Kysy mitä vain mistä vain! 22
Jaijah
Viestimäärä: 2048
suibe
Viestimäärä: 1153
Mitkä vaivat/vammat voivat aiheuttaa etujalan ontumisen noin 5kk vanhalla pienellä koiranpennulla? Olkanivel ja kyynärä kuvattu puhtaaksi, taivutuskokeissa ei oireile yhtäkään niveltä. Ei kipureaktioita palpoidessa. Polvet ok. Ell kertaalleen jo terveeksi todennut, mutta tänään pitemmän lenkin jälkeen levon jäljiltä alkoi taas ontua, ja nyt ontuminen voimistuu koko ajan ja koira pitää hetkittäin tassua ilmassa esim seistessä ja istuessa. Varaa kuitenkin painoa sille, kävelee ja ravaa. Antaa tutkia ja koskea, ei arista selvästi mitään kohtaa. Mitä siitä kannattaisi nyt tutkia, ja missä? Ortopedille? Fyssarille? Oireet alkaneet vuoden alussa pikkuhiljaa, olleet ajoittain poissa ja isomman rasituksen jälkeen palaavat. Lihasrevähdysdiagnoosi saatiin ensin, mutta en nyt sitten tiedä, kun oireilu on niin epämääräistä.
schippn 08/2014
SanttuJ
Viestimäärä: 5302
Muoks. Katiskan linkki jossa röntgenkuva anturan sisällä olevasta hiekanjyvästä
labradorinnoutaja Inni 31.3.2014
suibe
Viestimäärä: 1153
Tulehdusarvoja ei ole katsottu. Turvotuksia/kuumotusta/lämpöä/nestekertymiä ei ole ainakaan niin, että palpoidessa tuntuisivat. Myös vasenta jalkaa on tutkittu, että jos olisikin kipu alunperin siellä, ja sitä varoessa on saanut rasittuneen oikean jalan kipeäksi. Vasemmastakaan jalasta ei kuitenkaan ole saatu mitään reaktioita eikä anturoista/tassuista ole mitään löytynyt. Polvetkin tutkittiin ja takajalat taivutettiin ja jokainen nivel käytiin läpi ihan siksi, että jos tulisikin takapään ongelmista nuo etujalan vaivat, mutta ei.
En voi ymmärtää
schippn 08/2014
zevertti
Viestimäärä: 102
schipperkenarttu Varpu
suibe
Viestimäärä: 1153
schippn 08/2014
zevertti
Viestimäärä: 102
schipperkenarttu Varpu
suibe
Viestimäärä: 1153
schippn 08/2014
nolle
Viestimäärä: 874
Toivottavasti teillä ei nyt ole mitään vastaavaa! Mutta tosiaan ne rtg-kuvat ei aina paljasta kaikkea.
spu-Roti s. 06/2016 poliisiprojekti
Muistoissa
xu-Rolle s. 10/2010 - 12/2015♥
suibe
Viestimäärä: 1153
nolle kirjoitti:
Mutta tosiaan ne rtg-kuvat ei aina paljasta kaikkea.
Tiedän. Mulla oli itelläni pari vuotta sitten jalka kipeänä pitkään, kun putosin hepan selästä. Röntgenissä ei näkynyt mitään, ja magneettiin lähdettiin tarkistamaan, olisiko kierukkavamma. Lopulta jalasta löytyi kuitenkin murtuma sääriluusta. Se vaan jostain syystä ei näkynyt röntgenkuvissa. Tavallaan on tyhmää, että röntgen on yhä se ensisijainen tutkimusmenetelmä, koska se on epävarmempi ja terveydelle haitallisempi kuin magneetti. Halvempi joo, ja nopeampi, mutta monissa tilanteissa magneetin avulla säästyttäisiin turhilta tutkimuksilta ja pitkittyneiltä sairaslomilta.
schippn 08/2014
Zou
Viestimäärä: 17
Tottuuko kuinka nopeasti/helposti koiran ulkoilutus rutiineihin?
Saattaa olla hassu kysymys, mutta tämä askarruttanut. Koiraa minulla ei siis ole.
Ykskoiranen
Viestimäärä: 398
Zou kirjoitti:
Näin helposti huolestuvaisena ja jahkailuun taipuvaisena ihmisenä kysynkin seuraavanlaista;
Tottuuko kuinka nopeasti/helposti koiran ulkoilutus rutiineihin?
Saattaa olla hassu kysymys, mutta tämä askarruttanut. Koiraa minulla ei siis ole.
Omalla vajaan vuoden mittaisella kokemuksella sanon, että koiran ulkoilutus on lopulta kivaa ihan eri tavalla kuin olis olettanut. Samoin se on raskasta ihan eri tavalla kuin olis olettanut. Lopultakin saldo lienee hyvin koirasta ja ulkoiluttajasta riippuvaista. Sekin varmasti vaikuttaa, jos homman voi jakaa jonkun toisen kanssa tai jos se on kokonaan omalla kontolla. Myös asumismuoto vaikuttaa. Pikkukoira omakotitalossa ulkoilee osittain vain pihalle päästämällä, mutta iso koira (ja pentu) kerrostalossa kaupungin keskustassa on vähän toinen tarina. Koiran luonne ja mahdolliset taipumukset erilaisiin ongelmakäytöksiin vaikuttavat työläyteen. Mutta eniten itseäni hämmästytti se, miten koiran kanssa on paljon paljon hauskempaa lenkkeillä kuin olisin koskaan olettanut etukäteen.
Toisaalta kolmen lapsen kasvattamisen jälkeen kyky mukautua kaikenlaisiin rutiineihin on itsellä melko korkealla. Myös oma motivaatio vaikuttaa aivan ratkaisevasti.
Tigru
Viestimäärä: 2736
Zou kirjoitti:
Näin helposti huolestuvaisena ja jahkailuun taipuvaisena ihmisenä kysynkin seuraavanlaista;
Tottuuko kuinka nopeasti/helposti koiran ulkoilutus rutiineihin?
Saattaa olla hassu kysymys, mutta tämä askarruttanut. Koiraa minulla ei siis ole.
Mulla on ekan koiran hankinnasta nyt sen verran aikaa että ihan varmuudella en muista, mutta uskoisin että sama kaava kuin muihinkin rutiineihin tottumisessa pätee eli kun jaksat sinnikkäästi pitää rutiinista kiinni 2 viikkoa niin tapa vakiintuu. Toki kestää sitten aikansa tottua siihen että oikeasti ulos on mentävä vaikka sataisi puukkoja taivaalta, mutta siihenkin tottuu aika nopeasti (ja sitten onkin ihan typerä olo jos koirat on hoidossa eikä ulos ole pakko mennä...).
Pennun kanssa oli ainakin minusta niin jännää ja kivaa olla ulkona ihmettelemässä että se auttoi alussa kovasti ja kun ne lenkit pitenee vähitellen pennun kasvaessa niin siihenkin saa tottua vähän kerrassaan.
Innova
Viestimäärä: 428
naukunen
Viestimäärä: 5081
SanttuJ
Viestimäärä: 5302
labradorinnoutaja Inni 31.3.2014
Tutuli
Viestimäärä: 3982
Ykskoiranen kirjoitti:
Myös asumismuoto vaikuttaa. Pikkukoira omakotitalossa ulkoilee osittain vain pihalle päästämällä, mutta iso koira (ja pentu) kerrostalossa kaupungin keskustassa on vähän toinen tarina.
Eipä ne pikkukoiratkaan missään pihalla saa liikunnantarvettaan saa tyydytettyä ja piha on melkosen tylsä paikka koiran olla yksinään. Oma koira ei ainakaan viihdy yhtään yksin vanhempien pihalla ja jos sen kanssa siellä hengailee, niin ei se siellä juoksentele, ellei heittele palloa tai oo siskon koiraa juoksukaverina. Se ei edes tee tarpeitaan pihalle, joten ei sen kanssa pääsis lenkkeilystä laistamaan, vaikka oiski piha.
Lenkkeily ei tosiaan aina oo kivaa, mutta kyllä siihen on tottunukki. Jos vaikka on jossain, eikä tartte koiraa lenkittää, ni parin päivän päästä on jo kauhee hinku lenkille. Mikään ei tuuleta päätä paremmin ku metsälenkki. Ja musta on ihanaa kattoa lenkillä, miten koira nauttii, sen voimalla jaksaa lenkkeillä sillonki, ku sataa kaatamalla tai jäätyy pakkasessa pystyyn. Ja ihan hyvin voi välillä ottaa rennosti ja tehä vähä lyhyemmät lenkit.
Muistoissa tiibetinspanieli Mona 1992-2006
Sarahia
Viestimäärä: 4470
Minä olen lenkillä kulkenut (lukuunottamatta pientä väliajanjaksoa ilman koiraa) viimeiset n.20v. Ja kyllä se lenkille lähteminen tuntuu välillä olevan niiiin ison työn takana kun tympäsee, eikä huvita jne. Mutta suurimmaksi osaksi sitten kun sinne saa lähdettyä ja käytyä tulee kuitenkin vaan hyvä olo
Sufa
Viestimäärä: 394
Itse ainakin totuin nopeasti lenkkeilyyn. Ja tosiaan alussahan se on pelkkää ulkoilua, ei varsinaista lenkkeilyä. Ja kun lenkkejä pikku hiljaa pidentää, niin samallahan siihen tottuu.
Välillä kun tulee sellainen päivä, ettei jaksa erityisen pitkää lenkkiä tehdä, niin yleensä seuraavana päivänä onkin huono omatunto ja lenkkeillään sitten edellisen päivän edestäkin.
//Muoks. se piti vielä lisätä, että jos koira onkin muualla hoidossa, niin en yhtään osaa nauttia siitä, ettei ulkona tarvi käydä. Yleensä vien vähintään roskat, että pääsen ulos.
Saippa
Viestimäärä: 617
etäjäseninä slkn:t Siiri (Liehkun Ciiku, 4/2003) ja Selma (Tiitiäisen Reela (4/2006)
http://koiratulikotiin.blogspot.fi/
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28185 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6331 |
Viestejä yhteensä | 545690 |
Uudet käyttäjät tänään | 2 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 2 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 10 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265843 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 25.04.2024 klo 20:30) |