Koirat.com

Mäkin kuulemma olin kova laukomaan totuuksia pikkuisena.

Olimme isän kanssa rautatieasemalla odottamassa äidin junaa. Näimme sit pari juoppoa, johon totesin, että "Kato isä, jumalaisia!". Isä päätti olla korjaamatta, koska mietti sitten, että hyvällä tuurilla kerron sit tarhassa, että "Isä oli taas niin jumalainen."

Joskus, kun olin kummitätini luona hoidossa, hänen piti piipahtaa työpaikallaan ja otti minut mukaan. Kysyin kuulemma heti ensimmäiseksi, että "Kuka tätä paikkaa johtaa?". No onneksi johtaja löytyikin sit samasta kahvipöydästä. Sitten kyselin häneltä, että kun tarhassa Marja-tädillä on käsi murtunut, niin voisiko hän tehdä asialle jotain? Valitettavasti ei voinut (mitä, eikö johtajien valta ulotu sinne asti?). Kuulemma olin päättänyt keskustelun kertomalla, että "Minulle voi soittaa kotiin ja molemmat vanhempani ovat elossa."

Kerran samaisen kummitädin luona ollessani olin valitellut kovaa päänsärkyä. Kummillehan tuli tästä kova huoli ja sanoi, että soittaa äidilleni ensin kysyäkseen, että voiko minulle antaa aspiriiniä. "En mä sitä tartte, mutta näitä!" oli vastaus ja sormi osoittanut pussillista ranskalaisia pastilleja.

Olimme vähän aikaa sitten muuttaneet uuteen kotiin omakotitaloalueelle ja naapurit järjestivät jotkut juhlat, joihin kutsuivat myös meidät. Naapurin täti oli kuulemma aina kovin viimeisen päälle pyntätty ja kova meikkaamaan.
"Sä oot meikannut. Sä oot hassun näköinen" oli ensimmäinen kommenttini naapurin tädille, kun astuimme sisään heidän kotiinsa. Vanhempani olivat siinä sitten etsineet jotain sopivaa koloa, mihin kadota.

Hahaha! Siskokin kävi tätä keskustalua lukemassa ja laittoi tällaisia helmiä lapsistaan:

Tyttö 3-vuotta istui pytyllä: "Tule,tule kakka pois mun pyllystä..tule jo!
Tähän (kakka)vastasi ääntään muuttaen..."En tule, olen täällä koko päivän"

Tyttö 4-vuotta kysyi kampaajalta (siskon ystävä) kesken parturoinnin:
"Kun mä tuun isoks, ni leikkaaks sä mun pillunkarvatkin?"
...ilman ajanvarausta päivänä ja kolme asiakasta odottamassa vuoroaan...
Kampaaja oli kuin ei olis kuullutkaan ja tyttö korotti ääntään kysyäkseen saman uudelleen! :D:D

Poika 4-v kuunteli siskon saarnausta huonosta käyttäytymisestä, johon poika vastasi:
"Sä olet vaikee ihminen"

7-vuotias serkkutyttööni on oikea koirahullu. Kun suunnitelmissa ollut mökkireissu koiria omistavien sukulaisten luokse oli peruuntunut, tyttö oli itkenyt ja itkenyt siihen malliin, että tämän äidillä oli alkanut jo palaa pinna

äiti: "lopeta nyt jo tuo parkuminen.."
serkku: "mä lupaan, etten ikinä enää itke, jos me vaan mennään sinne mökille"
äiti: "et ikinä..? entäs sitten kun minä kuolen. etkö sinä sittenkään itke?"
serkku: "en. mä totean vaan, että harmin paikka!"

Minä taas muistan lohduttaneeni n. 5-vuotiaana äitiäni isänisän hautajaisissa:
"Älä äiti huoli. Olen minäkin joskus itkenyt ilosta." Whaat!!??

mill,
voihan tossa olla aineksia jopa ihan urbaaniin legendaankin, tai sitten me tosiaan tiedetään sama perhe :)

Mä olin n. 5-vuotiaana päivähoidossa selittänyt hoitotädille perjantaina, että lähdetään illalla Kanadaan häihin, että äiti tulee sen takia aikaisemmin hakemaan. Hoitotäti oli sitten äidille ihmetellyt, että tuleeko tytöt maanantaina ihan normaalisti hoitoon, ku ootte varmaan siellä Kanadassa vähän pidempään jne. Äitin ilme oli ollu tyyliä kun oli tajunnu, et nyt meni tytöllä Kotkat ja Kanadat sekaisin, eli Kotkaan me oltiin häihin menossa

ellikeksi kirjoitti:

Tyttö 4-vuotta kysyi kampaajalta (siskon ystävä) kesken parturoinnin:
"Kun mä tuun isoks, ni leikkaaks sä mun pillunkarvatkin?"
...ilman ajanvarausta päivänä ja kolme asiakasta odottamassa vuoroaan...
Kampaaja oli kuin ei olis kuullutkaan ja tyttö korotti ääntään kysyäkseen saman uudelleen! :D:D

*repes ihan totaalisesti*

Ai niin, pienenä piti yhdelle leirille keksiä inkkarinimiä ja perhetutun lapsi (silloin about 4-5 vee) ihan välttämättä halusi olla Pomppiva Pimpparakarva.

Muistan ikuisesti, kun kuljetin siinä iässä olevaa serkkuani ruuhkaisessa metrossa kohti keskustaa ja tämä alkoi rallatella: "Pippeli pomppi sillalla ja toivotti pimpille hyvää iltaa" yhä uudestaan ja uudestaan kerta kerralla riemukkaammin.

Nutti kirjoitti:

Ai niin, pienenä piti yhdelle leirille keksiä inkkarinimiä ja perhetutun lapsi (silloin about 4-5 vee) ihan välttämättä halusi olla Pomppiva Pimpparakarva.

Hahaha :D Ei jestas

Ensimmäiselle luokalle menevä siskopuoleni oli kerran todennut näin: "Meidän pihan ympäri pitää laittaa aita, että Simo (äitini koira) voi olla irti. Siihen aitaan pitää laittaa kyltti, jossa lukee: Varo äitiä, älä koiraa"

jannie, en yhtään ihmettelis vaikka oliskin sama perhe, maailma kun on osottautunut niin kamalan pieneksi. Tai Suomi vähintään.

Omasta lapsuudesta tulikin mieleen monta ( ja myös monta kauan vaiettua) kertomusta
Olin pienenä tosi kova laulamaan. Lauloin kovaan ääneen mm. Pelle Miljoonan Marraskuuta (ja kuulemma sanatarkasti oikein ihan pikkukakarana) ja jotain biisiä jossa pojat osti (tai tahtoi ostaa?) naisen. Näitä halusin välttämättä laulaa myös musiikkileikkikoulussa ja päiväkodissa. Lisäksi sävelsin lauluja itse, ja äiti ei varmaan vieläkään ole toipunut sävellyksestäni "olen tuhma prinsessa ja mulla on niin punainen pimppi" . Traumojen syntymiseen saattoi myötävaikuttaa se pikkuseikka, että kyseisen laulun ensiesitys tapahtui bussissa Muita klassikoita on mm. "kaluton lammas".
Päiväkodissa yritin nostaa kapinan vedoten uskonvapauteen. Päiväkodissa oli siis tapanan lausua ruokarukous ennen ja jälkeen ruoan, ja sitähän pieni ateistinalku ei voinut sulattaa. Päiväkodissa oli myös hoitotäti jolla oli todella ärsyttävä ääni jota en voinut sietää (olen tosi ääniallerginen vieläkin..). Ehdotin että kyseinen hoitaja ei jatkossa puhu minun läsnäollessani, koska päätäni alkaa särkeä . Sittemmin sain fudut päiväkodista
Myöhemmin olin perhepäivähoidossa, ja kutsuin hoitajaa ja hänen miestään avoimesti pikkuäidiksi ja pikkuisäksi, koska olivat niin lyhyitä. Kerroin myös pikkuäidille että hänellä on kyllä toooosi pienet tissit ja meidän äidillä on paljon isommat.
Tiesin monia asioita paremmin kuin aikuiset, mm. sen että maailman ensimmäinen ihminen oli Tarzan, ja se syntyi lehmästä. Tämä siksi, että kaikki tulee lehmästä: maito, nakit (luulin lehmän tisseiksi), nahkakengät ja monta muuta asiaa.
Kerran rautakaupassa bongasin pahasta aknesta kärsivän miehen. Kailotin todella kuuluvalla äänelläni että "äiti ja isä, tulkaa ÄKKIÄ kattomaan kuinka kauhean näköinen mies täällä on!! Äkkiä nyt ennen kuin se lähtee karkuun! Nyt se lähtee, tulkaa nopeasti!!! Se on ihan kammottava!!"

Äh, nyt mä unohdin jo osan, mutta palaan vielä asiaan

Vanis kirjoitti:


Äh, nyt mä unohdin jo osan, mutta palaan vielä asiaan

Jään odottelemaan lisää näitä :D Sinä oot ollut ihan "Vaahteramäen Eemeli helvetistä" Eikai vanhempasi harmaantuneet jo nuorella iällä?

Ei luoja Vanis, oot ollu varmasti mielenkiintoista seuraa lapsena

Vanis kirjoitti:

nakit (luulin lehmän tisseiksi)

Ai kamala mä hajosin!

Ei hemmetti mitä juttuja! Vaniksen letkautukset on ihan huippuja.

Itsellä ei tule nyt muuta mieleen kuin tämä:

Tuttava oli tyttärensä (5v.) kanssa kauppajonossa isossa citymarketissa. Tyttö oli yhtäkkiä äkännyt naisen edessään ja huvennut repimään isäänsä hihasta kailottaen isoon ääneen ja osoittaen naista samalla: "kato isi mikkä tissit, vau!!!" Isänsä oli punastellu ja yrittänyt olla noteeraamatta tytön kommenttia, niin tyttö oli jatkanut että "ei varppina oo aidot"

Ai kamala noita Vaniksen juttuja!

Mullakin ois ehkä pari:

-Pikkusiskoni (9v) oli soittanut kesäloman alussa isälleen ja pyytänyt kesälomarahaa. Isä on "vähän" viinaanmenevä ja hyvin vähävarainen ja sanoi ettei ole rahaa edes ruokaan ja lupasi soittaa sitten kun rahaa tulee.

Sisko soitti heinä-elokuun vaihteessa taas rahan toivossa. Isä ilmoitti olevansa taas niin köyhä ettei ole varaa ruokaan, johon sisko sitten sanoi "Kuule, ihminen pärjää keskimäärin 40 päivää ilman ruokaa ja sä oot ollut nyt ainakin 50 päivää ilman!"

Mulla, vanhemmalla siskollani ja pikkuveljellämme on eri isä, kuin kahdella nuorimmalla siskollani.
Nimet muutettu.

-Sisko: Äiti, miksi mulla ja Nellalla on eri isät kun Rapidolla, Elmerillä ja Hildalla?
Äiti: No elämä vaan joskus menee sillain.
Sisko: Aa.. Nyt mä ymmärrän. Pekasta (vanhimman siskoni, pikkuveljeni ja minun isäni) oli niin paljon vaivaa ettet halunnu olla sen kaa vaan etit paremman.

- Vanhin siskoni: Nella, missä Elmeri on on?
Nella(8v): No mitä luulet? Naisissa.

Sisarusteni ja äidin naapurissa asuu eräs todella viinaan menevä ukkeli, joka kittaa kaljaa milloin missäkin.
Nella kerran selitti innoissaan pussikaljasta. Sisko oli sitten kysynyt, että mikä se pussikalja on, johon Nella oli sitten vastannut että: "No se kun naapurin Pepe istuu bussipysäkillä ja juo kaljaa."

Lisää ei nyt muistu mieleen heti .

Tämä on kuultu tarina, eli ei henkilökohtainen, mutta nauratti ajatuskin pikkumiehestä :)

Eli poika 3v oli isänsä kanssa saunomassa. Aikansa siinä löylyteltyään isä totesi, että 'jokohan lähdettäs pesulle ja pois.' Poika vastusti kovasti, että 'ei vielä mentäisi, kun on niin mukava saunoa'. Isä hetken hämmästeli ja kysyi sitten, että 'mitenkäs nyt niin mukavaa on?' johon poika totesi: 'No kun ei oo ne akat jaloissa pyörimässä'.

Ai kamala millasia juttuja, piristää työpäivää kummasti

Itsellä ei vielä (onneksi) ole omakohtaista kokemusta näistä, mutta pari juttua mitä kuulin sukualisilta on kyllä muistissa.

Erään sukulaisperheen poika n. 3v oli eräänä päivänä itkenyt huoneessaan. Pojan äiti meni sitten kysymään, että mikä se joulun alla mieltä niin painaa ja poika oli itkunsekaisesti tähän vastannut, että "Kaikki toivo on mennyt, minä kirosin". Poikaa oli ilmeisesti muistutettu että joulupukki tuo lahoja vain kilteille...

Eräs kaverini kertoi myös joskus nolanneensa äitinsä kaupassa erään juhlapyhän alla, tietenkin ruuhakisinpaan aikaan päivästä. Kassajonossa ollessaan poika oli viereisestä kassasta äkännyt erään lyhyemmän miesasiakkaan ja alkanut pyöriä kuin hyrrä paikallaan, Äiti sitten oli erehtynyt kysymään mikä pojalle tuli, niin se oli pyöriessään jankuttanut "Hitto miten pikkunen ukko" ja tämä tietenkin sormella osottaen ja kovalla äänellä.

Eräs kaverini alle kouluikäisenä sai ostaa kioskilta jotaki itselleen. Karkkipussin lisäksi tyttö huudahti haluavansa myös niitä "pillumehuja!". Oli kioskin tätillä varmana hymy herkässä.

Sitten erään tuttavaperheen 2v. poika opittuaan sanomaan joitakin sanoja ei kuitenkaan vielä osaa lausua perheen nimiä ihan oikein. Pientä hilpeyttä aiheutti kun poika alkoi huutamaan "Siika, Siika ullee ulohtamaan" Eli suomennettuna "Silja tule ulos auttamaan"

Muita ei nyt tule mieleen

Meillä plikka huuteli pienempänä innoissaan, jos jossain "kirmasi orkku". Julkisilla paikoilla yritin tuota vaivihkaa korjailla toteamalla, että "Joo niinpä näyttääkin olevan kurre puussa/pihassa tms." :D

Ai niin, meidän suvun paras! Sukulaispoika oli kova vishyn ystävä pikkupoikana ja intoutuikin sitä monesti kaupassaollessaan tinkaamaan äitinsä kanssa, että saisko. Äidin korvat vaan punotti jokainen kerta, kun poika ilmoitti isoon ääneen haluavansa "v***ua".