Koirat.com

Siskon tyttö 4v. on oppinut jostain sanan "raiskata", isäni eli tytön ukki yks päivä kutitteli Elliä niin Elli huutaa suoraa kurkkua, kuitenkin hihitellen, että "ukki!!! ei saa raiskata!!!" Pieni järkytys oli kaikille kun ei aikaisemmin ollut kuullut tytsyn mitään tollaista sanovan Toivottavasti ei huutele tota missää ihmisten ilmoilla..

Hyvän ystäväni poika oli kovin innostunut Peppi Pitkätossun henkilöistä. Kerran astuessaan äitinsä kanssa bussiin, poika tervehti kuskia iloisesti kirkkaalla pojanäänellään "Hyvää päivää herra Tossavainen"! Matkustajilla oli hauskaa.

Bussimatkan aikana ystäväni yritti harhauttaa poikaa aiheesta, turhaan. Poika lauloi Peppi-renkutusta koko matkan. Pois lähtiessään poika sanoi kuskille "hei vaan ja hyvää matkaa herra Tossavainen"!

Meillä vanhemmalta tytöltä on usein päässyt mahtavia kommentteja, mutta nyt jostain kumman syystä jokin black out. Tosin pakko sen verran mainita, että aina kun vien hänet vaikka muskariin, ja itse lähden sillä välin asioille, niin hänen on pakko tulla kovaan ääneen ovelle vielä huutelemaan: "Ja ole kiltisti sitten...!" Hän tekee tämän joka kerta, ja on siis aivan vakavissaan. Tyttö 4v.

Kerran olimme kirkossa rippijuhlissa. Siellä oli vilkkaan puoleinen poika, joka ei millään malttanut olla paikoillaan. Rippiläiset juuri lauloivat jotain, ja poika ravasi käytävää pitkin. Nuoret vanhemmat yrittivät häntä hillitä, tuloksetta. Juuri kun "kuoro" lopetti laulamasta, poika sattui kailottamaan kovaan ääneen kaikuvassa kirkossa: "Meidän isi juo paljon kaljaa!". Kyllä sai hyvät naurut

Hajosin tälle ihan totaalisesti. Että lapset on sitten pönttöjä.

Mie olin ite pienenä, 2-vuotiaana nassikkana ollu isän kanssa Siwassa kotimatkalla ostoksilla. Myyjä oli isän siinä maksaessa ruvennut juttelemaan jotain minulle ja olinpa tokaissut että: "Haistappa sinä paska." Olin kuulema joutunut juoksemaan kotiin isän pyörän vieressä.

Olinpa myös tehny iskästä piirustuksen. Alhaalla lukee Syksy -97 ja mmaija ei saanut sipsejä . Ylätekstistä ehkä saa selvää jopa, kännykkälaatu.<3 Nykyään kaikki kaverit sanoo "tymä" jos puhutaan tyhmästä, kiitos tuon.

^"Haistappa sinä paska"!!! ei luoja!

^^Ihana toi piirustus, kiva lataus tunnetta

Mää itse lapsena suutuin kamalasti kun jouduin äitienpäivänä lähtemään mummille kylään. Olin sen ikänen että osasin juuri ja juuri puhua ja kävellä. Niinpä matka mummolle taittui mukavasti kävellen kun minä pidän siskon rattaista kiinni ja kävelin vaunujen vierellä samalla hokien: "Voi vi**u, voi vi**u, voi vi**u!". Ja äitiä hävetti.

Olin (kai) jotain 5-vuotias suunnilleen, ja meillä oli vielä lankapuhelin. Menin vastaamaan sen soidessa, ja joku mies siellä kyseli isääni. Olin sitten vaan sanonut hänelle, että ei se oo täällä, se on Helsingissä, soita sinne ja lyönyt luurin korvaan Isäni oli siis työmatkalla Helsingissä.

Suuren surun keskellä lapsen suusta kuulee mitä ihanimpia totuuksia. Rakas Tao-vanhuksemme nukkui pois viime viikolla, ja avon tyttö oli ymmärrettävästi hyvin surullinen. Puhuttiin paljon koirien taivaasta, ja kerrottiin että siellä on kaikkea mitä koira voi toivoa: metsää, hiekkakuoppia ja uimapaikkoja, paljon kavereita jne. Tyttö lohdutti mua kertomalla että siellä se Tao vaan laskee liukumäkeä. Taivaassa on myös kiipeilytelineitä ja siellä syödään nakkeja ja ranskalaisia. Jotenkin niin ihana ja lohdullinen mielikuva, ja helpottavaa että ainakin lapsen mielessä koiralla on takuuvarmasti hyvä olla siellä taivaassa.

Iloisempiakin letkautuksiakin tuli: tyttö kertoi siskolleni kuinka Adan apina saa Adalta aina niiin kovat kyydit, ihan sikakovat kyydit Adalla on tapana hässiä leluapinaansa, ja tyttö oli sitten tarkkaavaisena opetellut tuikitärkeää terminologiaa

^ Kovat kyydit

Yks päivä olin koiran kanssa pihalla, ja joku arviolta 2v poika osoitti Nemiä ja kovaan ääneen kailotti jotta "EVONE!". Äitinsä siinä sitten pojalle korjaili, että ei se ole hevonen, vaan iso koira, mutta poika vaan kerta toisensa jälkeen toisti kovaan ääneen että "evone!"

Tänään äidin hoitolapset (äiti on pph) puhuivat minusta kun olin keittiössä tekemässä aamupalaa: "maaku on pieni ja sievä tyttö." "maaku on lapsi. Se on vaan vähän isommanpuoleinen."
Tuo jälkimmäinen aiheutti kyllä totaalirepeämisen

Olin aamulenkillä Carloksen kanssa, kun tarhan pihan ohi kuljettaessa yksi poika kyseli multa, "Kuka ton koiran nimi on?" ja vastasin että Carlos. Toinen poika siihen huudahti, että "Mä kuulin että Lord Calmodon (? tjsp...)! Se on luuranko joka tappaa ninjoja!" Sai Carlos taas uuden lempinimen.

Mulla on kaks isoa mustaa koiraa ja tuo yksi 5 kiloinen pieni vaalea.
Käveltiin lenkillä yhden leikkipuiston ohi, jossa oli perhepäivähoitajia lapsiensa kanssa.
Lapsille tyypilliseen tapaan ne alkaa huutelemaan että "kattokaa koilia!!!" ja sitten suut käy vaahdossa siitä mimmosia koiria ne on ym..
Yks poika jäi keinuun kiikuttelemaan muiden juostessa leikkikentän reunalle katsomaan ja huusi keinustaan, "niin ja orava!!"
Hoitajat purskahtivat nauruun, mun hihitelessä yksinäni ja totesivat pojalle "kyllä se pienikin taitaa koira olla"

Viivi näytti siis pojan mielestä kahden ison koiran välissä ihan oravalta

Toisen kerran yks tyttö istui äitinsä pyörän takana ja kun menivät meidän ohi, niin kertoi äidilleen "kato äiskä, koira perhe, äiti, isä ja niiden vauva"

Saattaahan se lapsesta näyttää siltä, kun on kaks isoa ja yks pieni koira, mut pisti vähän hymyilyttämään kun mietein miten noista kahdesta isosta mustasta leikatusta uroksesta saatas aikaseks tommonen vaalee pieni koira.

Aijai, mulla on muutama mille aina nauran uudestaan ja uudestaan!

Setä oli pienenä poikana ollut pyhäkoulussa ja opettaja oli sitten kysynyt, että tietääkö kukaan mitään Mooseksesta. Setä oli sitten kunnon poikana nostanut käden ylös ja huutanut kovaan ääneen: "Ai läski-Mooseksesta?"

Mun oma pikkusisko oli joskus alle kouluikäisenä rannalla äitipuolen ja mun toisen siskon kanssa. Telkkarista tuli siihen aikaan "Elämää ja elektroniikkaa"-mainos ja siskohan sitten totesi siinä rannalla auringossa maatessaan että "Tämä se on elämää ja erotiikkaa!"

Muoks. Muistinpas vielä tän yhden hauskan!

Oltiin koiranäyttelyssä bullien kanssa ja mulla oli fawn (=ruskea) Nuppu-bulli häkissä. Muut bullit siinä kehän laidalla olikin sitten brindlejä tai vaaleita. Kehän ohi käveli varmaan 5-vuotias pikkupoika äitinsä kanssa joka selitti kovaan ääneen kaikkea koirista. Mun kohdalla poika pysähtyi ja sen silmät oikein pyöristyi ja se osoitti häkistä kurkkivaa Nuppua ja sanoi: "Äiti katso, täällä on pieni possukin mukana!"

Meillä vanhemmat on lääkäreitä, ja erikoistuivat juuri silloin kun oltiin vanhimman pikkuveljen kanssa pahimmassa möläyttelyiässä. Oli sitten jotkut kahvittelut, ja Pdm ~4v ja velipoika ~2v olivat sattuneet törmäämään vanhempieen isoon vastaanottokalenteriin. Vakavina sitten istuttiin sohvalla ja selailtiin sivuja. Isä sitten sattui kysymään että mitäs te muksut kattelette. Kirkkain äänin olin vastannut että "Kunhan vaan tässä mietittään että millon sitä pitäs taas päivystää että saahaan rahaa." Ja vielä kun vähän tämän tapauksen jälkeen veli vilkutti isälle hyvästiksi kun lähti viemään roskapussia että "Päivystä hyvin isi!".. Oli kuulema joutunut miettimään että pitäiskö välillä päivystää vähän vähemmän ;)

Just just kouluikäisinä saatiin kanssa punaisia korvia aikaan, kun olimme ylpeinä koulutaksissa kertoneet että meillä on niin paljon kruunukorkkeja vaihdeltavaksi kun "isi juo joka viikonloppu korin kaljaa!"

Isällä oli myös tapana keksiä kaikkia juttuja ettei tarvinnut jäädä hiljaiseksi. Olinpa sitten sattunut kysymään että "Mikä mun nimi ois englanniksi?". Jotain oli pitänyt säveltää, joten niinpä allekirjoittanut oli esitellyt itsensä ulkomaisille vieraille että "My name is Summer Nose!". Tommi-niminen veli taasen esitteli itsensä aina fraasilla "TEE OO ÄMMÄT JA II!"

Kaksi nuorempaa sisarusta ovat sitten reilusti nuorempia, ja muistankin itse kun olin vahtimassa siskoa 3v ja nuorempaa veljeä, joka oli ehkä maksimissaan parikuinen sillon. Äiti oli käymässä naapurissa ja oli käskenyt laittaa kahvit tippumaan. Muksut olivat suihkuhuoneessa ja latasin kahvinkeitintä, mutta jouduin juoksemaan hirveää vauhtia takasin kun alkoi ihan järkyttävä huuto kuulumaan. Menin katsomaan niin sisko harjaa (tai voisi sanoa että "jyystää" :D) veljen päätä juuriharjalla. Kiellän että ei noin saa tehdä, niin sisko itku kurkussa toteaa että "mutta kun mie vaan aattelin vauvan parasta kun sillä on tuommosia turhia karvoja päässä!"

Mun anoppi on lastentarhantäti ja hän kertoi koirien taivaasta tällaisen jutun: Yksi hoitolapsista oli tullut kertomaan toisille kuinka heidän tanskandoggi oli mennyt edellisenä päivänä lääkäriin ja saanut ison piikin ja on nyt ihan oikeasti kuollut. Tähän oli toinen hoitolasista sanonut että voi miten ihanaa, heidänkin koira oli kuollut jokin aikaa sitten ja nyt niillä olisi sitten toisilleen seuraa siellä koirien taivaassa, ne voi leikkiä ja juoksennella siellä ihan miten haluavat. Tähän oli tämän tanskandogin kuolemasta ketonut tyttö tokassu: Hölmö, meijän koira on siis OIKEASTI kuollut, ei se kyllä leiki eikä juoksentele kenenkään kanssa! Ja etkö muka tiedä että monttuun ne koirat laitetaan eikä lähetetä taivaaseen!

Toiselle lapsista oli kerrottu koirien poismeno arkisen karusti, ja toiselle taas himppasen pehmeemmin....

Viime kesänä olin kävelemässä inttikuteissani lomabussille, ja vastaan tuli äiti muutaman pikkupojan kanssa. Tämä nuorempi heistä katsoi mua oudosti ja melkein kohdalla huudahti äidilleen: "äiti katso, katso, naissotilas!" ja kun he olivat menneet ohi, tämä poika "kuiskasi": "osaakohan tuo ampua kun on nainen...?"

On se hyvä että naisiin löytyy luottoa...

Pyöräilin ajoradan reunassa olevaa, kapeaa kevyenliikenteen väylää pitkin. Jonkin matkaa edessäpäin väylälle tuli hölkkäävä nainen, jota kirittämässä oli pyöräilevä mies, noin 3-4 vuotias lapsi takaritsillään. Pyörällä liikkuvilla kaikki suojavermeet päällä.

Saavutin kyseisen joukon pian, kilautin kelloa, ja jäin pyöräilijän taakse odottamaan tämän väistymistä. Pyöräilijä löikin yllättäen "hihnat kiinni", joten olin törmätä perään. Sitten ajoin rinnalle, tarkoituksenani ohittaa pyörä. Mies hyppäsikin pyörältä alas pitkät jalat harallaan kahta puolen pyörää. Olin vähällä ajaa päin hänen koipiaan. Sitten mies päästi otteensa ohjaustangosta, jolloin etupyörä kääntyi eteeni. Sain senkin vielä väistetyksi. Katsoin pyöräilijää varmaan aika kettuuntuneen näköisenä. Tämä sanoi "sorry".

Olin menossa muutaman metrin päässä, kun kuului kirkas pikkutytön ääni: "Isi, miks sä et vaan ajanut sivuun"? Samaa ihmettelin minäkin, ja ajattelin, että oli siinä perheessä ainakin yksi fiksu!

Kysyin nuorimmalta pojaltani et mikä sun otsassa on (näin kyllä et iso-veli oli piirtänyt mustekynällä siihen sammakon väärinpäin) Tää poika pian 5 vee kahto mua ja tuhahti et "Ne on mun vesisuolet".

Kaikkee sitä voi lasten suusta kuullakin... itsellä kummipojan pikkusisko juuri 6v täyttänyt känkkäränkkä prinsessa :) oli ollut tuossa isovanhemmillaan hoidossa ja sen vaari kun on pikkusen tiukempi herra ja oli komentanut sitten likkaa kun oli riehuminen jatkunut jo jonkun aikaa ni tyttö oli kädet puuskassa kattonu vaaria ja tokassu et kyllä sä olet sitte *ittumainen mies