Koirat.com

^Sä ajattelet asiaa aivan liian subjektiivisesti. Hyökkäävä pikkukoira ei ole yhtään hyväksyttävämpi, ja voi saada pahaa jälkeä aikaseksi sekin. Vaikka jälki ei olisi yhtä pahaa kuin ison koiran aiheuttama, ei asiaa pidä yhtään vähätellä. Jos kuonokoppapakko tulisi, niin kyllä minustakin olisi parasta että se koskee kaikkia, eikä vain isoja.

^Niinpä. Ja ehkä pieni koira ei saa toiselle koiralle pahaa jälkeä aikaan, mutta entäs sitten kun kyseessä on vaikka lapsi?

maddy kirjoitti:

Kuonon sulkeva kangaskoppa voi ollakin melko tuskallinen esimerkiksi kuumassa linja-autossa enkä sellaista koiralleni laittaisi.

Meillä on Lexalla juurikin tälläinen kangaskoppa ihan siitä syystä että se taitaa olla ainoa malli, jossa voi palkata nameilla koiraa. Hannibal Lecter-mallilla se taitaa olla lähes mahdotonta.

Mä hankin lenkkeilykopaksi ton kangaskopan mutta ei olla kertaakaan sitä lenkillä käytetty.(paitsi kerran kun Juulia oli koiriensa kanssa meillä, pidin varmuudeksi Lexalla koppaa vähän aikaa kun kävi aika kuumana) Ennemmin mä puen lenkille mentäessä kuonopannan Lexalle koska sillä se pysyy hanskassa ja täten ei pääse myöskään puremaan. Periaatteessa kangaskopan kanssa voisi olla päällä myös kuonopanta mutta sitten koiralla jo liikaa kuonon päällä tavaraa. Ennemmin Canny Collar, sillä tuo kiukkupussi pysyy hanskassa tilanteessa kuin tilanteessa.

Kyllähän se aika hullulta tuntuu että jos tulisi koppapakko kaikille ja täten meidän griffonitkin joutuisivat kulkemaan koppa päässä. Eihän tollasella lättäkuonolla saa edes sellaista pysymään päässä.

Huomasin vasta nyt tämän.

maddy kirjoitti:

Kyllähän esimerkiksi monnakin täällä palstalla on myöntänyt, että Lexa on tosi vaativa sen hanskaaminen on työlästä ja välillä jotain virhearviointeja on sattunutkin. Ja monna sentään tekee töitä koiransa käyttäytymisen eteen. (Anteeksi monna, oletan, että et pahastu tästä, kun esimerkkinä käytän...)

Ei haittaa.

Palstalla olen muutaman kanssa vaihtanut aiheesta yksäreitä ja ilo kuulla että täällä sentään ihmisiä jotka ei teilaa agressiivista koiraa heti kättelyssä. Mä olen viimeiset puoli vuotta saanut kuulla yhdestä jos toisestakin suunnasta että "luovuta jo tuon hullun koiran kanssa" tai "älä kiusaa itseäsi, luovuta koira muualle tai vie lopetettavaksi" tai "moni olisi jo luovuttanut". Näiden ihmisten kanssa hyvin turhauttavaa keskustella tästä aiheesta ja he tietysti näkevät vian vain koirassa. Minä taas tiedän ,että vika on minussa. Aina en ole osannut toimia oikein tietyissä tilanteissa ja täten koira kokee että se joutuu suojelemaan minua.

monna83 kirjoitti:

Meillä on Lexalla juurikin tälläinen kangaskoppa ihan siitä syystä että se taitaa olla ainoa malli, jossa voi palkata nameilla koiraa. Hannibal Lecter-mallilla se taitaa olla lähes mahdotonta.

Siinä tapauksessa kangaskoppa on kuitenkin sen verran löysä, ettei se sulje kuonoa kokonaan. Edelleenkin olen sitä mieltä, että koiralle mukavin on vinttarikoppa, joka on kevyt ja oikein istuvana melko huomaamaton, joskin voi kyllä tökätä maahan koiran nuuskiessa hajuja... Mutta löysähkö kangaskoppa voi toki myös toimia, mutta se ei sitten taas kai enää estä esimerkiksi näykkäisyä, jos ajatellaan sitä tilannetta, mistä keskustelu lähti käyntiin eli puremien välttäminen kuonokoppapakon avulla. Pahemmat vahingot sekin tietty estää.

^ Piti ihan kokeilla tota koppaa ja totta, kyllä tuolla pystyisi näykkäämään. Saisi etuhampailla napattua kun suu aukeaa kuitenkin parin sentin verran ton kopan kanssa. Astetta pienempi ei ollut taas Lexalle muuten sopiva, ei mennyt kuonosta päälle. Mutta samapa tuo kun tuolla ei varsinaista käyttöä.

Metallikoppa varmaankin kestävin. Tämän tyylinen kevyt muovikoppa taas luultavasti miellyttävin koiralle mutta kuulin etteivät ole kovin kestäviä.

Meni koppakeskusteluksi.. Tosin jos jollain mielipiteitä, kokemuksia tai suosituksia kopista, niin voi laittaa yksäriä.

Vanis kirjoitti:

^Sä ajattelet asiaa aivan liian subjektiivisesti. Hyökkäävä pikkukoira ei ole yhtään hyväksyttävämpi, ja voi saada pahaa jälkeä aikaseksi sekin. Vaikka jälki ei olisi yhtä pahaa kuin ison koiran aiheuttama, ei asiaa pidä yhtään vähätellä. Jos kuonokoppapakko tulisi, niin kyllä minustakin olisi parasta että se koskee kaikkia, eikä vain isoja.

Kuten nyt olen jo muutaman kerran sanonut, niin en ole ehdottanut kuonokoppaa minkäänkokoiselle koiralle. Vaan toivoisin että ne koirat olisivat jollain tavalla hallinnassa niin, että eivät pääse muita puremaan. Pienelle koiralle riittää kun se on kytkettynä, mun on aika vaikea kuvitella sellaista ihmistä joka ei pysty kääpiökoiraa fyysiesti hallitsemaan.

Jos voimat ja/tai koulutustaito ei riitä sitä koiraa hallitsemaan (koosta riippumatta) en vain pysty käsittämään miksei sitä koiraa voi kuljettaa vaikka kuonoPANNASSA niin että se ei kuskaa omistajaa mihin lystää. Siis ihan VAPAAEHTOISESTI, ilman mitään pakkoja? Ja pitää se koira kytkettynä jos se ei pidä muista koirista eikä tottele omistajaa?

Jos oma koira on kokoluokkaa rhode tai mastiffi, ei tietenkään pysty kuvittelemaan miltä tuntuu olla lenkillä ison koiran rynniessä kohti, kun tietää että jos ei saa sitä pysähtymään (omistajaa ei yleensä joko ole edes näkyvissä tai sitten tämä huutelee koiraa ja sanoo "se on ihan kiltti") niin oma(t) koira(t) saattavat loukkaantua vakavasti tai kuolla. Mutta voin kertoa että se ei ole mitenkään mukava tunne, ja vaikka tähän asti olen onnistunut jotenkin aina mätkimään hyökkääjät toisiin ajatuksiin tai juoksemaan karkuun, voi olla että joku kerta ei olekaan ihan yhtä hyvä tuuri. Ja ehkä kaikkein eniten vtuttaa se, että näiden koirien omistajia ei kiinnosta pätkääkään, vaan sama toistuu aina vain. Eihän HEIDÄN koirallaan ole mitään hätää vaikka sitten tapahtuisikin jotain

Minä en kannata koirille koppapakkoa, mutta jos sellainen tulisi, niin ehdottomasti sen pitäisi tulla kokoa tai rotua katsomatta kaikille koirille, eikä vaan isoille koirille tai tietyille roduille. Toisaalta, suurinosa purematapauksista taitaa edelleen tapahtua kotioloissa (?), joihin tuo julkisten paikkojen koppapakko ei auttaisi.

Vinttarikopasta ja namien syötöstä: omalla koirallani on englantilaismallinen vinttarikoppa, ja ainakin sen läpi onnistuu namienkin syöttö. Hieman vaikeaa se oli aluksi, mutta koira oppi kyllä äkkiä, miten namin saa imaistua kopan läpi kitaan. Kyseisen kopan kanssa onnistuu mainiosti myös läähättäminen ja juominen. Toinen metallinen vinttarikoppamalli on australialaiskoppa. Se, mikä malli käy parhaiten, riippunee koiran pään ja kuonon koosta ja muodosta. (Sitä en osaa sanoa, kuinka hyvin istuvat ei-vinttarin päähän.) Eri vinttarikoppamalleja on esitelty ainakin täällä:

http://maxwin.fi/artikkelit09.htm

Tuo brittikoppa (ja varmaan aussikin) on myös todella kevyt, ja se ei häiritse ainakaan omaa koiraani lainkaan. Muovikopasta sanoisin sen verran, että olen mieltänyt sen ainakin vapaana juoksuttaessa ei-niin-turvalliseksi koiran itsensä kannalta koiran mahdollisesti törmätessä johonkin (muovien terävimpiä kohtia kannattaa vähän hioa), mutta nyt siis kyse vinttikoiravauhdista. Samoin värikäs muovikoppa saattaa häiritä ainakin aluksi koiraa sen takia, että se "vilkkuu" sen näkökentässä liikaa. Muovikoppa on myös ehkä metallista vähän painavampi.

Muuten en osaa ottaa asiaan kantaa, siis että kuinka hyvin mikäkin malli estää näykkimisen, mutta sitä vartenhan vinttarikoppiakin käytetään, että ei tulisi hampaasta hittiä kaveriin.

monna83 kirjoitti:

Meillä on Lexalla juurikin tälläinen kangaskoppa ihan siitä syystä että se taitaa olla ainoa malli, jossa voi palkata nameilla koiraa. Hannibal Lecter-mallilla se taitaa olla lähes mahdotonta.

maddy kirjoitti:

Siinä tapauksessa kangaskoppa on kuitenkin sen verran löysä, ettei se sulje kuonoa kokonaan. Edelleenkin olen sitä mieltä, että koiralle mukavin on vinttarikoppa, joka on kevyt ja oikein istuvana melko huomaamaton, joskin voi kyllä tökätä maahan koiran nuuskiessa hajuja... Mutta löysähkö kangaskoppa voi toki myös toimia, mutta se ei sitten taas kai enää estä esimerkiksi näykkäisyä, jos ajatellaan sitä tilannetta, mistä keskustelu lähti käyntiin eli puremien välttäminen kuonokoppapakon avulla. Pahemmat vahingot sekin tietty estää.

Paulchen kirjoitti:

Vaan toivoisin että ne koirat olisivat jollain tavalla hallinnassa niin, että eivät pääse muita puremaan. Pienelle koiralle riittää kun se on kytkettynä, mun on aika vaikea kuvitella sellaista ihmistä joka ei pysty kääpiökoiraa fyysiesti hallitsemaan.

Periaatteessa näin, mutta sitten on sellainen kiva pieni laite nimeltä Flexi, jonka ansiosta nämä pienetkin koirat pääsevät juoksemaan isojen koirien jalkoihin, koska todellakin löytyy niitä, jotka eivät osaa pientä koiraansa hallita. Ja syynä ei ole kykenemättömyys hallita koiraa fyysisesti, vaan ihan puhdas kädettömyys ja usein myös nimenomaan näiden pientenkin koirien kohdalla välinpitämättömyys. Kun oma koira ei pysty tekemään toiselle vakavaa harmia, ei ajatella sen haittaavan, vaikka se juoksisi räkyttämään ison koiran jalkoihin tai muuten vaan juoksisi sinne "moikkaamaan", kun ei se mitään tee.

No joo. En mä kulje niin paljon yleisillä paikoilla, että mä olisin näitä kohdannut, mutta mutinoita säntäilevistä pikkukoirista olen kuullut ihan riittämiin koirallisilta tutuilta ja nettifoorumeilla. Pieniltä koirilta sallitaan melkoisesti enemmän räkyttämistä, reuhtomista hihnassa ja jopa puremista, koska ne ovat pieniä. Ja se ihan ymmärrettävästi sapettaa niitä isompien koirien omistajia, jotka pyrkivät kouluttamaan omat koiransa. Sitä paitsi pienenkin koiran purema sattuu ja voi aiheuttaa pahankin tulehdusriskin, joten se ei ole pieniltä koirilta yhtään hyväksyttävämpää kuin isoiltakaan.

Sorry. Nyt ei ajatus kulje, joten palaan ehkä myöhemmin asiaan tarkemmin. Pääpointti lieni kuitenkin jotain sellaista, että kääpiökoiran fyysinen hallittavuus ei riitä, jos asenne on pielessä ja koiran sallitaan tehdä mitä vaan. Ja nimenomaan asenteiden vuoksi kuonokoppapakkoja on tullut koiramaailmaan, kun koiria otetaan ja pidetään väärin perustein ja niiden tuomaan vastuuseen suhtaudutaan turhan kevyesti.

muoks. Parit kirjoitusvirheet pois. Foorumi pelaa mulla kotona välillä niin hitaalla, että se kirjoittaa kirjoittamaani tekstiä hitaasti yksi kirjain kerrallaan enkä pysty seuraamaan kunnolla, mitä itse asiassa kirjoitan...

^^ Kiitos koppainfosta. Tuo brittikoppa näyttää kivalta. (tai voiko nyt puhua kopasta että se näyttäisi kivalta mutta kuitenkin..) Meidän tapauksessa kuitenkin parempi käyttää tota kuonopantaa koska sen käyttö taas tollasen häkkyrän kanssa mahdotonta. Vai onko? Jos koiralla Canny Collar niin voishan tohon tarvittaessa saada päälle just esim. tollasen brittikopan.

Paulchen kirjoitti:


Jos oma koira on kokoluokkaa rhode tai mastiffi, ei tietenkään pysty kuvittelemaan miltä tuntuu olla lenkillä ison koiran rynniessä kohti, kun tietää että jos ei saa sitä pysähtymään (omistajaa ei yleensä joko ole edes näkyvissä tai sitten tämä huutelee koiraa ja sanoo "se on ihan kiltti") niin oma(t) koira(t) saattavat loukkaantua vakavasti tai kuolla. Mutta voin kertoa että se ei ole mitenkään mukava tunne, ja vaikka tähän asti olen onnistunut jotenkin aina mätkimään hyökkääjät toisiin ajatuksiin tai juoksemaan karkuun, voi olla että joku kerta ei olekaan ihan yhtä hyvä tuuri. Ja ehkä kaikkein eniten vtuttaa se, että näiden koirien omistajia ei kiinnosta pätkääkään, vaan sama toistuu aina vain. Eihän HEIDÄN koirallaan ole mitään hätää vaikka sitten tapahtuisikin jotain

Aika karkeaa yleistämistä, ihan kuin kaikkien isojen koirien omistajat olisivat vastuuttomia kusipäitä.
Ja vaikka oma koira onkin kokoa rhode ja toinen melkein yhtä iso, niin 14 vuoden ajalta on kyllä hyvin muistissa, millaista on kulkea bichonin kokoisen koiran kanssa.

SaMaJa kirjoitti:


Aika karkeaa yleistämistä, ihan kuin kaikkien isojen koirien omistajat olisivat vastuuttomia kusipäitä.

Niin, voihan sen kai niinkin tulkita jos välttämättä haluaa

Tuolla aiemmin joku kirjoitti pikkukoirista jotka päästetään fleksissä iholle, miksi et kommentoinut siihen samalla tavalla...?

^ En jokaista postia tällä foorumilla jaksa lukea, koska täällä ei edelleenkään ole sitä toimintoa, että pääsisi hyppäämään viestiin, joka on edellisen kirjautumisen jälkeen tullut eikä jaksa alkaa joka kerta etsimään kohtaa, mihin on edelliskerralla jäänyt.

Minusta kommentisi vaan vaikutti niin tolkuttoman vihamieliseltä, että kommentoin. No hard feelings.

Paulchen kirjoitti:

Tuolla aiemmin joku kirjoitti pikkukoirista jotka päästetään fleksissä iholle, miksi et kommentoinut siihen samalla tavalla...?

Pitäisköhän mun reagoida tähän, kun olen se "joku". Lainaan saman kirjoituksen lopusta sen kohdan, joka oli olennaista tässä asiassa. Usein talutusvälineenä on fleksi, kun pieni koira pääsee holtittomasti "moikkaamaan" ihmisiä ja muita koiria, mutta talutusvälineenä voi toki olla muunkinlainen hihna tai se hihna saattaa olla jäänyt kiinnittämättä kokonaan.

maddy kirjoitti:

Pääpointti lieni kuitenkin jotain sellaista, että kääpiökoiran fyysinen hallittavuus ei riitä, jos asenne on pielessä ja koiran sallitaan tehdä mitä vaan. Ja nimenomaan asenteiden vuoksi kuonokoppapakkoja on tullut koiramaailmaan, kun koiria otetaan ja pidetään väärin perustein ja niiden tuomaan vastuuseen suhtaudutaan turhan kevyesti.

Ja koska koirankoko ei kerro, onko omistajalla asenneongelmaa vai ei, myöskään mahdollista kuonokoppapakkoa ei tulisi asettaa koiran koon perusteella.

jannie kirjoitti:

Täällä on muuten lista ihan oikein kuvineen kaikista Dublinissa kielletyistä roduista. Vähenis Suomestakin koirakanta aika reippaasti...

Ei suinkaan Dublinissa, vaan Dublinin City Councilin vuokrakämpissä.Kyllä noita rotuja kadulla vastaan tulee. Valtaosa koirista kaupunkialueella on kuitenkin kategoriaa "pikkukoirat", erilaisia terrierejä ja terrieri-mixejä, "tukkakoiria", chihuja, cavalierejä, corgeja. Suuremmat koirat on usein noutajia.

Asun Briteissä ja täällä ainakin mun mielestä suhtaudutaan koiriin ihan eri tavalla kuin Suomessa. Ketään ei pahemmin haittaa jos ottaa koiran mukaan sisälle kauppaan kun nopeesti käväsee. Ainakin pikkukaupoissa se on ok. Isommissa supermarketeissa se taas ei ole niin suotavaa. Tosin useimmat ihmiset jättävät koirat kaikesta päätelen mieluiten kotiin, sillä kauppojen ulkopuolella näkyy todella vähän koiria Suomeen verrattuna ja kaupoissakin niihin harvemmin törmää, mutta ihmisillä on kuitenkin koiria paljon. Olen töissä pienehkössä pubissa ja siellä törmää koiriin aika usein. Jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikottain joku tulee koiran kanssa tuopilliselle tai jopa syömään. Ei koira sisällä pubissa mikään ongelma ole. Kesäisin tuntuu että joka ikisellä terassilla jokaisen pöydän alla makaa koira tai pari. Kotikaupunkini ostoskeskuksen "keskusaukiolla" tuntu välillä olevan jonkin sortin koirakokous. Suomessa en voisi kuvitellakaan näkeväni koiria kauppakeskuksissa. Pääsääntöisesti ihmiset pitävät koiransa kiinni kaduilla kävellessä, mutta aika usein koira on vapaanakin. Puistoissa melkein katsotaan kieroon jos ei päästä koiraa vapaaksi ja anna sen leikkiä muiden kanssa. Mutta vaikka koirakulttuuri näin yleisesti on vapaampaa kuin Suomessa, niin täällä on ihan tajuttoman vaikea löytää vuokra-asuntoa johon saisi viedä koiran. Kaikkiin kunnan vuokra-asuntoihin saa viedä lemmikkejä (ainakin minun kotikaupungissani), mutta yksityisiltä markkinoilta lemmikit sallivaa asuntoa on melkein mahdoton löytää. Tosin meillä kävi tuuri kun meillä on sellainen vuokraisäntä jota ei paljoa kiinnosta että millasta eläintarhaa me täällä pidetään ja millasessa kunnossa kämppä on. :D

Itse käyn usein Venäjän puolella ja siellä koirakulttuuri poikkeaa todella paljon meidän tavoistamme.
Ei ole ollenkaan kummallista, että koira on kiinni talon pihassa muutaman metrin ketjussa. Suomessa se olisi rikos. Koirien ulkotarhat on paljon pienempiä, kun taas suomessa tarhan koko on määrätty koiran painon ja niiden määrän mukaan. Jos koira vartioi pihaa, se oikeasti vartioi, eikä sinne ole vierailla menemistä. Suomessa koira ei saa pureksia vieraita. Monesti koiralla on useimmiten tehtävä, pääsääntöisesti se on kodin ja perheen turva, vaikkakin pikkukoiria näkee paljon etenkin suurkaupunkien keskustoissa. Kasvattajilla on yleensä pentuja "koko ajan", eli haluttua rotua tarvitsee harvoin odottaa muutamaa kuukautta kauempaa, kun taas suomessa sitä joutuu odottamaan jopa vuosia. Tiedän myös henk koht laumanvartija koiria, jotka asuvat yli kymmenen kerrosta korkeissa kerrostaloissa aivan Pietarin ja Moskovan keskustassa, ilman mitään suurempia ongelmia. Suomessa taas aiheuttaa hämmennystä, jos kulkee suurikokoisen koiran kanssa kauppakatua.
Koiria ei yleensä oteta kauppareissuille mukaan, korkeintaan vartioimaan autoa, jos sellainen on. Toisinaan kantakuppiloissa näkee koiria, niin sisällä kuin ulkona. Suomessa monet menevät silittämään esimerkiksi kaupan eteen kytkettyä koiraa, Venäjällä yleisesti ei kosketa vieraisiin koiriin ilman omistajan läsnäoloa. Arvokkailla koirilla on näkee monesti turvalukkoja hihnoissa ja pannoissa, jottei niitä varastettaisi. Suomessa en ole nähnyt yhdelläkään koiralla.

Oon alkanut miettimään, että jos satun pääsemään joskus vaihtoon Espanjaan, niin mitenhän koira(t) sopeutuisi mahdollisesti mukaan lähtiessä? Haluaisin siis lähteä minimiajaksi vaihtoon (3kk?) ja ajatus siitä, että joutuisin jättämään Armaksen, on aivan sietämätön. Kahden koiran kanssa lähtö olisi sulaa hulluutta ja Ropi tuskin hirveästi noteeraisi mun poissaoloani, vaikka käytännössä olenkin näiden koirien yh-äippä. Homma olisi siis se, että mikäli vaihtoon lähtö onnistuu, niin koira(t) menisivät miehen iskälle hoitoon landelle, sillä mies tekee niin pitkää päivää, että koirat pääsis ehkä 2 kertaa pikkupissalle ja nukkuisivat loppuajan. Ropi on viettänyt pentuaikaansa niin paljon miehen isällä, että se on käytännössä sille toinen koti. Armaksen jättäminen hoitoon särkis mun sydämen, ei onnistuisi ikinä.

Oonkin pyöritellyt mielessä, että kuinkahan reilua Armasta kohtaan olisi raahata se mukana ulkomaille. Espanja on sen verran koiraystävällinen maa siinä mielessä, että siellä koirat kulkee omistajien mukana vapaana (näin ainakin näytti Barcelonassa oleva) sulassa sovussa keskenään. Armas puolestaan saa kilarit, jos se on remmissä ja toinen koira tulee vapaana vastaan. Ja reissussa tuskin olisi suuremmin mahiksia pitää Armasta vapaana missään. Enhän mää tosin tiedä, miten tuo koira tulee muuttumaan tulevan kuohinnan myötä.
Vaihdossa pitäisi myös käydä siellä luennoillakin ja mulla tuskin pois sydäntä jättää Armia yksinään kämpälle ihan oudossa paikassa. Eli reissuun pitäis lähteä varmaan kuukausi ennen itse vaihdon alkamista, jotta kokisin tarpeeksi kotoisaksi oloni ja että Armas tottuisi paikkaan.
Lisäksi Armas rrrrrrrakastaa espanjaa, joten jokainen espanjaa solkkaava saisi reilu 40kg ilosta hytkyvää rhodea syliinsä

Minä asun Italiassa kahden koiruuden kanssa, joten kerronpa hieman tämän maan menosta, keskittyen erityisesti MILANOON.

Koiria on paljon, ja niitä näkee vähän joka puolella. Milanossa koira-aitauksia oli lähes jokaisessa puistossa, joka on ihana asia! Koirat ovat tervetulleita moniin paikkoihin kuten kahvilat (ainakin ulkopöydät), vaatekaupat, ravintolat, ym. Tavallisesti liikkeen ovessa on erikseen mainittu, jos koiria EI haluta sisälle. Leipomot ovat yleensä tämmöisiä paikkoja, toki ymmärrettävästä syystä! Mutta meidän pikkuiset on kyllä saaneet luvan piipahtaa sielläkin! Kuulemma ovat niin pieniä, että tuskin karvat sieltä lentelee ympäriinsä.

Etenkin ensimmäisen koiran kanssa ollaan käytetty paljon julkisia, etenkin metroa ja junaa, sekä myös raitiovaunua silloin tällöin. Ja aina ilman ongelmia. Tavallisesti ihmiset katsovat uteliaina, ja tulisiva mielellään tervehtimään karvatassua. Mitään negatiivista ei ole ollut havaittavissa kanssamatkustajien osalta! Junassa koirat ovat olleet laukussa, muuten hihnassa ilman kuonokoppaa.

Milanossa kaksi koiraa ei ollut mikään ihme juttu, mutta täällä "maalla" missä me nykyään asutaan, ulkoilu kahden koiran kanssa on muiden mielestä outoa. Kahden koiran omistaminen taas ei. Ihmiset ajattelevat, että jos on kerran piha, niin miksi tarvis lenkille koiria viedä. Tämä ajatusmalli saa minut kiehumaan!! Meidän pienet käy sekä pihalla, että lenkillä.

On yleistä antaa koiran mennä vapaana. Kun asuttiin Milanossa, monet ihmettelivät, miksi en halunnut päästää koiriani vapaaksi liikennöidyn tien vieressä! Heidän mielestään koira pitää jättää pennusta saakka vapaaksi, ja se sitten oppii ihan itsekseen välttämään kaikkea pahaa. Tulipa tavattua sellainenkin henkilö, jonka chihu oli jo kerran jäänyt auton alle ja melkein kuollut, mutta hän jatkoi silti vapaana pitämistä.. minä olen kuin kanaemo koirieni kanssa, ja mielummin pidän heidät tiukasti hihnassa kuin otan riskejä!

Tässä kaikki, mitä tulee tällä kertaa mieleen..