en uskalla edes ajatella miltä tuon koiran mahdollinen lopetus tai sitten luonnollinen kuolema tulee tuntumaan Ei pitäisi ajatellakaan, mutta väkisinhän se välillä tulee mieleen koiran kuitenkin ollessa jo kohta 9-vuotias...
Kaikkeen tottuu paitsi puukkoon selässä ja siihenkin tottuu jos makaa mahallaan.
(Viestiä on muokattu keskiviikkona, 26.01.2011 klo 23:14)
NataliaNala
Viestimäärä: 283
Mä en kyllä voi käsittää miten mursut voivat mukamas olla inhoja pikku otuksia, kun nehän ovat sellaisia ylisuloisia palleroisia, jotka kuikuttavat kuin linnut ja ovat olemukseltaan karvaisia palloja, joilla on suuret nappisilmät, ja joita voi pitää sylissä ikuisuuden ja jotka vain siltikin jaksavat päästää sitä kurr-ääntä. Meillä on ollut kuikuja tosi monta vuotta ja yhden jättipoikueenkin (viisi poikasta) ensimmäiset mursut Ami ja Jane saivat. Siitä kotiin jäi Hunaja, ja myöhemmiten on ollut vielä Janette, Apila Jupiter ja Kaneli Jasmiini. Voi että kun tuli ikävä noita mursuja... Onneksi on pupsit, vaikka ne eivät olekaan sellaisia syliteltäviä kuin kuikut. Nala on paljon enemmän sylimarsu, vaikka onkin sellainen kärmes sylissä-kiemurtelija ja hiukan kookas .
Leikkiikö teidän puput joillakin tavaroilla? Mä olen yrittänyt saada niitä kiinnostumaan leluista, mutta ei voisi heitä vähempää kiinnostaa. Kivempi on repiä Pupulan matot, jotka menevät sitten parissa käytössä pilalle .
Olisiko teillä ideaa mitä voisi käyttää parketin päällä pohjamateriaalina pupujen asumuksessa? Vessalaatikko on tietenkin erikseen. Me ollaan käytetty sellaista muovimattoa, joka pitää vettä, on ohutta ja toiselta puolelta pinta on kangasmaista, enkä saa nyt millään päähän mikä sen nimitys on. Lisänä tietenkin räsymattoja, vessamattoja yms. pehmeitä petejä.
Leikkiikö teidän puput joillakin tavaroilla? Mä olen yrittänyt saada niitä kiinnostumaan leluista, mutta ei voisi heitä vähempää kiinnostaa. Kivempi on repiä Pupulan matot, jotka menevät sitten parissa käytössä pilalle .
Olisiko teillä ideaa mitä voisi käyttää parketin päällä pohjamateriaalina pupujen asumuksessa? Vessalaatikko on tietenkin erikseen. Me ollaan käytetty sellaista muovimattoa, joka pitää vettä, on ohutta ja toiselta puolelta pinta on kangasmaista, enkä saa nyt millään päähän mikä sen nimitys on. Lisänä tietenkin räsymattoja, vessamattoja yms. pehmeitä petejä.
Puhutaan ihmisen "eläimellisestä" julmuudesta. Mutta se on hirvittävän väärin ja loukkaavaa eläimiä kohtaan: eläin ei ikänä pysty olemaan yhtä julma kuin ihminen, yhtä taiturimaisesti, yhtä taiteellisesti julma.
Karamazovin veljekset
Karamazovin veljekset
iBox
Viestimäärä: 743
NataliaNala kirjoitti:
Leikkiikö teidän puput joillakin tavaroilla?
Olisiko teillä ideaa mitä voisi käyttää parketin päällä pohjamateriaalina pupujen asumuksessa? Vessalaatikko on tietenkin erikseen. Me ollaan käytetty sellaista muovimattoa, joka pitää vettä, on ohutta ja toiselta puolelta pinta on kangasmaista, enkä saa nyt millään päähän mikä sen nimitys on. Lisänä tietenkin räsymattoja, vessamattoja yms. pehmeitä petejä.
Meillä on lattiat täynnä koiran leluja mut ei toi pupsi oo niistä ollu ikinä sen enempää kiinnostunu, korkeintaan merkkaa ne leukahierasulla omakseen.
Ja olisko vahakangas toi mitä tarkotit? Siis semmosta pöytäliinaa? Meillä oli sitä marsujen aitauksessa pohjana ja hyvin toimi.
Manna
Viestimäärä: 303
Musti tykkää herkkukätköistä, esim. tuollainen herkkupallo on mieluinen, saahan siitä ruokaa. Emppu ei ole niin yritteliäs, se antaa Mustikan tehdä kaikki työt ja menee sitten osingoille tai tulee minulta kerjäämään ruokaa. Monet leikit taitaa kuitenkin pohjautua saalistuskäyttäytymiseen, joten ehkä siinä syy, mikseivät nuo yleensä leiki sillä tavalla kuin esim. koirat.
iBox
Viestimäärä: 743
Shane
Viestimäärä: 946
Mun pupuista ainoa joka leikkii leluilla, on Väinö. Oma pallo, koiran lelut, tyhjät vessapaperirullat, kaikki kelpaa :-D työntelee niitä, kantaa mukanansa ja heittelee. Muut puput eivät tajuu hölkäsen pöläystäkää noista.
Väinöstä on kyllä tullu tosi ärsyttävä. Annan sen välillä juosta koko asunnossa (pupuilla on oma huone) ja nyt se on ruvennu pökkimään Natua koira ihan hämmentyneenä juoksee karkuun ku pupu jahtaa kiimasena.
ja tähän vielä kuva 7.1.2011 pois nukkuneesta marsuherra Twiggystä
Väinöstä on kyllä tullu tosi ärsyttävä. Annan sen välillä juosta koko asunnossa (pupuilla on oma huone) ja nyt se on ruvennu pökkimään Natua koira ihan hämmentyneenä juoksee karkuun ku pupu jahtaa kiimasena.
ja tähän vielä kuva 7.1.2011 pois nukkuneesta marsuherra Twiggystä
Menossa mukana saku Riki, corgi Natu sekä huskyvauva Nova!
Dawkes
Viestimäärä: 787
Meidän edesmenneen kanin suurinta hupia oli talouspaperinpalan repiminen silpuksi. Veti siitä järjestelmällisesti suullaan sellasia parin sentin levyisiä siivuja irti ja sitten rivasi ympäri kämppää se viimeinen suikale suussa joskus jopa kymmenisen minuuttia, kunnes kyllästyi, sylkäisi sen ulos ja omistaja pääsi siivoamaan. Toinen kani ei välittänyt niistäkään.
Ihania marsvinien kuvia täällä! Etenkin Toivo
Ihania marsvinien kuvia täällä! Etenkin Toivo
Aina kun tuntee ikävää
tietää, että omisti jotain tärkeää.
tietää, että omisti jotain tärkeää.
visko
Viestimäärä: 138
Meidän kanilla on sellainen herkkupallo jota tykkää pyöritellä, mutta sehän kierii aina matolta pois eikä pupu oikeen tykkää paljaasta lattiasta... purupohjaisessa häkissähän se ei oikein toimi. Lisäksi se tykkää heitellä sille annettuja tavaroita. Meillä on pupun kanssa sellainen leikki, että minä pidän tavallista lyijykynää (oikeastaan mikä vaan kynä käy kun ei ole liian paksu) sormien välissä, ja kani sitten heittää sitä siitä pois. Sitten kynä pitää taas uudelleen nostaa ja se pääsee heittämään. Olen välillä miettinyt, että saisiko sen naksulla opetettua noutamaan, mutta on jäänyt koittamatta kuitenkin. Niin, ja on sillä oma pehmolelu jota saa nylkyttää, jos sitä nyt voi leikiksi kutsua. Joskus kun Gösta vetäisi jo valmiiksi yhdet kengännauhat poikki, sidoin ne häkin yläritilään roikkumaan, niillä se jaksoi pitkään "punoa palmikkoa".
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28097 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6265 |
Viestejä yhteensä | 545428 |
Uudet käyttäjät tänään | 2 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 1 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 6 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265759 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 28.03.2024 klo 15:45) |