Koirat.com

Emuli kirjoitti:

Lapsuudenkaveri oli pienenä ollu isänsä kanssa kaupassa ja alkanut keskellä kauppaa kiljua "ISI ISI ÄLÄ LYÖ ENÄÄ ISI ÄLÄ LYÖ" Eikä siis todellakaan ollut mikään väkivaltanen isukki, ipana vaan sai jostain päähänsä vähän kiusata.

Minä olen useasti kiittänyt onneani, ettemme asu kerrostalossa. Nimittäin tuota meidän allergikkolikkaa on joutunut aina rasvailemaan öisin ja sehän ei pienempänä ollut lainkaan tytön mieleen. Niinpä meillä kaikui harva se yö tytön kiljunta:" Äiti älä hakkaa! Lopeta! EI EI EI!" Varmaan jossain kerrostalossa olisi ainakin kerran tulleet vähintään lastensuojelun ihmiset oven taakse.

Mun koira esiteltiin kaverin kohta kolmivuotiaalle tytölle muutama kuukausi takaperin. Tyttö marssi koiran luokse, laittoi kädet kuonon molemmille puolille jonka jälkeen naama suli valtavaan hymyyn ja tyttö karjaisi innoissaan "VIIKSIKALVOJA!". Oon repeillyt tuota juttua niin monesti vielä jälkeenpäinkin että siitä on muodostunut eräänlainen koodinimi aina kun nähdään...

NtiC kirjoitti:

Kummipoika, täyttää toukokuussa 2v, on viime aikoina innostunut opettelemaan eläinten nimiä. Ehdoton suosikki tällä hetkellä on norsu, se pitää aina etsiä eläinkirjoista ja sitä ihmetellään kovasti.
Noh, olivat perheen kesken viime lauantaina menossa saunaan, ja siinä kun olivat riisuneet vaatteita, niin poika oli katsonut hetken isäänsä, osoittanut isin pippeliä sormella ja huudahtanut "nooooosu!!"

Hehe, hauska!

Olin joskus pienenä ollut kävelyllä äitin kanssa metsätiellä ja löytänyt jostain ojanpenkalta kuusen taimen; "Voi äiti, katso miten sievä pieni kuusi! Voidaanko me viedä tämä ihana pieni kuusi kotiin?"
Äiti oli saanut muutaman tovin houkutella minua jatkamaan matkaa, kun en olisi millään halunnut lähteä ilman pientä ihanaa kuusta

Edit: Niin ja siis olen asunut metsän keskellä koko pienen ikäni, joten niitä kuusia olisi kyllä löytynyt omastakin metsästä. Mutta ilmeisesti se tien varresta löytynyt oli erityisen ihana.

Laiteetas tänne. Ikkuna oli auki ja pihalla käveli kaksi pikkupoikaa, ehkä 1-2 luokalla(?), toinen teki ensin suulla pierun tai p*skomisen ääniä ja piti kättä takalistossa, laitto käden naamalle ja sitten huus "ja sitten spermaa" ja toinen yhty huutoon "sitten spermaa, spermaa, spermaa" Herranjestas! En minä tuon ikäsenä tiennyt spermasta vielä mitään..

^ Ei nekään välttämättä tiedä, kunhan on sopivan huomiotaherättävä ja ruma sana. Kyllähän alakoulussa huoriteltiin, vaikka mulle selvisi vasta 13- tai 14-vuotiaana mitä huora oikeasti tarkoittaa (=naista joka makaa kaikkien kanssa) eikä yksinomaan haukkumasanaa naiselle.

^Nojoo, en minäkään usko, että tietävät sanan merkitysken. Itse en kyllä muista, että olisin kuullut edes sanaa sperma ja jos olisin kuullut ja kysynyt vanhemmilta, mitä se tarkoittaa, olisi varmaan vastaukseksi tullut "eräänlainen kastike" ja en olisi pitänyt sitä minään rumana sanana ja näin ollen olisi hokenutkaan sitä. En kyllä muista, että huorittelu sanojakaan olisin kuullut tai sitten en kuunnellut muiden puheita. Itse leikin kiltisti kavereiden kanssa välitunneilla ja kotona, varmaan mennyt ohi minulta jos hoettu nuita, mutta eipä haittaa
Toivottavasti tuo meidän poika ei rupea hokemaan "rumia" sanoja, varsinkaan yleisillä paikoilla, kun on kouluikänen. Onse aika karseeta kuunneltavaa (huorittelut yms.) jo aikuistenkin suusta, pikkulasten tarvihe tuollaisia sanoja tietää

Soittelin tässä mäännäviikolla Skypellä videopuhelua pikkuveljelle, jonka 3-vuotias pikkupoika halusi myös puhua tädille. Siinä poika kampesi itsensä tietokoneen eteen tuolille, istuutui hienosti ja tokaisi kameralle: "Minä olen vihainen ja ilkeä!". ... tietää mitä veljen perheessä puhutaan

Samainen poika oli meillä kylässä ja istui sylissäni. Kääntyi sitten katsomaan puseron rinnusta, tökkäsi sormella vasempaan rintaan ja kysyi uteliaana: "Onko tämä iso?"... tiedä sitten, mihin olisi pitänyt verrata...

Tulipa tässä mieleen yks pikkuveikan hieno analyysi, oisko tämä ollu jotain 6-vuotias sillon. Sillon ku asuin vielä kotona, oli veli kaivanu mun rintsikat sitte jostain. Tuli sitte ne päässään iloisesti virnuilllen mulle: "On se Tiina hyvä kun sulla on ton kokoset tissit, nyt mulla on täydellinen avaruuskypärä, ihan niinku röllilläki!"
Mun ilme oli siinä kohtaa varmasti aika....Näkemisen arvonen :--D

Pakko jakaa tännekkin, kun mies tiedusteli plikalta viikonloppuna, että tietääkö se et miks lapsilla on alunperin ollut syysloma.
Plikka (11v) mietti hetken ja sit hihkas, et "olisko siks kun Saksassa on se Oktoberfest?"

Täytyy sanoo, et ei meinannut tulla loppua siitä mun huutonaurusta..

Arica kirjoitti:

Tulipa tässä mieleen yks pikkuveikan hieno analyysi, oisko tämä ollu jotain 6-vuotias sillon. Sillon ku asuin vielä kotona, oli veli kaivanu mun rintsikat sitte jostain. Tuli sitte ne päässään iloisesti virnuilllen mulle: "On se Tiina hyvä kun sulla on ton kokoset tissit, nyt mulla on täydellinen avaruuskypärä, ihan niinku röllilläki!"
Mun ilme oli siinä kohtaa varmasti aika....Näkemisen arvonen :--D

Minulle on käynyt kerran ihan samalla tavalla. Olin avomiehen suvun mökillä ensimmäistä kertaa viettämässä juhannusta ja lämmittämässä saunaa, kun yksi sukulaismuksu tulee siihen ovelle norkoilemaan, että "Arvaa mikä on punanen ja niin iso että se menee meidän Eelin päähän?"
Lähdin mukaan leikkiin ja kysyin kovasti ensin (muka)pohdittuani että mikä ja sain vastaukseksi, että "No sun tissiliviit!"

Lähdin muuten aika äkäistä vauhtia sieltä saunamökistä etsimään kyseistä tissiliivisankaria, joka ei ollut onneksi päässyt kovinkaan pitkälle improvisoidussa pitsipäähineessään...

En hirveästi ole ollut lasten kanssa tekemisissä näin aikuisiällä, mutta tulipa nyt mieleen eräs asia omasta lapsuudesta. Tarhaikäisenä minulla oli eräs suosikkitarhatäti ja kerran satuin kysymään hänen vanhemmistaan. Tarhatäti kertoi, että hänen vanhempansa eivät ole enää elossa, minkä jälkeen näytin kuulemma hetken aikaa kovin pohtivalta ja sitten totesin täysin vakavana: "Aa, okei. Ne ovat siis kuolleet sukupuuttoon."

Lisäksi saan joka ikinen kerta sukutapahtumissa kuulla sen saman tarinan, miten ensimmäistä kertaa isäpuoleni perheen tavatessa löysin tieni puutarhaan, näin narsisseja ja temperamenttisten "Mä vihaan näitä! Mä vihaan näitä!" -huutojen kera pompin kukkien päällä.

Lasten suusta se totuus todella kuuluu...

Esikoinen oli 4 - 5 - vuotias, kun olimme tulleet kaupasta kotiin. Seisoimme kotimme pihalla siipan kanssa vastakkain ja esikoinen välissä.
Hän katsoi meitä vuorotellen, kuin tarkastellen ja sitten tuumasi hyvin kuuluvalla äänellä:
"Isi, sä olet äitiä pidempi ja äiti, sä olet isiä lihavampi."

Osui ja upposi

Veljen lapset olivat pienenä usein mummolassa navetassa ja siellä oli tietysti monta ihmeellistä asiaa. Kerran pieni Sami - poika näki lehmän ulostavan - aika sellaista kovaa pötkylää. Poika huusi suureen ääneen: "KAKKAKEPPI".

Hiukkasen nauratti eilen töissä leluosastolla lapsiperheen tutkaillessa "tyttöjen leluja";

Ehkä 5-vuotias poika: "Kato äiti, prinsessapyssy!"
Äiti: "Ei kulta, se on fööni."

Kolmasluokkalainen poika sai koulusta paperin, johon piti laittaa kaikenlaista tietoa itsestään, mm- nimi osoite, isovanhempien nimet. Lisäksi siinä oli mm. miksi aikoo isona ja lempiväri kysymykset.

Poika aikoo isona poolon pelaajaksi. Lempivärejä ovat soopeli ja mustanruunikko.
Että näin eillä, hevoset ja koirat näkyvät kaikessa.

Pojan ollessa pienempi oltiin lähdössä käymään poliisiasemalla, kun minun piti käydä uusimassa henkkarit.
Poika: "Mihin me äiti mennään?"
Minä: "Käydään tuossa poliisilaitoksella, saan uuden henkilöllisyystodistuksen."
P: "Pistääkö ne minut sitten vankilaan?"
M: "No ei, höhlä, kun minä haen vaan ne paperit."
Mukula katoaa hetkeksi omaan huoneeseensa, ja tulee sieltä kohta kommandopipon kanssa.
"Mää laitan tän."
M: "No et kyllä varmana laita."
P: "Luuleeko ne poliisit minua sitten rikolliseks?"

En tiedä mikä poliisinpelkoikä sillä oli yhdessä vaiheessa, kun se kerran ulkona kävellessäkin poliisiauton nähdessään maastoutui turvalleen etteivät ne häntä poloista huomaisi.

Myös joulupukki toimi auktoriteettina. Poika oli erään joulun alla oikein perusteellinen riiviö ja teki kolttosia minkä kerkesi, joten uhkailin sitä ihan surutta kielivillä tontuilla jotka kertoo joulupukille kaikki lasten tuhmuudet. Kerroin että pukki vie lahjoja kilteille lapsille, ja oikein tuhmat saattavat saada vaikka kimpullisen risuja.
Poika siihen tuumaili: "Minä taidan saada pukilta potkut."
Hetken mietittyään kysyi, että "Miksei ne tontut vois valehdella?"
M: "Miks niiden pitäisi?"
P: "No että minä saisin edes vähän lahjoja."

Lapsi raasu kun on äitiinsä tullut.

edit: Tuli vielä mieleen erään kaverin lapsen kommentti, kun olivat tämän lapsukaisen ollessa pienempi olleet käymässä pääkaupunkiseudulla. Lapsi oli nähnyt ilmeisesti elämänsä ensimmäistä kertaa tummaihoisen miehen, ja todennut järkyttyneenä äidilleen: "Setä paskanen!" Tämä tumma kaveri oli itsekin hörähtänyt nauramaan joten asia oli kuittaantunut huumorilla, mutta oli kuulemma äiskää vähän hävettänyt.

Mä en oo ilmeisesti pienenä kauheen erikoinen oo ollut, sillä kaikki äitini kertomat jutut on koskeneet mun isoveljeä. :D Tässä se paras:

Veli oli tällöin joku 4-vuotias kun olivat äidin kanssa lenkillä ja vastaan tuli toinen äiti vauva rattaissa peiton alla. Veljeni oli sitten kurkannut rattaisiin ja kysynyt: "Oks sillä jo jalat?"

Isani joskus puhui velipuolelle taman ollessa n. 7-8-vuotias puoliksi lapalla tyyliin "hankinpa naisen jolla on isot puskurit". No, jonkin ajan paasta kaupassa pikkuveli oli sitten osoittanut jotain siella nahtya naista ja kailottanut kovaan aaneen: "Iska, onks tolla naisella isot puskurit?"

Toinen oli kun velipuoli oli isan kanssa ulkomailla joskus 11-12-vuotiaana ja siella eraassa ravintolassa tarjoilija antoi maistiaisiksi jotain viinasekoitusta ja totesi, etta se on niin mietoa ja laimennettua etta lapsetkin voivat maistaa. Parin kuukauden paasta velipuoli oli sitten suureen aaneen kyselemassa kaupassa tai jossain muussa julkisessa paikassa isalta: "Mistahan sais taas sita hyvaa viinaa?"

Itse olin aika rasavilli lapsena, hemmetin vilkas ja itsepainen. Hassua sinansa, koska en teini-iassa kiroillut juuri koskaan, niin siina 6-vuotiaana mulla oli kuitenkin tapana kotona jatkuvasti hokea "p*ska" ja "k*sipaat". Kerran sitten vanhemmat turhautuneena keksi silloiseen papukaijan kinumiseeni asiasta hyvan tekosyyn: "Eihan me voida ostaa sulle papukaijaa, kun jos vieraita tulee se vain huutelisi niille "kusipaat"."

Kerran kirjoitin ihan pienena, varmaan edelleen siina 6-vuotiaana, paperin joka meni suunnilleen nain: "Kiinassa kavellaan paa alaspain. Kiinassa syodaan koiria. Kiina on kiva maa." Toinen kirjoitus olikin sitten suunnilleen samanikaisena, tuohtuneena siihen aikaan samoissa tiloissa kotirakennuksessa sijainneen toimiston oveen kiinnittamalleni paperille raapustettu "Taalla asuu typera idiootti merkonomi." En tieda kirjoitinko sita merkonomia oikein kun senikainen kuitenkin olin enka edes tajunnut etta se tarkoitti kauppatutkintoa, tiesin vain etta isani oli sellainen.

Muoks: Unohtui eras viela. Olin itsekin ollut mukana sellaisella ulkomaanreissulla, jolla oltiin nahty kahvila tai jokin vastaava jonka nimi oli P*rse. No, tasta "inspiroituna" isa alkoi kayttaa sanaa "kahvila" valilla perseen korvikkeena. Velipuoli oli kerran mukana paastaessani koiran leikkimaan isan naapureiden kettuterrieriuroksen kanssa, joka sitten yritti takaa-ajon tiimellyksessa valilla astua koiraani. Tasta on jotain 5-6 vuotta aikaa, joten velipuoli oli viela aika nuori eika tainnut ihan oivaltaa isan "se haluaa kahville" -heiton oikeaa merkitysta.

Tää nyt ei oo niin kovin hauska juttu, mutta jotenkin tosi hellyyttävä. Veljenpoikani 8-v selitti minulle keskiviikkona kovin tärkeänä: "Kuule, kyllä mä tiedän että joulupukki on oikeesti olemassa vaikka mun (koulu)kaverit väittääkin ettei sitä ole. Justhan mä näin sen siellä kauppakeskuksessa!" Olivat siis käyneet mummun kanssa katsomassa jossain joulunavajaisissa pukkia. Jotenkin tuli itselle sellainen olo, että tarttis vaan ottaa toinen isoon haliin ja estää aikuiseksi kasvaminen, liian lähellä on jo se hetki kun tarttee jättää lapsuus taakseen