Koirat.com

Jatkoa laihdutus- ja liikuntapulinalle.

Edellinen ketju löytyy täältä.

Jäätävä lettupulina! Inspiroiduin siitä ja tein niitä kuuluisia banaanilettuja. Kolme banaania ja neljä kananmunaa. Aivan huisin hyviä! Ja näitä tuli niin iso kasa... En ajatellut, että kolmesta banaanista noin paljoa tulisi. Kyljessä marjoja ja maapähkinävoikermaa (vispikermaa + maapähkinävoita).

// muoks. Aivan jäätävä makeaähky! Ei enää ikinä koskaan... Gaah.

Mä teen kans silloin tällöin noita banaanilettuja, 2 banskua ja 2 munaa. Mun mielestä tosi hyviä!
Päälle turkkilaista jugurttia ja jäisiä mustikoita!

Banaaneissa on aika paljon vaan hiilareita, joten ne kuuluu mulla herkutteluosastoon.

itse oon sortunut tämän gfg dieetin lomassa syömään jonkin verran hedelmiäkin. aikalailla yksi tai kaksi omenaa tai päärynää ja yksi banaani per viikko, mutta en usko että se musertaa nämä laihdutussuunnitelmat kokonaan mutta välillä haluaa kyllä herkutella ja tänäänkin iltapalaksi nappasin banaani-päärynä sekoituksen ja vihreää teetä, sen rahkan sijasta.

muuten tämä ruokavalio on ollut yllättävän helppo noudattaa! mielitekoja ei juurikaan ole ollut ja kaikkea on helpottanut se, että viikon ruuat ostaa kerralla ja tekee iltaisin aina seuraavalle päivälle ruuat valmiiksi tarkoitus olisi nyt pitää kahden viikon välein pienimuotoinen herkkupäivä. eli siis ystävänpäivänä ja sen jälkeen parin viikon päästä ristiäisten merkeissä.

huomenna olisi kans puntaripäivä. en uskaltanut tänä aamuna vielä mennä, kun jännitti josko viikonlopulta on vielä pöhötystä jäljellä

keimu, noissa mun neuvomissa lätyissä on aivan "normaali" rakenne, ja minä osaan nykyään harjoittelun myötä tehdä aika ohuitakin! Joskus laitan 1-2 rkl vettä tai maitoa sekaan, jolloin ohkaisia on vielä helpompi tehdä. Noihan on tosi lähellä syrnikkejä. En oo ikinä kokeillut mitään protskujauholättyjä, koska mulla on ikikuvotus herajauhetta kohtaan. Vihaan ja inhoan sekä heran makua että hajua!

Ei luoja miten kulkikin huonosti juoksu! Sporttracker kertoo seuraavaa tän illan lenkistä:
Matka: 5,4km
Kesto: 35min10sek
Keskinopeus: 9,3km/h

Lisäksi valitsin reitin missä on ihan järkyttävän pitkä ja jyrkkä ylämäki ja nyt polviin sattuu. Tästä on suunta vain ylöspäin ja ylihuomenna jatkuu jos sää sallii.

Tokyalle kiitos vertailukuvista ja rohkaisevasta tekstistä. Keräsin itsekin tuossa illalla järkeni ja totesin että olisi ehkä ihan pikkuisen liikaa toivottu että neljän viikon jälkeen tulokset olisivat kovinkaan ravistelevia, ja tuumasin että ei muuta kuin eteenpäin sano mummo lumessa. Kuitenkin aavistuksen verran sitä muutosta näkyy eli suunta on joka tapauksessa oikea, pitää vain olla vähän kärsivällisempi. Jospa sitä vaikka parin kuukauden päästä näkisi muutoksen selvemmin. Tätä oloa en ainakaan ihan heti haluaisi vaihtaa takaisin siihen kun ei jaksa mitään ja tuntuu että joka paikka on tukossa, joten sekin motivoi jatkamaan.

Eilen kyllä hiukkasen niistä kuvista turhautuneena taisin riipaista normaalia kovemmat treenit, koska tänään taas tuntuu että kinttu ei nouse ihan niin reippaasti kuin saisi. Vuan ee auta, vielä on illalla ohjelmassa hikoilua ja lepipäivä vasta huomenna.

Kiloklubissa on hienoja onnistumiskuvia. Mä käyn siellä aina hakemassa motivaatiota.
Pitäisi oikeasti ottaa itsestä taas kuva ja kun näkee paljonko ne parikin kiloa tekee peilissä kun se on sellaista sokerihöttöturvotusta niin ehkä miettis jatkossa näitä syömissprinttejä. 63,8 kiloa näytti vaaka aamulla. Ei katastrofaalisen kamalaa mutta 1,6 kiloa enemmän mitä ennen joulua. Ärsyttää oma selkärangattomuus ja täys kykenemättömyys päästä ruotuun.

Noh, eilinen meni herkutta ja tästä ois tarkotus jatkaa kevään ajan ja katella jos satunnaisia herkkupäiviä pitäisi kun on illanistujaista ja muuta. Etenkin oma järkkäämiä.
Pitää tuota mökkiruokailuhommaa yrittää saada kuriin kun siellä aina lähtee niin lapasesta.

Lurch, etkö siis käytä laihtumisen havainnointiin mitään muuta ku noita kuvia? Mä käyn kerran viikossa vaa'alla ja pitäs vihdoin ottaa mitatkin, aina se vaan jää. Tänään oli punnituspäivä, neljässä viikossa pudonnu nyt 1,9 kg! Mulle riittää, jos noin puol kiloa viikossa putois. Alotin myös salilla käynnin kuukaus sitten, joten sitä tyypillistä ekan viikon hirmupudotusta ei tullu, ku liikunta kerryttää nestettä kroppaan.

Kiloklubi on kyl kätevä ja tosi motivoiva paikka! Niin ihanaa merkitä sinne joka viikko muuttunu paino ja kattoa (toivottavasti) laskevaa käyrää. Oon mä ennenkin harrastanu käyrien piirtämistä, mut on helpompaa merkitä paino tonne. Ennenkin kaloreita laskiessani oon huomannu, et arkisin syöminen menee saman kaavan mukaan ja ennen iltapalaa mulla on aina kasassa noin 1000 kaloria. Iltapalalle jää siis 500 kaloria, mikä on vissiin suht paljon, ainakin ku kattelee kiloklubissa niitä suositeltuja prosentteja/ateria. Mut mä oon tottunu syömään suht ison iltapalan, tietty vois syödä päivällä vähän enemmän.

Tutuli kirjoitti:

Lurch, etkö siis käytä laihtumisen havainnointiin mitään muuta ku noita kuvia?

En, koska vaakaa en omista (enkä oikein haluakaan, koska siinä tulisi sitten könyttyä koko ajan ja revittyä tukkaa päästään) ja mittanauhakin on hävöksissä. Toisaalta se olisi ihan kivaa nähdä edistymistä muustakin, mutta sitten taas toisaalta siinä voisi tosiaan käydä helposti niin että punnitsisi ja mittailisi koko ajan eikä siinäkään ole mitään järkeä. En esimerkiksi haluaisi tietää täälläkin puhutuista väliaikaisista painonnousuista (just joku kilo-puolitoista jonkun menkkaturvotuksen tms. takia) mitään, koska se tuntuisi sitten vain turhauttavalta.

Lurch kirjoitti:


En, koska vaakaa en omista (enkä oikein haluakaan, koska siinä tulisi sitten könyttyä koko ajan ja revittyä tukkaa päästään) ja mittanauhakin on hävöksissä. Toisaalta se olisi ihan kivaa nähdä edistymistä muustakin, mutta sitten taas toisaalta siinä voisi tosiaan käydä helposti niin että punnitsisi ja mittailisi koko ajan eikä siinäkään ole mitään järkeä. En esimerkiksi haluaisi tietää täälläkin puhutuista väliaikaisista painonnousuista (just joku kilo-puolitoista jonkun menkkaturvotuksen tms. takia) mitään, koska se tuntuisi sitten vain turhauttavalta.

Mä en kyllä pysyis ruodussa ilman puntaria. Se aina kertoo koko kaameuden kun ahmimiskauden jälkeen sen päälle pyörii. Multa puuttuu semmoinen silmä sille paljonko mä olen massaa kerännyt/tiputtanut. Toisaalta semmonen kuukaudessa kerätty massa voi lähteä parissa viikossa tai kuukaudessa.

Ihailtavaa jos sä olet pysynyt kurissa ja nuhteessa ilman sitä. Mä vaan tartten sen kannustimen siihen laihduttamiseen siitä puntaristakin. Toki se oma parempi olo, vaatteiden parempi istuvuus yms jutut vaikuttaa kanssa, mut kyl se on se vaaka mikä piristää mieltä eniten (silloin kun ollaan laskusuhdanteessa). Mua ei sellaiset pienet vaihtelut haittaa, esim joku menkkaturvotus jos se menkkaturvotusta on niin sittenhän seuraavan pudotuksen pitäisi olla isompi. Eli jos tuntuu ettei se peili kerro tarpeeksi ja tulee vaan paha mieli koko touhusta niin ota käyttöön mittanauha ja/tai puntari, uskoisin että se ois isompi kannustin.

Ei luoja mitä herkkua söinkään tänään. Menin koulun jälkeen kauppaan ja ajattelin että joku proteiinipatukka yms. olisi kiva ottaa mukaan ja syödä matkalla kotiin kun viime ruokailusta alkoi olla aikaa jo kolme tuntia ja seuraavan ruuan valmistukseen menee vielä yli tunti. Sittariin oli tullut cocovilta paljon tuotteita ja otin mukaan tälläisen, koska ajattelin kokeilla jotain uutta ja proteiinipatukat tulee jo ulos korvista. Tuo oli NIIIN hyvää että teki melkein mieli kääntyä ostamaan muutama lisää. Eikä ollut edes hirveän kallis, 1,50€ ja kyllä se piti nälän poissa sen aikaa kun kotiin päästyäni väsäsin ruokaa ja lenkitin koiran.

eetla kirjoitti:

Mä vaan tartten sen kannustimen siihen laihduttamiseen siitä puntaristakin. Toki se oma parempi olo, vaatteiden parempi istuvuus yms jutut vaikuttaa kanssa, mut kyl se on se vaaka mikä piristää mieltä eniten (silloin kun ollaan laskusuhdanteessa).

Lähinnä tuo viimeinen, suluissa oleva pätkä on se mikä vaa'an suhteen tökkii. Tai siis ei tietenkään se laskusuhdanne, sehän olisi ihan mannaa kun näkisi miten paino on taas tullut alaspäin, mutta ne hetket kun se ei olisikaan liikahtanut minnekään tai olisi jopa noussut ovat niitä, joiden epäilisin syövän motivaatiota.

Mua ei sellaiset pienet vaihtelut haittaa, esim joku menkkaturvotus jos se menkkaturvotusta on niin sittenhän seuraavan pudotuksen pitäisi olla isompi. Eli jos tuntuu ettei se peili kerro tarpeeksi ja tulee vaan paha mieli koko touhusta niin ota käyttöön mittanauha ja/tai puntari, uskoisin että se ois isompi kannustin.

Onhan se kyllä toisaalta totta, ja voisi tuota ainakin harkita. Ei mulla mitään hirveätä vaaka-allergiaa ole, ei vain ole jotenkin tullut semmoista ikinä hankittua kun en ole pitänyt sitä niin tarpeellisena. Voisi se kuitenkin tietyltä kantilta ajatellen olla motivoivampaa nähdä niitä mahdollisia tuloksia hiukan useammin kuin kerran kuukaudessa.

Ja se että tietää oikeasti että siitä "kituuttamisesta" on jotain hyötyä on aika oleellinen juttu. Jos vaan paino jumii, mieltä kärtyttää ja on nälkä niin kyllä silloin tarttee sitten miettiä että missä mennään metsään. Se että ottaa ja kituuttaa esim puoli vuotta ja lopputulemana mitään ei tapahdu, niin kyllähän sitä vois vähän kyrsähtää.

Ainakin omaa mieltä piristi se kun paino näytti ekaa kertaa -10 kiloa ja kävin nostamassa kaupassa perunasäkkiä ja tajusin että tiputettu on vielä enemmän mitä se säkki siinä. Eli se konkretisoitui se tilanne parhaiten. Ja kyllähän sitä repsahduksia tulee ja paino heittelee, mutta kunhan se on edes aleneva niin mieli pysyy hyvänä. Ja toisaalta jos näyttää että se lähtee kiipeämään ylöspäin niin sitten osaa tarttua toimeen asian kääntämiseen toiseen suuntaan.

Puhut kyllä sinänsä ihan viisauksia. Kai tästä joku päivä vois lähteä vaakakaupoile.

Ootko myyntitykin ammattia koskaan harkinnut?

Lurch kirjoitti:

Puhut kyllä sinänsä ihan viisauksia. Kai tästä joku päivä vois lähteä vaakakaupoile.

Ootko myyntitykin ammattia koskaan harkinnut?

Mää myyn jo reikää kaiket päivät raksamiehille puhelimessa.

Mun mielestä kyllä peili ja mittanauha näyttää paremmin totuuden kuin vaaka.

Ja vaihoin tässä nyt ohjelmaa ja jätin combatin kokonaan pois. Ennen siis vedin sen kolme kertaa salilla ja kaksi päivää viikossa combattia. Nyt viisi kertaa pelkkää salia.

Tälläset reidet kun sais nyt treenattua itelleen

Tokikaan siihen vaakaan ei kannata tukeutua täysin. Lihas painaa enemmän ku läski jne jne.
Mä itse vaan sain sitä motivaatiota siitä että se paino oikeasti laski ja kun ei laskenut niin kyllähän sitä tuli niitä syitä mietittyä ja kyllähän ne sieltä syömisistä/juomisista löytyi. Ja jos ei löytynyt niin parin seuraavan viikon punnituksessa se sitten hävisi. Eli jos ylipainoa on, ei pelkkä haave kiinteytyä, niin kyllä se puntarikin kertoo. Jos lähdetään vaan hakemaan lisää lihasmassaa niin silloin ei järkeä siihen puntariin ole kivutakaan, koska toiveenahan on pikemminkin noususuhdanne siinä tapauksessa.

Hakataru kirjoitti:

Tälläset reidet kun sais nyt treenattua itelleen

Hoh, ehkä toi kuva on vähän epäedullinen, mutta kun mun mielestä noi reidet näyttävät muuhun kroppaan suhteutettuna hassuilta. Onhan siinä kroppa kuosissa ja jäntevä, mutta lihaksiston ollessa noin iso reisissä mutta lantionseudun ollessa noin pieni, näyttävät noi jalat jotenkin irtonaisilta

Mä en ole käynyt vaa'alla kymmeneen vuoteen, enkä käy. Tiedän, että siitä tulee mulle kuitenkin jonkin sortin ongelma ja mielenpahoittaja. En siis nyt tarkoita mitään syömishäiriö-tasoa missään nimessä, mutta... you know.