Koirat.com

Moderaattorin lisäys alkuun: Myös tässä ketjussa kuvia saa lisätä korkeintaan 5 kuvaa/viesti ja max. 2 peräkkäistä kuvaviestiä/kirjoittaja.

Nopeasti vilkaisten en löytänyt ketjua aiheesta, joten rohkenen luoda moisen itse. Tälläkin sivustolla on hurjasti valokuvia, ja kiinnostaisikin tietää kokemuksi oman koiran tai yleisesti koirien valokuvauksesta. (en laittanut tätä kuvia koirista -ketjuun, koska sitä on mukavampi selailla ilman tekstipätkiä välissä) Se, omistatko järkkärin, pokkarin, kännykän tai filmikameran ei ole niinkään oleellista, vaan enemmän kiinnostaa millaisia koirakuvia mieluiten a) katselet ja b) otat itse. Millaisia keinoja käytät koiran hallintaan?

Oma koirani istuu paikallaan vaikka kuinka kauan käskyn alla, mutta jos otan kameran käteen niin protestointi alkaa välittömästi. Olen kuvannut myös kahta koiraa vierekkäin, molemmat käskyn alla. Asettelu tuottaa yleensä harmaita hiuksia ja koirat harvoin näyttävät luonnollisilta. Liikkuvan koiran kuvaaminen on sinällään helpointa, mutta kuvat yleensä toistavat itseään. Kuvailen koiraani hävyttömän paljon, mutta julkaisukynnys on melko korkea (laitan omille sivuilleni promillen ottamistani kuvista).

Alla kaksi täysin keinotekoisesti rakennettua asetelmaa, jossa koira on käskyn alla ja aseteltu haluamallani tavalla. Näiden alla yksi "lennosta lauottu" kuva koirapuistosta. Miellyttääkö sinua ylempi "studiotyyli", vai pidätkö enemmän alemman tyylisestä vapaasti otetusta kuvasta, joissa koira touhuaa omiaan ilman ihmeellisempää hallintaa? Älä arvostele niinkään näitä kuvia, vaan yleisesti tapaa esittää koira.

Ite kuvailen järkkärillä ja sen käyttö on vieläkin hakusessa, vaikka ollu reilun vuoden. Tuntuu et aina siitä huomaa jotain uutta. Alkuun oonkin käyttänäy paljon valmiita asetuksia ja vieläkin käytän jonkin verran.
Mie tykkään enempi sellasista kuvista, missä koirat on vapaasti eikä just käskyn alla. Riippuu kyl paljon tilanteesta. Jos on hyvä paikka mihin koiran saa, esim. vaikka joku iso kivi, nätisti istumaan käskyn alla niin varmaan tulee kiva kuva. Tää samainenhan vois tulla sille ihan luonnostaakin. Tosin silloin ei varmaan oo kamera just valmiina. Ainakaan miulla.
Meil on yleensä koirat kiinni, kun niitä kuvailen. Riistaviettiä löytyy sen verta paljon, ettei voi pitää vapaana kuin metsästysaikaan. Tietty joku koirapuisto kävis, mut harvoin tulee lähdettyä. Ja silloinkin kun vapaana ovat niin koiralla on huomiota herättävä tutkapanta tai valjaat. Sekä ei ole niin lähellä, et sais hyviä kuvia.
Juoksukuvat on sellaisia, mitä jään kattomaan. Niistä näkee kuin koira nauttii ja se on useimmiten oma ittensä niissä.
Tässä yks vapaana menevä koira. Sellasta kuvaa, et nyt heti löytäny missä olisin yrittänyt saada koiraa käskyn alla olemaan. Tosin nää ei kestä vaikka mitä karjuisit..

Mua kiinnostaisi kanssa, että millaisilla kapineilla ihmiset kuvaavat? Itsellä on jo 6 vuotta vanha Canonin Ixus-digikamera, joka on tosiaankin sitä laatua, että liikkuvaa koiraa ei erota kuvasta kuin sumuisena mössönä. Ja paikallaan otetutkin kuvat ovat niin surkeita, että nolottaa katsoa. Hankinnassa olisi siis opiskelijabudjetilla hankittava hyvä kamera, jonka ei tarvitse olla mikään paparazzikamera vaan ihan perushyvä kamera, jolla saisi kaikenlaisissa olosuhteissa hyviä kuvia. Suosituksia?

Tässä täydellinen esimerkki nykyisen kameran "laadukkuudesta":

Mä tykkään tosta whisperd:n keskimmäisestä kuvasta, jotenkin ovat niin urpon näköisiä turvat auki Mutta ehkä muuten kuvat on hienompia kun koirat on vapaasti, en mä tiedä, riippuu kuvasta. Tykkään katsella mutta oon ihan uuno kameran kanssa, siksi jätänkin kuvaamiset suosiolla muille.

Tämä on kiva ketju :)
Itse kuvailen Nikon D40 digijärkkärillä, ikää laitteella noin kolmisen vuotta. Kuvata tykkään kovasti, mutta pakko myöntää että hävyttömän vähän tulee hyödynnettyä kameran hienoimpia ominaisuuksia. Jo perusasetuksilla ja automaattitarkennuksella saa hyviä kuvia. Koiria kuvatessani usein pidänkin automaattitarkennuksen päällä, asetukset/värit yritän saada mahdollisimman luonnollisiksi valoisuuden ja ympäristön mukaan.
Tässä esimerkki eilen otettu räpsäys

Yleensä jos kuvatakuvata haluan laitan koiran käskyn alle, kuten yllä olevassa kuvassa, näin saan rauhassa otettua kuvan. Sama koskee joulu yms korttikuvia, mitkä tykkään ottaa itse koirasta. Itse pidän kovastikin näistä sommitelluista kuvista, missä voi paremmin käyttää taustaa, sommittelua, muita esineitä yms. Kuitenkin olen sitä mieltä että hauskimmat kuvat usein tulevat ns vahingossa räpsäistyä koiran touhutessa.

Enemmän kikkailen sitten asetuksilla ja valotuksilla kun kuvailen autoja. Helpompia kohteita kun ne pysyvät kiltisti paikoillaan

muokslisään tähän vielä meidän viimevuotisen joulukorttikuvan :) Kuva oli hieman hankala toetuttaa hämäryyden takia pidemmällä valotusajalla. Lopulta kuitenkin ihan onnistunut otos tuli.

Mä tykkään varmaan kanssa enempi niistä kuvista joissa koira on vapaana, niissä näkyy se liikkumisen riemu. :) Toiseksi eniten tykkään kuvista joissa koira on käskyn alla mutta kuva on otettu luonnossa kauniissa maisemissa. Studiomaiset kuvatkin voi olla tosi kivoja, mutta monesti kuitenkin tykkään enempi luonnollisista kuvista sekä ottaa että katsella. :)

Itsellä on kameroina Nikon D60-järkkäri perusputkella ja Canon Ixus 950IS pokkari, sekä Canon Powershot S1 mutta se on jäänyt vähän ajasta jälkeen (vuosimallia 2000). Järkkäri on ostettu vuosi sitten ja pokkari kolme vuotta sitten.

Voisipa laittaa pari esimerkkiä. Ensin vapaana ollessa:

Nikon D60.

Käskyn alla ulkona:

Nikon D60.

Vapaana, joskus sitä osaa kameran kanssa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan:

Canon Ixus 950IS.

Joulukorttia:

Nikon D60.

SaMaJa kyseli kameravinkkejä. Nykypäivän pokkarilla saa myös hyviä kuvia, esim. tuo mun Ixus on loistava pokkariksi. Pitää kiinnittää huomiota suljinaikaan ja valovoimaisuuteen.
Esim. tämä ja tämä on otettu tuolla Ixuksella ja liike on vangittu tarkasti vaikka vauhtia koiralla oli.
Jos taas kuitenkin mielii parempaa kameraa muttei taas halua investoida järkkäriin tai sille ei ole tarvetta, Canonin Powershot -tuoteperhe on myös loistava vaihtoehto. :)

SaMaJa kirjoitti:
...että liikkuvaa koiraa ei erota kuvasta kuin sumuisena mössönä. Ja paikallaan otetutkin kuvat ovat niin surkeita, että nolottaa katsoa. Hankinnassa olisi siis opiskelijabudjetilla hankittava hyvä kamera, jonka ei tarvitse olla mikään paparazzikamera vaan ihan perushyvä kamera, jolla saisi kaikenlaisissa olosuhteissa hyviä kuvia. Suosituksia?

Tuo Nikon D40 on vanha malli, jota ei ilmeisesti enää valmisteta ja sitä voi olla vaikea löytää kivijalkakaupasta uutena. Nettikaupoista voi vielä hyvinkin saada. Suosittelen sitä ehdottomasti opiskelijabudjettiin, "parempi" kamera maksaa moninkertaisesti enemmän ja hintaan nähden hyödyt tulevat esiin vain jos kuvaa todella paljon. Liikkuvan koiran kuvaaminen vaatii nopeaa suljinaikaa, jopa 1/640 - 1/1000s, millaista ei kompaktikameroilla saavuteta niiden huonon valovoiman takia kuin erittäin kirkkaassa ja kovassa valossa. Tällöin valkoinen koira tai tausta yleensä "palaa puhki", eli kuvassa näkyy puhtaan valkoisia alueita.

Järkkärin hankittua sitä olisi tietysti hyvä opetella käyttämään, mutta nykyajan digikamerat ovat hyvin käyttäjäystävällisiä, eikä asetuksia juurikaan tarvitse vaihtaa kunhan opettelee muutaman nyrkkisäännön:

-objektiivi: kameran linssi, joka piirtää kuvan. Objektiivista riippuu hyvin pitkälle kuvan laatu. Itse suosittelen vain yhden objektiivin hankkimista, koska linssin vaihtaminen vie ajatukset pois kuvaamisesta ja tekee siitä osalle hankalan tuntuista. Jos haluat kuvata sekä sisällä että ulkona huonossakin valossa, suosittelen Nikon 35mm f:1.8. Objektiivi on kameraa tärkeämpi valinta!

-valovoima: objektiivin f-luku. Mitä pienempi on f-luku, sitä parempi on objektiivin valovoima, ja yleensä sitä parempi on objektiivikin. f:1.8 on riittävän valovoimainen sisätiloissa ilman salamaa kuvatessa.

-suljinaika: Mitä nopeampi suljinaika,sitä paremmin kamera pysäyttää liikkeen. Esim liikkuva koira piirtyy terävänä kuvaan, jos se on kuvattu nopealla suljinajalla.

-herkkyys (ISO): mitä suurempi ISO-arvo (Nikon D40 taitaa olla ISO 100-3200) sitä enemmän kohinaa, mutta toisaalta sitä nopeamman suljinajan saat. ISO 1600 on vielä täysin käytettävissä tuossa D40:ssä. Kohina erottuu tasaisilla väripinnoilla, joten koiran turkkissa se ei juuri haittaa, mutta taustan kanssa pitää olla tarkkana.

-polttoväli: toisin kuin pokkareissa, joissa puhutaan zoomista(esim. 3xzoom), järkkäreissä puhutaan millimetreistä (esim 18-55mm). Mitä lyhyempi on polttoväli, sitä laajempi on kuva-ala (eli mitä enemmän kuvaan mahtuu lähietäisyydeltä). Nk. "normaalilinssi" on halvoissa järkkäreissä n. 35mm, tällöin kuva näyttää suunnilleen samalta kuin mitä silmämme näkevät.

Järkkärillä kuvatessa valittavana on useita esivalittuja kuvaustiloja (niitä kuvia siinä pyörivässä kiekossa), jotka antavat hyviä kuvia noin 80% tapauksista. Kuvan laatu ei siis varsinaisesti parane ohjelmatilaan (Nikonissa M, P, S, A) siirryttäessä, mutta sillä saa paremmin vaikutettua väreihin, herkkyyteen, aukkoon ja suljinnopeuteen.

Lyhyestä virsi kaunis: jos haluat hyviä kuvia koirasta helposti ja turhia murehtimatta, osta Nikon D40 ja Nikon 35mm f:1.8.

^Kiitos neuvoista! Meinasi jo vallan hengästyttää tuon tekstin lukeminen, kun en ymmärrä valokuvauksesta mitään. Rahareikiä on taas odottamassa, mm. uusi sänky, mutta jospa kesän aikana saisi investoitua uuteen kameraan.
mill:lle myös kiitokset vinkeistä!

Miulla on Canon EOS 450D + kittiputki mikä tuli kameran mukana. Ja nyt saan keväällä uuden putken, kunhan vaan tietäisin minkä halusin. Sit kun joskus olen rikas niin ostan Canon 7D:n.

Tykkäsin ihan älyttömästi tosta mil:n kuvasta missä koira seisoo( vaikka ensin miul oli, että istuu..) kivellä. Tätä just hain, et joskus se kamera on oikealla hetkellä valmiina

Mill:n tekstistä vielä, että nykypäivän pokkarit ovat tosiaan loistavia verrattuna muutaman vuoden takaisiin! Varoituksen sanana vielä kameraa hankkiville: megapixelit ja suuret ISO-arvot ovat kylmää huijausta, jos kamerasi ei maksa yli 5000€ niin molemmat yksityiskohdat kannattaa unohtaa ja keskittyä käytettävyyteen ja omiin tarpeisiin.

^ Näinpä se vähän on.

Ylipäätään kannattaa miettiä millaisissa tilanteissa kameraa eniten käyttää ja millaista on valmis kuljettamaan mukana. Järkkärithän ohittaa toki pokkarit laadussa mennen tullen, vaikkakin pokkaritkin on kehittyneet hurjasti ja kun vielä osaa kiinnittää oikeisiin asioihin huomiota, mutta niillä on kokoa melkoisesti. Kaveri osti joku aika sitten järkkärin kun innostui miten hyviä kuvia sain omallani, mutta siinäpä kävi niin kehnosti ettei hän ollutkaan halukas kantamaan niin isoa kameraa mukana jotenka hän myi sen eteenpäin ja osti kuitenkin pienen kameran.

Mulla on järkkäriin toistaiseksi vaan mukana tullut kittiputki. Haaveissa on vielä ainakin macro-objektiivi ja joku paremman valovoiman omaava. Nykyiset on Nikonissa 1:3,5-5,6 kun taas Canonin pokkarissa 1:2,8-5,5. Kummallakaan ei siis saa tarkkoja kuvia sisätiloissa ilman salamaa kuvattaessa. Polttoväli on Nikonissa 18-55mm ja pokkarissa 5.8-23.2mm (4x zoom).

Mulla valokuvaaminen keskittyy juurikin koirien kuvaamiseen ja meidän koirat onkin aika eteviä poseeraamaan :D Paitsi nykyään pitää yleensä olla jokin houkutin, että ovat tarkkaavaisen näköisiä, kun mielenkiinto saattaa harhautua toisaalle. Pyrin myös kuvaamaan muita kuin ns. lavastettuja tilanteita, sillä niissä koirat ovat luonnollisimmillaan :)
Mulla oli aikaisemmin käytössä Canon EOS 400D ja siinä kittiputken lisäksi Tamron 55-200mm -objektiivi, mutta nykyään on käytössä Canon EOS 500D ja siihen Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS -kittiputki ja Canon EF-S 55-250mm f/4-5.6 IS -zoomiputki.
Ja tässäpä muutama esimerkki mun kuvailuista vanhalla kameralla:

Mie kans harrastan kuvailua, kamerana Canon EOS 400D, jonka kittiputkella kuvailin ja harjoittelin ekat 3,5v ja nyt kevättalvella investoin vihdoin pidempään putkeen (Canon EF-S 18-200mm F3.5-4.6). Kuvailen mieluiten action-kuvia liikkuvista koirista, posettelut on tylsiä. Haluan myös, että ehdottomasti koiran kasvot ovat tarkat (jos kuvassa useampi koira, niin ainakin yhden) ja että liike on kokonaan pysähtynyt, ja että koira on kuvassa kokonaan ja tarpeeksi lähellä.

Tässä muutamia minun kuvia nyt uudella putkella.. (vaikea valinta )


















Tässä yks poseerauski..

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: ehdottomasti mun mieleen enemmän viimeisin vapaana otettu kuva, joissa koira touhuaa omiaan. Tuon tyylisistä kuvista näkyy parhaiten se tekemisen ja koirana olemisen riemu.

Mulla myös nettisivut jonne tulee kuvailtua omia koiria enemmän tai vähemmän. Itse oon niin mukavuudenhaluinen, että kuvaan kännykällä kaiken. Ajatuksena on että mitä vähemmän tavaraa, sitä helpompi kulkea ja elämä yleensä kaikin tavoin yksinkertaisempaa. Toistaiseksi en edes omista kameraa. Puhelimena joku nokian 3g halpis, jossa 2 pixelin kamera. Ja kuvaustaktiikkana tietysti noilla vähäisillä varusteilla se, että otan paljon kuvia, joista säkällä aina jokin onnistuu.

Usein teen niin, että seuraaan vain koirien tekemisiä ja aina sopivan tilaisuuden tullen napsaisen kuvan. Toki poseerauskuviakin jonkin verran otan, varsinkin jos täytyy saada kummatkin samaan kuvaan, tuo mun ava hyvänä esimerkkinä.

Tässä yksi poseeraus:


Tässä spontaani tilanne:


Ja tässä jotain siltä väliltä:

whisperd mun mielestä tossa keskimmäisessä kuvassa on sitä jotain. Toki ylempi ja alempikin ovat hienoja, alemmasta kuvasta koirien vauhdin ja temmellyksen pystyy aika elävästi kuvittelemaan. Vaikka noista pidänkin eniten tosta keskimmäisestä missä koirat on käskyn alla, yleensä kyllä tykkään tilannekuvista eniten, riippuu vähän kuinka kuvaaja on onnistunut. Koirasta saa tosi kyllä kauniin ja mahtipontisen näköisen kuvan, kun pystyy pitämään sen paikallaan käskystä ja jää itellekin aikaa miettiä oikeeta valotusta ja sommittelua ja taustoja, kun tilannekuvissa on vaan hyvin pieni aika reagoida.
Hmm, en ehkä sittenkään osaa päättää että pidänkö enemmän tilanne- vai poseerauskuvista, kun nyt näin alko miettimään. riippuu ihan kuvaajasta, että miten hän on onnistunu taltioimaan hetken.
Mutta sekavasta tekstistä asiaan. Ite kuvailen Canonin EOS 40D:llä, jossa useimmiten on kiinni Canonin EF 24-105 mm putki. Kaapista löytyy muutama muukin objektiivi mm. makrokuvaukseen sekä pidemmän matkan päästä kuvien nappaamiseen sekä laajakulmatorvi. Itse en oo tuota Oonaa koittanut käskyn alla kuvata, koska se on sanomattakin selvää ettei siitä mitään tule. Ensinnäkin en oo vielä kunnolla opettanut sille "paikka"-käskyä ja toisekseen ulkona on aina kaikkee muuta paljon kiinnostavampaa kuin mamma ja mamman kamera... Omasta mielestä ihan hyviä kuvia oon kumminkin onnistunut tuosta nappaamaan, pelkällä hyvällä säkällä tosin.
Tässä muutama räpsäisy.

Nevermind: eikös oo sanottu että parhaat kuvat on niitä mitkä on lavastettuja, mutta näyttää lennosta otetuilta? :) Mä taas tykkään tuosta sun ekasta kuvasta, hieno tausta kauniit värit ja kerrankin tiiliseinä mitä ei oo neuroottisesti suoristettu :D Mulla on läjä leikkikuvia missä koira juoksee hölmön näköisenä naru suussa, mutta se juoksee kameraa kohti vaan koska mun piha on kapee käytävä ja heitän lelua poispäin ja se tuo sen aina takasin :D Esim alla:



Jos sää ja olosuhteet on hyvät niin on hauskaa vaan ottaa kamera mukaan lenkille ja kattoa mitä tuleman pitää, ja yleensä sillon syntyykin ne parhaat kuvat :) Alla on yks esimerkki kun otin vaa kameran mukaa ja lähin koiratarhaa kokeilee mitä syntyy:

Mulla on Nikon D40 ja sillä kuvaan 99%:sti koiria. Otan sekä "Luonnollisia" touhuilukuvia, että aseteltuja poseerauskuvia, sekä tietenkin kisa- ja näyttely (sekä treenailu)kuvia. Pääasiassa omista koiristani, mutta jonkinverran myös muiden. Jos kunnolla alan kuvaamaan, niin menen aina ulos ottamaan kuvia, sisällä en tykkää kuvata yhtään.

Tässä jotain räpsyjä

















































muita eläimiä:

Täälläkin ilmoittautuu yksi koiria hiukan omistautuneemmin (ainakin silloin tällöin ) kuvaava. Runkona toimii Nikon D80 ja objektiivina pääasiassa 18-200mm/f3.5-5.6. Omaa koiraa tulee tietysti eniten kuvattua, mutta mahdollisuuksien mukaan tykkään kuvailla myös muita. Itse pidän kuvista, joissa koira on luonnollisen ja tyytyväisen näköinen, oli se käskyn alla tai ei.

Muutama esimerkki ottamistani kuvista:











Ja loppukevennykseksi kollaasi siitä, kuinka hankalaa joskus voi olla ottaa koirasta säädyllistä naamakuvaa

^ Päivän naurut noista ilmeistä! Kiitosta! Aivan huippuotoksia, vaikkei ne varmastikaan kuvaushetkellä riemua aiheutakaan.

Tässä ketjussa on aivan mahtavia kuvia! Wow!

Haluaa kans järkkärin (+ taidon käyttää sitä)!