Koirat.com

^Meillä oli "leirit". Se oli joko NKOTB tai GNR. Mä kuuluin jälkimmäiseen. Ja tää oli kuolemanvakava valinta!

Kai sitä on myönnettävä, että tulihan sitä NKOTB:ia jonkin verran fanitettua. En ollut mikään ihan älykova fani, mutta löytyi pari kasettia ja kyllä mä jutut niistä luin. Backstreet Boys tuli siitä sitten hiukan myöhemmin. Sitäkin kuuntelin, mutta en voi sanoa, että olin fani. Ja löytyihän sieltä kasettikokelmasta 2Unlimited-yhteen kasettikin, niin ja Culture Beat. Ja tottakai suomalaisista bändeistä kova juttu oli Raptori.

Siitä taitaa olla joku 10 vuotta, kun oli ne paksupohjaiset kengät kova juttu. Mä olin kyllä silloin jo parikymppinen...eli ei enää kuuluneet lapsuuteen. Multa löytyikin useammat. Muistan, kun ostin Buffalon mustat paksupohjaiset ja ne makso varmaan 1000 markkaa. Tuntui suurelta summalta.

Ja muistan, kun oli ainoastaan kaksi kanavaa...ykkönen ja kakkonen. Ykkösellä ja kakkosella tuli välillä mainoksia. Taisi yhdeltä kanavalta tulla välillä Ylen ohjelmia ja välillä Maikkarin ohjelmia. Sit jossain vaiheessa tuli Maikkarille oma kanava.

Mun lapsuus sijoittuu -90 luvun alkupuoliskolle. Muistan kuinka asuttiin rivitaloalueella. Ei tarvinut kauas lähteä kotoa niin johan tuli lapsia vastaan ja sitä myöten siis uusia kavereitakin.
Spaissarit oli kyllä kovaa huutoa siihen aikaan.. Itse en välittänyt bändistä lainkaan, mut oli hauskaa olla mukana. Itse olin aina se Emma niistä, koska itse olen saman niminen. Loogista..
Tykkäsin leikkiä myös kaikkia disney-elokuvien hahmoja. Erityisesti eläimiä. Leijonakuningas oli ykkössuosikki. Halusin aina olla joku simba.
En ole omistanut lapsuudessani yhtäkään barbieta, mutta kerran yksi lapsuudenkaveri unohti oman barbiensa meille niin minulle se jäi. Enemmän perustin my little poneista. Voi kuinka ihania ne olikaan.. Muistan kuinka kaverillani oli niitä niin monia eri näköisiä ja yksi suurimpia syitä käydä tällä kyseisellä kaverilla oli se, että pääsi samalla leikkimään sen kanssa poneilla
Omistin monta ystäväkirjaa.. harmi vaan ku oon ollu pienempänä niin kova kirjoittamaan, että osa sivuista on pelkästään itse täyttämiäni. Onneksi moni kaveriki on päässyt kirjoittamaan niihin. Ihana jälkeenpäin selailla niitä ja muistella.
En tiedä mikä siinä oli, mutta lapsena piti aina syödä "suolaheinää" ..tai sillä nimellä me sitä kutsuttiin ja sitä löyty meidän etupihalta. Mentiin parin kaverin porukassa isojen puskien alle piiloon vanhemmilta ja mussutettiin suolaheinää :D
On sitä pahuuttakin tehty. Kerran etsittiin yhden tytön kanssa saha ja sahattiin meidän etupihan puiseen tuoliin halkeama.. ja katkaistiin kasvavan kuusen kärki pois. Mikäköhän idea siinäkin oli?
Joskus kahdeksanvuotiaana sitä tuli kiivettyä huteralle hyppyrimäelle. Ihan huipulle saakka (joka on nyttemmin räjäytetty huonokuntoiduuden vuoksi). Silloin tuuli kovasti. Äiti oli kyllä vihainen ja aivan syystä, huonosti olisi voinut käydä!

Oishan tästä vaikka kui paljon kerrottavaa. On sitä sen verran vilkas kersa ollu

Ooh tarrakirjat! Ne olinkin ihan jo unohtanut vaikka itelläki oli vaikka kuinka ja paljon niitä. Semmonen vihko oli tosi hyödyllinen missä oli eri koirarotuja ja kuvaukset niistä, keskiaukeamalla oli kaikki tarrat ja sitten ne tarrat piti laittaa omille paikoilleen. Eli piti yhdistää rodun nimi ja se kuvaus tarraan. Oliskohan se porukoilla vielä tallella. siitä tykkäsin kyllä paljon! Mitäs ihmiset on lapsena keräilly? Ite just keräsin noita tarroja ja pullonkorkkeja! Sitten kun pokemonit tuli niin tietty niitä kortteja. Ai niin! Ja kiviä. Niitä mulla oli ja paljon. Äiti kävi joskus niitä kaatamassa meidän taloyhtiön soratielle niin minä tyttö kävin keräämässä niitä takasin kun luulin että olin vaan löytäny hyvän apajan kun en tunnistanu niitä omiks sitten tottakai kävin esittelemässä äipälle uutta löytöä, jotka se oli just käyny kippaamassa pois...

Mulla ei ollut varsinaisesti ystävä-kirjoja, mutta ala-asteen 5.-6. luokalla monella, kuten mullakin, oli "slämäri". Meillä slämärit tehtiin normaaliin ruutuvihkoon ja jokaiselle sivulle keksittiin joku tosi fiksu kysymys. Vihkot kiersi tyypiltä toiselle ja jokainen raapusti vihkoon omat vastauksensa.

Mä en keräillyt mitään, mutta autoin kyllä kaveriani hänen keräilyharrastuksessaan. Hän keräsi pullojen etikettejä. Siinä olikin aina homma irrottaa pullon etiketti nätisti pullosta, ettei se repeä. Monesti pulloja liotettiin vedessä, jotta saatiin etiketti irtoamaan. Sitten sitä kuivattiin ja laitettiin painon alle suoristumaan.

Meilläkin kiersi slämäreitä. :D Miks mä en muista mitään tälläsiä ennenku joku täällä niistä kertoo. Ei oo vanhaks tulemista.

Nii ja Maija Mehiläinen ja TaoTao oli mun lemppari lastenohjelmia. <3 TaoTaosta tykkäilen vieläkin.

Yhden kaverin kanssa osattiin Leijonakuningas ulkoa! Itse omistin kasetin jossa juoni oli ehkä 90 prosenttisesti muttei aivan täysin ja kaveri sitten aina täydensi kohdat joita sillä ei ollut. Siinä sitten monet kerrat "näyteltiin" Leijonakuningas alusta loppuun lauluineen kaikkineen.

Ja slämärit! Aih ja voih! Ne oli ihania! Ja niitä kiersi paljon! Itsellä on joku tallessakin. Muistan ainakin että yksi kysymys siinä oli että "Tiedätkö mikä on injektio?" ja suurin osa ei tiennyt. Opettelin myös niiden avulla kaiken ensimmäisestä poikaystävästäni. Rupesin jopa kuuntelemaan Queeniä koska tämä oli kirjoittanut slämäriin että Queen oli lempibändi.

Piirtäminen oli kans kova juttu tyttöjen keskuudessa ja etenkin hevosia piti osata piirtää. Meidän luokalla oli kaksi tyttöä jotka osasi tosi hyvin ja yritin aina matkia niiden töiden parhaita piirteitä. Toinen tyttö oli vain tosi ärsyttävä kun se ei koskaan kehunut muiden töitä. Aina muiden töissä oli jotain vikaa. Kyllä minulle ainakin pienestä pitäen opetettiin että kaikkien työt olivat hienoja!

Tehtiin ala-asteella ihan HIRVEÄSTI näytelmiä ja tanssiesityksiä. Joka ikiseen tapahtumaan piti olla joku näytelmä. Ja kerran kuvattiin Star Trek -leffaa melkein koko luokan kanssa videolle. Onkohan niitä mitään enää tallessa?

Tulee kyllä just sellainen olo että hitsi nää oli silloin niin itsestään selvyyksiä mutta nyt pitää oikein muistamalla muistaa että mitä silloin oli. Oon WANHA!!

Täälläkin yks huonomuistinen...tietty slämärit! Miten mä ne saatoin unohtaa. Höh, kun ei ole tullut säästettyä niitä.

Sonik: Kiitti kun muistutit ton Tao Tao:n, se oli niin symppis. "Piieee-nii paan-daa-kaar-huu on"

Pienenä leikittiin kaverin kanssa Tikua ja Takua. Väitin kaverilleni, että Taku on tyttö (minä olin aina Taku), ja leikeissä Tiku lähti usein armeijaan (isoveli oli silloin juuri mennyt armeijaan) Leikittiin myös kasvissyöjäpanttereita

Oon aina tykännyt hirveästi leikkiä pehmoleluilla, meillä oli niitä pikkusiskon kanssa aika hurjat määrät. Koirapehmoilla leikkiminen oli varsinkin parasta. Hepoilla ja barbeilla leikittiin myös. Jouluna oli aina niin siistiä, kun sai uuden hepan lahjaksi, niin piti tuoda kaikki vanhat hevoset joulukuusen alle tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Hepat asuikin yleensä jouluaatosta eteenpäin melko pitkään kuusen alla ja söivät havunneulasia.

Ala-asteella leikittiin paljon heppoja. Pikkusiskon kanssa myös leikittiin koiria, meillä molemmilla oli useampia hahmoja jotka asui pienessä kylässä jossa asui pelkkiä koiria. Lopuksi kuvaan tuli myös susia, ihmisiä ja osa vanhoista hahmoista jäi pois. Lopulta leikistä tuli eräänlainen roolipeli. Vietettiin pihalla, metsässä ja pelloilla monia monia tunteja tuon leikin parissa. Olen yrittänyt kirjoittaa leikin tarinaa ylös nyt myöhemmin, siinä oli monia eri susilaumoja ja koiria jotka asui ihmisten kanssa. Ja lopussa oli eeppinen sota jotain pahista vastaan, jonka jälkeen ei koskaan enää leikitty koiria tai susia siskon kanssa. Ihan uskomatonta miten kaksi lasta pystyi kuvittelemaan sellaisen maailman ja vielä leikkimään sitä. Kenenkään muun kanssa ei ikinä tuota leikkiä leikitty.

Minä muistan kun sain vitosluokalla sellaiset paksupohjaiset kengät, ja ne oli niiiiiin hienot minun mielestä. Ja ihan pienenä kuuntelin Metallicaa (isoveljien vaikutusta..), kunnes menin ala-asteelle ja tuli Spice Girls. Pulkalla laskeminen oli myös ihan parasta, saatettiin laskea monta tuntia putkeen pikkusiskon kanssa. Meidän kodin ympäristössä oli paljon hyviä mäkiä joista sai hurjat vauhdit.

nevermind kirjoitti:

Ooh tarrakirjat! Ne olinkin ihan jo unohtanut vaikka itelläki oli vaikka kuinka ja paljon niitä. Semmonen vihko oli tosi hyödyllinen missä oli eri koirarotuja ja kuvaukset niistä, keskiaukeamalla oli kaikki tarrat ja sitten ne tarrat piti laittaa omille paikoilleen. Eli piti yhdistää rodun nimi ja se kuvaus tarraan. Oliskohan se porukoilla vielä tallella. siitä tykkäsin kyllä paljon!

Mulla on se vieläki .
Huomasin muuten yks päivä Robinhoodissa että niitä on taas tullu myyntiin ja se on just täsmälleen sama ku mulla on!

Niistä kengistä joissa oli se tasanen korkee pohja: ne oli myös meijän luokalla muotia, meilläpäin ne oli aivopohjakengät eli "aivarit"

Hahah näitä lapsuuden leikkejä on niin paljon!

Meilläkin oli kaverini kanssa puuhevoset joilla aina ratsastettiin. Tehtiin niille kaikista naruista ja tyynyistä oikein satulat ja suitsetkin. Joskus oltiin myös itse hevosia ja rakenneltiin pelloille esteratoja joita hypittiin.

Päiväkodissa leikittiin hopeanuolta. Oli aina kamala tappelut kuka sai olla hopeanuoli. Yleensä minä sain olla se, kun vetosin aina siihen että olin nuorin.

Tuli myös lekittyä pikkuautoilla, prätkähiirillä ja turtleseilla. Joo mulla on isoveli joten tuli aika paljon otettua mallia millä hän kavereidensa kanssa leikkii. Barbeista ja nukeista en ole koskaan oikein innostunut. Poneista ja hevosista kyllä. Niitä löytyi isot kokoelmat.

Pehmoleluilla tuli myös leikittyä. Pehmokoiria tuli vedettyä ulkona narun päässä

Spaissareista en ikinä ollut niin innostunut, mutta kaikki movetron, aqua, nylon beat, e-rotic, tyrävyö ja mitä näitä nyt on. Kaverin kanssa leikittiinkin naikkareita ja osattiin varmaan kaikki biisit ulkoa ja meillä oli hienot tanssikoreografiatki niihin Radiosta tuli kans nauhoiteltua hyviä biisejä. Tarkkaa hommaa että sai biisin kokonaisena ilman turhia höpötyksiä.

Naapureille tuli soiteltua pilapuheluita. Kyseltiin kaikkea hölmöä heiltä. Jäätiin yllätysyllätys kiinni tästä toiminnasta.

Mun lempi lastenohjelma pienenä oli Kaukametsän pakolaiset
Se tuli kakkoselta ennen pikkukakkosta, sekä joskus FST:ltä ruotsinkielisenä, ja pitihän se sieltäkin katsoa vaikka en ymmärtänyt sanaakaan ruotsia.

Joku aika sitten katsoin koko sarjan uudelleen läpi, ja on se edelleenkin ihan mahtava. Miksi enää ei tehdä tuollaisia lastenohjelmia?

^Se oli kyllä kiva ohjelma!

Just muistin myös Vili Vilperin, siinä oli se koala ja vesinokkaeläin jne.
Tohtori Sykerö! Tuleepa nyt mieleen

Kuuluin pienenä joidenki pankkien (en muista nimeä ku ne on vaihtunu niin sata kertaa) lastenkerhoihin, muistan ainaki Kultapossun & Leo Leijonan ja Hippoklubin
Sieltä tuli säännöllisin väliajoin joku kerholehti jossa oli askartelujuttuja tms.
Onkohan tommosia kerhoja enää pankeilla

Olihan noita leikkeja jos jonkinlaisia ja hiukan outojakin lapsuusmuistoja on:
Olinkohan kovin poikkeava lapsi, mutta muistan olleeni kaukoihastunut Timo T.A. Mikkoseen jossain vaiheessa ?
Ja mummolassa istuin serkkujeni kanssa kellarissa "lukemassa" enojen vanhoja nakulehtia, joita piilottelimme Seura- ja Apulehtien suojassa, jos joku sattuisi paikalle.

Oi että, lapsuuden leikit ja se mielikuvituksen määrä!
Me leikittiin kyllä vaikka mitä.. Varsinki lomilla kun pääs pohjoseen, serkkujen luo, niin riitti kavereita! Pimeässä komerossa taskulampun kanssa kerrottiin kummitusjuttuja.. Barbeilla tietysti leikittiin vaikka mitä, siinä esiteini-iässä alko toki tulla vähän sopimattomia juttuja täälläkin... Itse kyllä leikin vielä yläasteellakin serkkujen kanssa, lapsuus kesti pitkään :) Tehtiin näytelmiä jotka sitten esitettiin aikuisille.. Erityisesti muistuu mieleen Punahilkka, ja kun pikkuveli, joka siis oli aika nuori silloin, halusi myös mukaan.. Pääsi metsästäjäksi, kun ei ollut montaa vuorosanaa niin oli helppo rooli. Tuli siis oikein vihaisen näköisenä suden luo ja karjaisi " Olette suunnattoman pidätetty!"
Hiukan siinä nauratti yleisöä! Ihan itse siis oli vuorosanansa keksinyt :)

Koulussa tietysti ruutuhyppelyt ja hyppynarulorut, (pappi, lukkari, talonpoika... ja hääpuku, juhlapuku, yöpuku, työpuku, bikinit, alaston) , kirkonrotta, peili, polttopallo, hippa, kymmenen tikkua laudalla.. piilosta..

Yks serkuista kun oli ihan pieni ni me vanhemmat sitten leikittiin teletappeja ihan vaan sen takia kun pienellä oli niin hauskaa :D

Majoja tietysti rakennettiin kun metsää riitti ympärillä.. Kaiken maailman kokkauksia hiekasta ja risuista ja pihkasta, mitä nyt ikinä löytyikin.. Hienon värisiä ja muotoisia kiviä etsittiin.. Järven pohjasta piti sukeltaa sinisimpukoita... Uidessa muutenkin keksittiin paljon kaikkea, hauskaa oli esimerkiksi semmoinen, että sukelletaan kaverin kanssa veden alle ja lauletaan siellä, pitää kaverin siis saada selvää mitä toisen suusta tulee :)
Ja retkeily tietysti, joskus metsään ja vähän vanhempana pyörillä isommallakin porukalla, jälkimmäinen oli ihan "virallisesti" pyöräkerho! Eväät ja kaikki luonnollisesti mukana.

Sisällä pidettiin nukeille teekutsuja kavereiden kanssa.. Ihan pikkuisia paloja keksejä, pullaa, tms, ja jos oli karkkipäivä niin karkit piti myös silputa iiihan pieniksi paloiksi :)

Kesällä pyydystettiin sisiliskoja, leppäkerttuja tai nuijapäitä ja laitettiin ne sitten johonkin astiaan lemmikeiksi mukamas. Hienoja asumuksia niille tehtiin kyllä. Äiti kyllä aina muistutti päästämään ne vapaaksi kun oli leikitty tarpeeksi.
Tyynyistä, patjoista ja peitoista tietysti tuli myös majoja..

Leikkimökki meillä oli, hieno iskän rakentama.. Alakerta oli ihan tavallinen, takana oli tikapuut ja alas tultiin liukumäkeä pitkin :) Siinä leikittiin jotain kissoja. Pikkuveli oli pomokissa, sen enempää en muista. Mutta se oli kyllä tosi pitkäikänen leikki.

Superpallot oli kova juttu. Laitettiin semmonen tiukasti muovipussiin, sidottiin narulla kiinni ja talutettiin. Kyllä niille temppuja opetettiin ja syötettiin ja uitettiin, mutta eivät silti olleet eläimiä, ihan vaan palloja :D

Mulla oli kans tää "virtuaalilemmikki" :)

Telkkarista katottiin Muumit, Pokemon, Tohtori Sykerö, Alfred J. Kwak, Peukaloisen retket, Tao Tao, Prätkähiiret, Kaukametsän Pakolaiset, Maija Mehiläinen, Ankronikka, Olipa Kerran, Smurffit, Vili Vilperi.. Olihan noita ihan mukavasti :)
Nykyään kaikki lastenohjelmat ihan ihmeellisiä, jotain robotteja, toimintaa ja mitä lie tappelujuttuja.. :( Voisi nyt joku vähän miettiä mitä lapsille telkasta tulee. Kyllä ne ennen oli paljon parempia. Maksukanavilla tietysti tulee välillä jotain mutta muuten ei ihmeemmin.. Tänäänki katoin Pokemonia (Hei, olen Anu, 23v.. )
Oi, ja Babar!

Apua mikä lista.. kai niitä lisääki tulis jos vähän aikaa miettis. Pitää varmaan kirjottaa niitä ylös johonki. Ihan tulevaisuutta varten, sit ku joskus on omia lapsia jotka valittaa että on tylsää, ni on ainakin ehdotuksia valmiina mitä tehdä :)

Hyppynarulla hyppimiset ja siihen liittyvät loruleikit on oikein tuttuja. Ja se oli hienoa, kun oppi hyppäämään kahdella narulla. Sit muistan, kun hypittiin twistiä...eli sitä kuminauhaa ja siihen liittyi erilaisia liikkeitä. Liikkeet kun läpäisi, vaikeustasoa nostettiin nostamalla kuminauhaa ylemmäs. Monesti jos en keksinyt kotona sisällä mitään tekemistä, pingotin twist-naruni kahden tuolin väliin ja hypin itsekseni. Ja meidän olkkari ruokapöydän tuoleissa oli tasasin välimatkoin semmoisia koloja, joissa twist-naru pysyi hyvin.

Aloin kanssa miettimään noita lapsuuden ohjelmia. Ehdoton suosikki lastenohjelmissa taisi jossain vaiheessa olla Jaki ja Nuka. Ne oli ne vuoristossa elelevät karhut. Maija Mehiläinen ja Peukoisten Retken on oikein tuttuja. Mulla taisi jossain vaiheessa tulla molemmat myös sarjakuvana postitse. Tao Taoa tuli katsottua. Pikku Kakkosen Pelle Hermanni, Karvakuono ja Nalle Luppakorva oli kanssa kova juttu...ja yleensäkin Pikku Kakkonen ja sitä ennen Ykköseltä tullut Puoli Kuusi. Lastenohjelmien lisäksi tuli seurattua Ritari Ässää, Bill Cosby Showta, Lemmenlaivaa, Mummoa, Hymyhuulia, Soitinmenoja ja Spede Showta.

Muistaako joku semmosen sarjan ku Pelottaako?
Se oli aika hurja.. oli aina kiire kirjastoautolta kotiin kattomaan sitä :)
Summerissa oli niitä kivoja sarjoja.. Majakan väki, Klaani ja H2O :)
Jyrki ja Jyrki countdown.. koulukavereiden kanssa katottii niitä ja arvosteltii mikä musiikkivideo oli hyvä ja mikä ei.. myötäilin aina muita, ite kun en spaissareista tai backstreet boysistä välittäny yhtään.. en vaa sitä sillon kertonu muille ku kaikki muut tytöt tykkäs :D

Mäkin oon kauhistellut noita nykypäivän lastenohjelmia...ihan kamalaa tappelua ja robotteja vain Mä en varmaan anna lapsieni ikinä katsoa tuollaista. Menen vuokraamaan niille muumeja, tao taota, peukaloisen retkiä ja muita kunnon lastenohjelmia

Niin ja joo muistan tuon Pelottaako?-sarjan

Ihme hifistelijöitä. Minä leikin lapsena kastemadoilla

^ Miten sä niillä leikit?