Koirat.com

Miten hoidatte koirienne turkkeja?
Millaisia harjoja/kampoja käytätte, mikä on osoittautunut hyväksi tai huonoksi?
Oletteko huomanneet lisäravinteiden, öljyjen tms. vaikutusta koiran turkinlaatuun?

Näin kevään pahimman karvanlähdön aikaan tulee aina mietittyä, miten tästä selviäisi mahdollisimman nopeasti. Onko kellään kokemusta furminaattorista, onko se hintansa väärti? Harkitsen tuon hankkimista, mutta hinta on suolainen ja mietityttää, että olisiko halvat kopiot yhtä hyviä.

Mulla on welsh corgi pembroke, joka ei kyllä ole mikään turkkirotu. Turkki on helppohoitoinen, likaahylkivä, pituudeltaan samaa luokkaa kuin vaikkapa sakemannilla (muutenkin samantyyppinen).

Corgia varten mulla on pari ihan tavallista tiheäpiikkistä (toinen vähän vähemmän tiheä ja toinen sitten tiheämpi) kampaa, pieni metallipiikkinen karsta, furminaattori, "irtokarvanpoistaja" säämiskä ja luonnonharjasharja. Tavallisena arkena kammataan noilla kammoilla ja harjataan karstalla, jos karvaa irtoaa kovin paljon niin furminaattorilla tai tuolla irtokarvanpoistajalla saatan myös vähän ottaa. Ennen näyttelyä (ja vielä näyttelypaikalla ennen kehää) harjaan tuolla luonnonharjasharjalla ja pyyhin säämiskällä.

Furminaattorilla saa tosi tehokkaasti irtokarvan ja kuolleen pohjavillan pois, jopa vähän liiankin tehokkaasti :D varsinkin jos on näyttelyitä tiedossa niin furminoin tosi varovasti ettei koko koirasta tule ihan kaljun näköinen. Tuo irtokarvanpoistaja on meillä vähmmällä käytöllä mutta ihan hyvä vehje sekin. Huomattavasti halvempi kuin furminaattori ja silläkin saa ihan hyvin tuota kuollutta karvaa pois, ei kuitenkaan yhtä tehokkaasti kuin furmiksella.

Sillointällöin (etenkin karvanlähtöaikana) annan ruuan mukana mm. Mirra Coatia, joka mun mielestä kyllä toimii.

Corgin pesen aina n. viikko ennen näytelyä, muuten tarpeen mukaan. Kuivaan pyyhkeellä vähän ja sen jälkeen annan kuivua itsekseen, välillä harjaillen ettei karvat sojota ihan mihin sattuu..

Ennen shampoona käytin Ring5 mustalle ja vaalealle turkille tarkoitettuja shampoita sekä samanmerkkistä hoitoainetta, nämä toimivat ihan ok. Nyt kuitenkin ostin kokeeksi Pet Head shampoon ja hoitoaineen ja voin sanoa ettei ole paluuta entiseen. Yhdestä koepesusta jo huomasin että turkki on huomattavasti paremman näköinen kuin "normaalisti". Mulla oli paljon ennakkoluuloja noita Tigin koirashampoita kohtaan, lähinnä myyntipaikkojen (mm. Yappyfashion) vuoksi, tuntui että ne on vaan jollekkin "mamman pikku fifeille" tarkoitettuja "Hienoja" shampoita joissa ei oikeasti ole mitään muuta erikoista kuin hyvä tuoksu ja kaunis väri. Eläinkaupan myyjä sai mut kuitenkin ylipuhuttua ja täytyy myöntää että joudun syömään sanani :D

Corgin lisäksi mulla on tuo villakoiramix, sitä hoidan samoilla aineilla ja tarvikkeilla, lisäksi sille on trimmeri jolla trimmaan naama- ja tassukarvat sekä välillä aina koko koiran. Pidän sen turkkia melko lyhyenä joten se on helppohoitoinen.

Meillä (siis sakemannilla) on karvanlähtöaikaan toiminut parhaiten metallinen karsta eikä hintakaan ollut päätähuimaava.
Furminaattoria lainasin joskus kaverilta, mutta ilmeisesti en "osannut" käyttää sitä, karvaa en saanut sillä irtoamaan eikä laite sopinut käteeni ollenkaan
Tuota metallista karstaa (tunnetaan myös armaijakarstana) voin kyllä lämpimästi suositella kaikille alusvillan omaaville pahimpana karvanlähtöaikana
Hinta-laatusuhde kohdillaan.

Ympärivuotiseen harjaukseen meillä on käytössä ihan perusmetalliharja.
Näillä pärjätään mainiosti

Aloittaja, minulla on M&M:stä ostettu ei-aito-furminaattori ja toimi loistavasti ainakin meitin Pyryyn kun se alkoi tiputtamaan pentuturkkiaan :) ja maksoi kolmasosan oikea furminaattorin hinnasta. Sattui olemaan Pyry mukana kun menin sitä ostamaan joten sain kokeilla sen turkkiin sekä aitoa että feikkiä, enkä huomannut niissä yhtään mitään eroa, joten luonnollisesti ostin sen halvemman.

Muoks. Niin kai sitä voi muutenkin kertoa meidän turkin hoidosta :D Ja se menee näin: paijaa siistiksi/rutistele kiharat kauniiksi. Nyt kurakeleillä muutaman kerran olen huuhdellut jalat ja vatsanalusen hiekasta ja kurasta.

Näyttelyissä (kahta mätsäriä lukuunottamatta) ei olla vielä käyty, mutta sitten kun sinne päästään niin tulen varmaan pesemään Pyryn vähintään viikkoa ennen näyttelyä. Näyttelyyn mennessä ei saa harjata kiharoita auki, joten ei jää muuta kuin korvan takana olevien, hännän ja jalkojen pitkien karvojen kampaaminen harvalla metallikammalla.

Siinä meidän turkinhoito :)

Mulle on kertynyt jos jonkinlaista harjaa ja kampaa collieni johdosta . Nyt sakemannin omistajana ne samat käytössä. Mulla on kans metalli karsta (loistava), pari tiheää ja ei niin tiheää metalli kampaa, luonnon harjoja ja muovi ja metalli harjoja, kumisilla nystyröillä oleva harjaus kinnas (myös loistava sakulle), ja sit säämisköita ja muuta sälää. Sakemanniani olen harjannut kerran viikossa perusteellisemmin ja nyt karvan lähdön aikaan harvase ilta pyyhkinyt karstalla. Ruokaan olen lisännyt lohiöljyä ja mielestäni karvanlaatu on loistava. Pesua on tarvinnut harrastaa hyvin vähän, jos tassujen ja mahan alustan huuhtelua ei lasketa. Iho on myös pysynyt hyvänä.

faars kirjoitti:

Miten hoidatte koirienne turkkeja?
Millaisia harjoja/kampoja käytätte, mikä on osoittautunut hyväksi tai huonoksi?
Oletteko huomanneet lisäravinteiden, öljyjen tms. vaikutusta koiran turkinlaatuun?

Turkin laatuun ei meillä juurikaan ravinteet, öljyt tms vaikuta. Ihon kuntoon kylläkin.

Käytössä on karsta ja sähköistämätön tiheähkö kampa. Ehdottomasti kannattaa olla sähköistämätön! Varsinkin talvella ero on suuri. Karstataan ja kammataan n. kerran viikossa. Todellisuudessa useimmiten harvemmin.

Pesu tehdään vaihtelevilla aineilla. Dermosilin kylpy/suihkuöljy on pop välipesuissa. Haisevaan likaan ja pahemmin likaiseen turkkiin sopii erittäin hieno suomalainen terva shampoo. Ennen näyttelyä + pinttyneisiin tahroihin paras on all systems super cleaning and conditioning. Ajoittain menee pois pestävää hoitoainetta ja ajoittain turkkiin jätettävää. Lähinnä talvikaudella ennen trimmiä tai pahoihin takkuihin. Pesu aina ennen trimmiä ja muuten jos koira on myllännyt jossain.

Kuivauksessa meillä on käytössä ihan paras kuivaaja! Nimittäin Lidlistä ostettu puoli-ilmainen fööni josta löytyy säätöjä joka lähtöön. Se on painava, mutta tehokas ja suht näppärä käyttää. Varsinaisia kunnon puhaltimia on bedun turkkiin ihan turha käyttää sillä se kuivuu alle tunnissa täydessäkin karvassa myös itsestään (kesäkeleillä alle puolessa tunnissa). Ja silloin kun ei trimmata niin usein turkki saakin kuivua itsekseen ja se vaan karstataan auki.

Trimmaus tehdään 4-6 viikon välein. Vähän omasta rytmistä, koiran turkista ja muusta riippuen. Trimmerinä Oster A5 johon löytyy terät 15, 5 ja 4. Taitaa olla Osterin oma puhdistusaine joka mulla on trimmeriä + sen teriä varten... Saksina pienempiin yksityiskohtiin Eickerit ja isompiin pintoihin Roselinen kultaiset.

Halvimmat koirashampoot on vuosien mittaan todettu huonoiksi. Tervashampoo voittaa ne koska tahansa. Ihmisten hoitoaineet (hiuksiin jätettävää muumisuihketta) lukuunottamatta on vastaavasti todettu toimimattomiksi. Föönissä olennaista on puhallusteho ja lämmön säädöt. Trimmereissä halvimmat on aivan onnettomia (merkittömillä ei tee mitään ja Moserin sain ajettua loppuun vuodessa), vähintään pitää olla vaihdettavat terät. Saksissa halvoilla ei tee mitään. Noi Eickerit toimii. Siistimpää jälkeä saa pidemmällä terällä ja kun trimmaa useampaa koiraa niin pehmusteet on tarpeen.

Meidän perhospuppe harjataan noin kerran viikkoon, korva- ja rintakarvat aina aamupesun jälkeen kun möhnistyvät niin helposti. Ja en mä siis koko koiraa pese joka päivä, vaan aamulenkin jälkeen huuhtasen lavuaariassa vedellä ravat pois, kastelen korvat ja rinnan ja that's it.

Repertuaariin kuuluu Madanin harja, ja joku jostain kaapin pohjalta löytynyt puukampa, millä selvittelen takkuja. Ei muuta

Mä en oikeen tohon lisäravinne/turkinparannusjuttuun osaa sanoa, Hugo syö kuuriluontoisesti Omega-öljyä (en muista merkkiä enkä varmasti jaksa siirtyä tätä 4m matkaa jääkaapille katsomaan) ja ainakin iho ja tassut on niiiin hyvät, että kyllä siitä varmasti jotain apua on. Ja onhan tolla turkkikin hyvä, en mä sillä, mutta se on kyllä "aina" ollut.

Meillä myös saksanpaimenkoiralla karsta käytössä, jos jonkinlaista harjaa ja kampaa ollaan koetettu, mutta karstasta en enää luovu ikinä!

Päätimpä tänne sitten kirjottaa tosta meitin toisen neidin turkin hoidota. Kyseessä siis havannankoira.
Pitkäturkkinen koira kun on, niin vie sen hoito aikaa, ja raastaa myöskin hermoja : D
Harjaan koiran harjalla, jossa ei ole niitä palluroita päissä ja kampaan lähes joka päivä. Nyt kun ei enää turkkiaan juuri vaihda, niin riittää muutama kerta/viikko. Karvanlähdön aikaan kammataan/harjataan joka päivä.
Ja tosiaan kun takkuja pitää parhaan mukaan välttää että ei sitten tuu kerralla ihan kaljua kakaraa..
Tuo pestään noin 2 viikon välein tai useemmin. Sekä tietty aina ennen näyttelyitä.
Shampoona toimii tällä hetkellä Pet Silkin Mountain Berry ja hoitoaineena samaa merkkiä. Tyttö föönataan aina kuivaksi pesun jälkeen.
Sitten vielä turkinhoitoon kuuluu toki myös sen turkin siistiminen = tassu - ja kuonokarvoen siistiminen saksilla, ja anturoisden välistä ajetaan karvat tassutrimmelillä.
Olikohan siinä suurin piirtein kaikki : D

Onhan tuo oikeesti aika vaativaa sorttia toi turkki, mutta rutinoitunut kun siihen hoitoon olen, niin ei se tunnu enää niin hirveen vaikeelta :)

Onko muut turkkirotuisten koirien omistajat huomanneet että kovat pakkaset vaikuttais turkin takuttumiseen? Halla takkuuntuu aivan törkeästi nyt kun on pakkasta ja kuiva huoneilma (=turkki sähköistyy ja takkuuntuu). Ensin luulin että vika on vaatteissa mutta nyt se on ollut takussa lepopäivinäkin eli silloinkin kun vaatteita ei ole käytetty. Onko tähän muuta apua kuin tiheämpi pesu ja kunnon hoitoaine?

^Artun parrasta ja tehosteista saa ainakin repiä päivittäin talvikelillä takkuja auki. Veikaan kyllä, että isoin syy siihen on jatkuva lumessa möyryäminen, ja nuo naama-ja jalkakarvat kerää lunta ihan kiitettävät määrät.

Muuten meillä turkinhoita on varsin simppeliä, nypin pisimmät karvat runkoturkista, ja jos näyttää siltä, että pohjavillaa on liikaa, niin rapsuttelen sitä pohjavillaveitsillä poies. Talvella olen päästänyt tuon vähän "villavammaksi" kuin kesällä, niin ei tarvitse pukea sitä niin paljon. Naamakarvoja ja tehosteita saksin ihan ihmisten parturisaksilla (pitäisi hommata kunnon trimmaussakset mutkun... ).

Tarkotuksena on se, että Artun turkki olisi jatkuvassa näyttelykunnossa, niin voi vaan pari viikkoa ennen näyttöä käydä kasvattajalla purkamassa kehäpaniikkia, ja katsoa kuinka hienosti hän saa ajeltavat osat tehtyä kuntoon. Trimmeri kapistuksena on pelottava, ja ehkä uskallan itse kokeilla sitten kun meidän näyttelyura on ohitse, koska muuten leikkaan ipanalta korvan irti, tai vähintään puolet parrasta pois...

Täytyypä varsinaisen turkkirodun omistajana vastailla tähän. Mulla on siis kaksi jenkkicockeria ja shih tzu vanhus. Noista tosin enää vain nuorempi jenkki on ns. turkissa. Pesen sen kerran viikossa. Käytän Coat Handler -shampoota joka sopii turkille hyvin. Ainoa "vika" siinä on se, ettei se vaahtoa lainkaan ja shampoon määrää on siksi tosi vaikea arvioida. Hoitoaineena on tällä hetkellä Laser Lites, mutta en ole siihen kovin tyytyväinen. Turkki on kyllä hyvän tuntuinen, mutta sähköisyyttä se ei poista oikeastaan ollenkaan. Käytänkin siksi lisäksi vielä lisäks Ring 5:n Coat Glossia, joka siis lisää kiiltoa ja poistaa sähköisyyttä. Yksi parhaista hoitoaineista ainakin minun koirille on ihmisten Pantene Pro V Classic Care, mutta en viitsi ihmisten aineita koko aikaa käyttää. Ennen näyttelyä/trimmausta sitä kuitenkin tulee käytettyä.

Trimmailen jenkkiä melkein joka pesun yhteydessä, tosin kasvattaja hoitaa ainakin vielä viimeistelyn. Opettelen kuitenkin koko ajan, että homma joskus hoituisi kotona loppuun saakka.

Pesujen välillä turkkiin ei kosketa muuten kuin käsikopelolla tehty roskien poisto lenkkien jälkeen.

Täältä siis löytyypi coton de tulear. Ja jep, talvella se takkuaa enempi. Ikää on jo 5½ vuotta, eli takkuikä on ollut aikoja sitten, eikä se enää takuta siis juurikaan, muuten kuin näin talvella. Selän päälle tulee ihan ihmeellistä syttyrää, semmoista 'harsotakkua', kun se tukka sähköisenä leijailee ilmassa, ja sotkeentuu sitten itseensä ikään kuin.

Täydessä turkissa meillä käydään pesulla noin 2 vkon välein. Kesällä useammin, talvella voi mennä 3kin viikkoa. Harjaa tai kampaa ei turkille näytetä ollenkaan pesujen välillä. Se harjaus mitä harjaillaan, tehdään föönätessä ja sitten föönin jälkeen käydään vielä läpi.
Föönituokiossa meillä menee turbolla noin 40min.

Meillä myös toimii turkkiin tosi hyvin Pantenen violetti, eli se tuuheuttava. Aivan huippu aine! Tosin meilläkään ei sitä aina käytetä, silloin tällöin vain. Me käytellään vähän vaihdellen noita pesuaineita, mutta yleensä on käytössä ReQual, Wild Animal ja Crescendo.

Täältä löytyy pekingeesi ja turkkia riittää melkein liiaksi asti. Tosin käytän koiraani muutaman kuukauden välein trimmaajalla, Masi pidetään lyhyessä karvassa keväästä syksyyn. Talvisin saa olla pidemmässä karvassa ettei palellu. Meillä parhaimmat turkinhoitovälineet ovat ehdottomasti metallikampa sekä erilaisia tiheyksillä olevat karstat. Harjaan koiran yleensä kerran viikossa perusteellisesti ja takkuja selvitellään tarpeen mukaan. Pesuaineena meillä on parhaiten toiminut Natural Espreen shampoon ja hoitoaineen yhdistelmä. Pesen koiran muutaman kerran vuodessa kokonaan, kurakeleillä mahakarvat ja jalat. Kurapuvun hankkimista on suunniteltu, säästäisi rapakeleillä pahimmilta pesuoperaatioilta.

Mulla on irkkiturkkinen vehnä, jonka turkki alkaa olla "valmis". Vaikka toi on melko pitkässä turkissa niin nykyään riittää siis kampaus kerran-pari viikossa ja turkinhoitoa helpottaa säännöllinen pesu. Sen oon hoitanu n. kolmen viikon välein. Yleensä aina pesun jälkeen siistin saksilla ainakin tassu-, korva-, ja häntäkarvat ja ehkä joka toisessa pesussa trimmaan koko otuksen. Vielä en oo löytäny mitään hyvää vakishampoota, mutta hoitoaineena on kasvattajankin suosittelema Pantenen sileä&kiiltävä. Tälle turkkityypille toimii loistavasti Nyt mulla ei ole ollu mitään oikeeta turkkiin jätettävää hoitoainetta, mutta harjauksen yhteydessä turkki on niin sähkönen, että oon sumutellu siihen tota hoitoainetta reilusti laimennettuna.

Viime talvena turkki oli tosi kuiva, mihin mun mielestä toi helpotusta ihan rypsiöljyn lisääminen ruokaan. Nykyään koira saa sitä ihan säännöllisesti ja turkki on pysyny hyvänä. Nyt on ollu kiva, ku on kunnolla pakkasta eikä oo ollu suojakelejä, jolloin lumi tarttuu turkkiin ja alla on maailman hankalimmin selvitettävät "rastat"..

Sändi, kun luin viestisi muistin, että juuri sileä&kiiltävää minäkin ennen käytin! Mihin lie unohtunu. Täytyykin kokeilla nykyiselläkin karvakasalla.

Kuten sändillä minullakin on vehnä, tosin ei puhtaasti irkku- eikä jenkkiturkkikaan. Meillä turkin hoitaminen on yhtä itkua ja hampaiden kiristelyä, sillä tuo eläin inhoaa harjausta aivan yli kaiken! Ei tunnu auttavan hyvä eikä paha. Ongelmaa lisää se, että sen turkki takkuuntuu aivan käsittämättömän herkästi. Lumi takuttaa, risut takuttaa, heijastinliivi takuttaa, panta takuttaa ja tuntuu että ihan kaikki muukin takuttaa Se on 1,5v, joten vielä on toivoa, että vanhetessa turkki muuttuisi laadultaan hieman helpommaksi.

En ole vielä löytänyt suosikkishampoota vaan olen kokeillut useita erilaisia. Hoitoaineen kanssa on sama homma. Tuota Pantenea on moni kehunut, joten ehkä se täytyy tosiaan joskus kokeilla.

Koska harjaus on tosiaan tuon eläimen mielestä hirveintä mitä pieni koira voi kokea, ei turkinhoito ole meillä mitään mukavaa puuhaa. Olenkin jo osittain luovuttanut ja esimerkiksi vatsan alla oleville takuille näytän nykyään aika herkästi vain saksia, kun takkujen selvittely herkästä vatsanahasta aiheuttaa sellaisen itkun ettei tosikaan. Onneksi ei käydä näyttelyissä niin se saksien käyttö ei ole ihan niin tuomittavaa...

schipperken turkinhoitoon ei kauaa aikaa ainakaan täällä mene. Karsta ja sellanen harjas/muovitikkuharjayhdistelmä on nykyjään käytössä. Paljon harjaan vastakarvaan karvanvaihdon aikaan ja muutenkin. Ensin yleensä sumutan vedellä turkin kosteaksi ja sitten sutimaan. Viimeistelyyn sitten karkeahko ("ns. vauvaharja" ts. äitiyspakkauksesta aikanaan tullut) luonnonharjasharja jolla pörrötetään ja sitten siloitellaan. Perusteellinen pesu vain kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Todella vähän jos ollenkaan on vastaan ylensäkään tullut skipejä jotka "haisisivat koiralle" tai joiden turkki tuntuisi koskaan rasvaiselle käteen. Passaa mulle enemmän kuin hyvin.

Psst. tuolla mainitsi joku shampoon ja hoitoaineen yhdistelmän, pitäs varmaan kattella löytyskö sellanen tällaisenkin turkkilaadun koiralle. Joskus olen viimeisen vaahdotuksen yhteydessä sekoittanut shampooseen ihan auringonkukkaöljyä, mutta siitä seurasi vain lievästi "härskiintyneen" öllyn tuoksu turkkiin muutamaksi viikoksi, varmaankin koiran ihonlämpö sen aiheutti, joten tästedes öljyt vain ruuan sekaan

Simba cavalierin turkinhoito on aika iisiä puuhaa, koska sillä on niin onnettoman lyhyt turkki. Jos turkki olis pidempi (lue normi cavaturkki) niin vaatis enempi hoitoa.

Meillä Simban korvakarvat (aka korvat, ja ne pienen pienet korvan "takanaolevat" karvat) harjataan 3-5 kertaa viikossa. Sillee kerran viikossa vähintään oikeen kunnolla, kun tuppaa tulee sellasia minitakkuja, mitä on vaikee havaita. Korvat kammataan semmosel pienel ihmisten kammalla, koska sillä tuntuu saavan parhaiten takut pois. Korvien kaa tulee oltuu suht tarkkana, ku ne kerää niin paljon kaikkee (varsinkin ruokaa). Korvakarvoi tulee pestyy usein ja muutenkin hoidettuu eniten.

Sit koko turkki pestään joku kerran kahessa kuukaudessa. Välillä föönataan kuivaks, välillä vaan pyyhkeellä kuivaks. Täytyy nolokseni myöntää, että meillä käytetään jotain pentushamppoota vielki, ku ei ton turkki oo kummonen

Sit turkista pidetään muuten huoli sillon tällön harjaamalla, tassukarvojen lyhennyksellä (varsinkin anturoiden välistä, tassujen alta leikkaamalla enimpiä karvoja poijes), kynsien leikkuu n. 2vko välein, satunnaisten takkujen pois leikkaaminen turkista... Jotain tommost perus.

edit. kirjotusvirheitä.

Mä en hoida juuri mitenkään labradori siis kyseessä eikä turkille tartte tehdä paljon mitään. Furminaattorilla vetelen pari kertaa kuussa irtokarvat veks, siinä se. Karvanlähtöaikana vähän useemmin. Pesen koiran kerran pari vuodessa, en aina sitäkään jos ei ole mekaanista likaa missään. Turkki on erittäin helppohoitoinen, helpompaa ei vois olla.