Koirat.com

Vilinä sai tänään oman agilitytunnelin :D


Ja tässä Vilinän "leikkinurkkaus"

^ Sulla on kyllä kissalla kissanpäivät ihan kirjaimellisesti siellä, tosi hieno torni. Meillä on tuommonen vastaava, mutta vaan "kolme kerroksinen", eli puuttuu nuo ylimmät tasot. Joskus ku kämppä on isompi, tulee kyllä sitte isommat kiipeilypuutki. Vaikka ei noi meillä sisällä mitään hirveetä rallia yleensä vedä, ku kaikki "aktivointijutut" on ulkotarhassa, jossa yleensä sitte leikkivät ja kisailevat.

Ajankulukseni kahlasin kissat 2 läpi josko ois ollu Venäjänsinisestä mainintaa.. onko kellään kokemuksia? Olen melko vakuuttunut että vielä jossain vaiheessa elämää sellainen saisi tassutella talouteeni.. Luonnekuvaus ainakin miellyttää (mitä nyt kissakirjoista yleensä saa lukea) tosin en vielä ole (uskaltanut) sen syvemmälle kaivaa, kun ei tosiaan vuosiin vielä varmaankaan ole kissaa yleensäkään tulossa.

Naapurillani hieno parveke(maatasossa) kissoilla, verkotettu siis, jos oma parveke (luhtikerros/rivitalon 2krs) olis verkotettuna niin kyllä saattais se kissa jo olla. Harkitsinkin tovin toisen koiran sijasta kissaa, mutta ei sitten ilmeisesti rohkeus riittäny ja tosiaan tuo parveke pitäs käsitellä enste. Muutenkin hirvittää jo etukäteen ajatus jos kissa livahtaisi ovesta omille teilleen. Toisaalta olen myös sitä mieltä että sisäkissalle ois kiva olla enemmän huonetilaa kun tämä pikkukaksio tarjoaa, joten tosiaan kissoja ihailtava muualla ja muilla tavoin kun kotona.

Olen myös yrittäny houkutella josko porukat ottais pari löytökissaa kotiinsa, kun tilaa riittäis. Tai "hiirikissan".. mutta isä suojelee noita pikkulintuja ja on sitä mieltä että ne ois kaikki heti paisteina jos kissa talossa ois. Vierailevat pihakissat saa riittää.

Mutta tosiaan, jos on kokemuksia Venäjänsinisestä, kertoilkaahan

pst! Rotu on pompahtanut pintaan ajatuksissani toistamiseen ainakin kymmenen vuotta jo niin täytyy siinä jotain olla.. luulisin että vetoaa se rauhallisuus millä tämän kissan luonnetta yleensä "aina" kuvataan..

Meillä oli yksi innokas jouluruokailija jo odottamassa. Ikävä kyllä saikin vain häädön pöydästä kun ruokailu alkoi.



Mutta lahjan toi pukki kuitenkin




Kuvassa myös avon vanhempien ja avon siskon kissat, jotka kaikki viettivät joulua yhdessä. Kisuista nuorin piti sellaista jöötä vanhemmille, että vanhempien ulkokissa läksi omille teilleen ja meidän Oliver vietti koko aaton kaapin päällä. Oli pikkukisu vähän nolona kun seuraavana päivänä saikin isommilta takaisin samalla mitalla.

Tää uutinen kuuluisi ehkä paremmin tuonne Uutis-ketjuun mutta laitetaan tänne kun on kuitenkin kissa-aiheinen. Kiinteistö-Kaisa joutui luopumaan sfinxeistään. Alkoi niin nyppimään tuo uutinen. Ekaksi on kerännyt kissoja tuollaisen lauman ja sitten kun tulee allerginen mies kuvioihin, kissat pois. Jos oikeasti haluaisi pitää, niin olisi pistänyt isännän syömään lääkkeitä eikä edes kokeillut mitään siedätyshoitoja, mitä lehtijuttu antoi ymmärtää. Olen tykännyt tosta Kiinteistö-Kaisasta kun just sellanen sopivan ärsyttävä mutta nyt laski sen pisteet mun silmissä.

:D Ihan samaa mieltä oon! Ite kans tykkäsin siitä ennen, mut et sä nyt helvetti kissoista luovu miehen allergian vuoksi! Lääkkeet miehelle tai oma asunto, oishan niillä siihen varaakin!

Kaikki eivät halua leikkiä terveydellään. Jos on kissoja kasvattanutkin, luopuminen oli varmasti kova paikka (äkkiä voisin veikata, että osa olisi ollut omia kasvattejakin). Siinä ei musta kovin suuri arvostus parisuhdetta kohtaan ole, jos pistää toisen kärsimään jatkuvista hengenahdistuksista ja mahdollisesti pahenevista allergiaoireista. En tiedä, mikä tuossa on ollut tilanne, mutta todennäköisesti ovat pidempään yrittäneet ja lopulta todenneet, ettei toisen terveys kestä yhteiseloa kissojen kanssa. Ja tietäen kuinka pitkään kissat elävät, mä en olisi ollut valmis lähtemään siihen, että joutuisin popsimaan lääkkeitä mahdollisesti seuraavat 15 vuotta tai jatkuvan altistuksen takia olisin lopulta siinä tilanteessa, että saisin astmakohtauksen bussissa kissaihmisen viereen joutuessani. Voihan olla, että allergia on koko ajan vain pahentunut, jolloin lopputuloksena on todennäköisesti se, että herkistyy todella pahasti.

Ai niin. Ja erikseen piti vielä sanoa tuohon Aduron aivopieruun, että mitä varallisuudella on sen kanssa tekemistä, että muuttaa kissojen takia eri osoitteisiin yli kymmeneksi vuodeksi. En mä ainakaan muuttaisi mun miehestäni eroon lemmikkieläinten takia.

maddy kirjoitti:

Ja tietäen kuinka pitkään kissat elävät, mä en olisi ollut valmis lähtemään siihen, että joutuisin popsimaan lääkkeitä mahdollisesti seuraavat 15 vuotta tai jatkuvan altistuksen takia olisin lopulta siinä tilanteessa, että saisin astmakohtauksen bussissa kissaihmisen viereen joutuessani.

Sitä varten ne lääkkeet on. No ei, mutta niin monet (kuten minä) syö lääkkeitä ihan vaan sen takia että voi pitää kissoja tai muita lemmikkejä. Mä ainakin oletan puolisolta vastaavaa jos asia olisi toisinpäin. Tietenkään kaikille ne kissat tai muut lemmikit ei ole se elämänsuola ja niiden eteen ei sitten nähdä tarpeelliseksi tehdä kaikkea. Mies tietää hyvin että jos tilanne olisi toisinpäin, hällä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin hankkia lääkkeet ja sen tekisi ihan vain sen vuoksi kun tietää, miten tärkeitä noi kissat mulle on. Lapset on sitten eriasia, niiden terveydellä ei tietenkään pidä leikkiä.

Komppaan maddyä.

Kyllä mäkin arvostan mun parisuhdetta ja elämänkumppania eläimiä enemmän.

Mun mies kyllä kokeilisi varmasti kaikenlaiset lääkkeet ja hoidot, itsekin kun tykkää meidän elukoista, mutta jos tilanne vaatisi, niin kyllä mies menisi ihan heittämällä eläinten edelle.

Lapsi olisi ainoa, jota en edes yrittäisi laittaa millekään lääkkeille. Jos sille puhkeaisi allergia, luopuisin eläimistä heti.
Mielestäni äitinä on velvollisuus huolehtia lasten hyvinvoinnista, eikä siihen mun mielestä kuuluisi säännöllisten lääkkeiden syönti vain sen takia, että äiti saisi pitää "harrastuksensa".

Mullahan on astma, ja olen tehnyt valinnan elää eläinten kanssa, vaikka mulla onkin tämä sairaus. Ketään en pakottaisi siihen, vaan se pitää lähteä jokaisesta itsestään. Terveys kun ei kuitenkaan ole mikään leikin asia.

maddy kirjoitti:

Ai niin. Ja erikseen piti vielä sanoa tuohon Aduron aivopieruun, että mitä varallisuudella on sen kanssa tekemistä, että muuttaa kissojen takia eri osoitteisiin yli kymmeneksi vuodeksi. En mä ainakaan muuttaisi mun miehestäni eroon lemmikkieläinten takia.

Aivopieru? Se oli lähinnä sarkastinen vitsi. Lähinnä ko. tilanteessa hämmästyttää se että Kaisa on "haalinut" noita kissoja enemmänkin, eikä oo aiemmin tullut mieleet että Kimmo on kissoille allerginen? Vai onko siksi ottanut karvattomia kissoja koska ne ei "muka" allergisoi? Itse en pystyisi varmaan elämään kumppanin kanssa joka olisi kissoille/koirille allerginen, mutta toki yllättävä rakkaus muuttaa monia mielipiteitä. Varmaan en kyllä alkaisi edes ajattelemaan vakavampaa suhdetta kumppanin kanssa jonka tietäisin olevan allergikko. Ja itse ainakin voisin syödä allergialääkkeitä jos olisin allerginen, mitä sitä ei rakkauden eteen tekisi? Lapset on sitten ihan eri asia.

Joh kirjoitti:

Kyllä mäkin arvostan mun parisuhdetta ja elämänkumppania eläimiä enemmän.

Toki näin meilläkin. Mutta toisaalta, en mä luopuisi noista jos miehelle puhkeaisi allergia ja sekin sen tietää. Ei hällä olisi kuin se yksi vaihtoehto kun kuitenkin mun kanssa haluaa olla. Ja kuitenkin olisin sitten niin katkera jos joutuisin hänen takia kissoista luopumaan, niin ei suhteesta tulisi kuitenkaan mitään.

^ No, onneksi se on aika harvinaista, että allergia puhkeaisi enää aikuisiällä.

Musta on alkanut tuntumaan, että mun kissankasvatuksen yllä on jokin kirous. Mun ekat pennuthan menehtyi johonkin mysteeriseen infektioon (avauksessa ei löytynyt mitään spesifistä), kaksi seuraavaa pentuetta meni hyvin ja nyt taas takapakkia - pari viikkoa sitten naaras jouduttiin keisaroimaan ja sieltä syntyi 2 pentua, joista toinen ei ollut elinkelpoinen. Toinen oli virkeä ja vaikutti kaikinpuolin terveeltä, mutta sekin menehtyi alle 2-vuorokauden iässä kuitenkin. Harmittaa, kun sinne meni yksi linja, jota tuskin saan enää mistään.

En tiedä, uskallanko samalla naaraalla enää yrittää pentuja, vai leikkaisinko sen. Tällähetkellä kasvatusjutut ei kyllä nappaa ollenkaan, mutta eiköhän tästä taas nousta..

Saanko kysyä mikä rotu sulla kyseessä Joh? En tiiä, voi olla tosiaan nartusta kiinni, tai sit vaan hirmu huonoa onnea. Toivottavasti et kuitenkaan luovuta vielä :) Jatkat vaikka sitten toisella nartulla?

^ Kasvatan siamilaisia ja itämaisia, itsellä tosin kotona vain siamilaisia ja sijoituksessa yksi seychellien lyhytkarvanaaras.

Kotona on siis kaksi naarasta, joiden molempien jatkosta en ole vielä varma. Tästä pentueesta mulla oli tarkoitus jättää jatkoon joko uros- taikka naaras, mutta sepä kariutu huolella sitten.

Sitä saa olla aika nöyränä tässä hommassa.

Joh, onpa teille käynyt ikävästi Muistan sen harmituksen ja surun määrän kun kaverin kissapentueesta tippui ensimmäisten parin viikon aikana puolet pois, muistaakseni Eviran mukaan niillä oli jotakin tulehduksia ja kehittymättömät keuhkot tms. Rankkaahan se on. Toivottavasti teillä olisi parempi onni jatkossa!

Räpsäsinpä ekaa kertaa eläissäni kuvia kissasta, kaverin läskipallo siis kyseessä. Ja joo, toi kissa on ihan uskomattoman lihava, oon asiasta huomauttanu lukuisia kertoja... Mut ton silmät on jotai ihan uskomatonta

Tässä toinen kissoistani, Karma nimeltään.



Ja tässä Riepu.

Meillä on hiekkaongelma

Käytössä on ollut Lindo cat, johon ollaan oltu tyytyväisiä. Lindoa vaan ei saa tästä kaupungista (Kuopio) enää mistään, joten on hiekanvaihto edessä. Kokeiltiin Super Carinoa, mutta se kulkeutuu jaloissa paljon Lindoa enemmän ja on isompaa raetta (ikävää oman jalan alla ).

Olisko kellään mielessä hyvää vaihtoehtoa? Hiekkaa kuluu noin 40kg kuussa, eli kahdella 20kg säkillä ollaan pärjätty. Toinen säkki menee aina suoraan laatikoihin kun pesupäivänä vaihdetaan hiekka kokonaan. Meillä on aina ollut ihan hiekkaa, ei siis kristalleja tai pellettejä, enkä viitsisi vanhoja kissoja laittaa opettelemaan uusia vessajuttuja. Hajustettua ei saa olla, ja paakkuuntua pitää mahdollisimman hyvin.

Netistäkin voisin tilata, mutta postikulut nousee ihan järjettömiksi.

Kokemuksia, kiitos! Hintakin on suht tärkeää, Carinon laadusta 20€ on liikaa.

^ Mä käytän vain Ever Cleania, ja se on ollut heittämällä parasta hiekkaa, mitä olen kokeillut. Onhan se aika kallista, muistaakseni 19.90e 10kg, mutta ehdottomasti hintansa väärti, ja on vielä tosi riittoisaakin.

Ystävälläni on murheita kissansa kanssa ja pitkäaikaiseen ongelmaan etsitään nyt aiheuttajaa ja apua kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen. Tässä linkki kissan sairaskertomukseen.

Tulisiko kenellekään mieleen mistä saattaisi johtua, mitä kannattaisi testata tai eläinlääkäriltä kysellä?