Koirat.com

Hausta huolimatta en löytänyt vanhempaa ketjua aiheesta. Nimittäin siitä, miten ajattelematonta on antaa koirien jolkotella irrallaan paikoissa, joissa liikkuu muitakin. Löytyykö koiraihmisistä muita, joita koirien irti pitäminen tympii? Onko joku onnistunut puhumaan järkeä "irtokoiran" omistajalle? Minua tapa alkaa jo todella turhauttaa. Tässä muutama syy:

Ensinnäkin monet ihmiset pelkäävät koiria tai eivät muuten vain halua niitä lähelleen. Silti törmään lenkkipoluilla viikoittain koiranulkoiluttajiin, jotka pitävät koiransa irti siitä huolimatta, että vastaan tulee muita. Arvatkaa miltä voi pahimmillaan tuntua, kun vieras koira tulee nuuskimaan jalkoja tai lähestyy haukkuen. Minä ainakin olen monet kerrat jähmettynyt paikalleni silkasta pelosta.

Ei ole kerta tai pari, kun olen tehnyt autolla äkkijarrutuksen pihalta tielle juosseen koiran takia. Tosi turvallista.

Muutamaan eivät myöskään ole jääneet ne kerrat, kun minua kohti on kesken lenkin juossut pihalta koira. Sellaista säikähtää, olipa koira sitten millaisella mielellä tahansa. Kerran irtokoira puri tällaisessa tilanteesta kättäni. Tarvitseeko edes avata lisää, miksi pelkään koiria?

Myös itselläni on koira (vanhempieni luona), ja samoin meillä oli koira myös silloin, kun olin nuori. Vanhaa koiraani pääsi monta kertaa puremaan kesken lenkin pihalta syöksynyt irtokoira. Näiden tilanteiden jälkeen koirani alkoi käyttäytyä aggressiivisesti muita koiria kohtaan.

Nykyisenkin koiran kanssa lenkkireitit ovat todella vähissä. Minne tahansa sen kanssa lenkkeilisinkin, lähes joka reitillä täytyy pelätä irtokoiria. Monta kertaa olen jo tehnyt koirani kanssa äkkikäännöksen ja lähtenyt juoksemaan karkuun, kun olen havainnut reitillä irti olevan koiran. Koiramme ei siedä muita koiria, ja jos lajitoveri pääsisi sen kanssa nokatusten, en voisi tehdä tilanteelle muuta kuin toivoa, että hampaitaan esittelevä koirani pelottelee toisen pois, enkä joutuisi keskelle tappelua.

Uskallamme lenkkeillä koiramme kanssa vain yhtä reittiä pitkin. Valtatie, jota pitkin voi mennä pari kilometriä toiseen suuntaan ja saman verran takaisin. Mukavaa ja rentouttavaa lenkkeilyä. Eikö?

Mainittakoon vielä, että koko ala-asteen ajan minä ja samaa koulua käyneet naapurini kuljimme kouluun kurapeltoa pitkin, koska kouluun vievän tien varrella asunut koiranomistaja antoi vihaisten lemmikkiensä juosta irrallaan pureksimassa ohikulkijoita.

Vielä esimerkki tältä päivältä, syy miksi innostuin kirjoittamaan tätä valitusviestiä. Eniten minua tympivät koiranomistajat, jotka eivät vain välitä koirastaan. Tänään pyöräilin Turun Ruissaloon, ja jo saaren alkupäässä vastaani laahusti saksanpaimenkoira, väsyneenä helteessä huohottaen ja horjahdellen. Omistajaa ei näkynyt missään.

No ok, hyppäsin pois pyörän päältä ja lähdin seuraamaan koiraa turvallisen tuntuiselta etäisyydeltä, lähestyä en uskaltanut. Siinä koiraa seuratessani kyselin koirasta vastaantulijoilta, kukaan ei tiennyt kenen se olisi. Seurasin koiraa ja samalla soitin eläinsuojeluvalvojalle. Lupasi lähettää vapaaehtoisen hakemaan autolla, annoin numeroni ja kerroin sen hetken olinpaikan.

Pelkäsin koiran menevän liikenteen sekaan, ja siksi jatkoin seuraamista. Ketään ei kuulunut koiraa hakemaan. Pari kertaa koira oli jäädä pyöräilijän alle. Pitkän seurailun jälkeen alkoi tuntua, että tämän läkähtyvän eläimen tilanne ei kiinnosta ketään. Lopulta vastaan tuli joku, joka tiesi koiran omistajan ja sanoi omistajan pitävän sitä tahallaan vapaana. Sama läähättävä ja janoinen koiraressu omilla teillään on kuulemma tuttu näky. Lopulta omistaja soitti minulle ja ilmaantuikin hakemaan lemmikkiään, eläinsuojeluyhdistykseltä oli ilmeisesti soitettu hänelle.

Koira pääsi kotiinsa, ja minä pääsin jatkamaan matkaani. Eipä vain ollut ensimmäinen kerta, kun selvitän yksin kuljeskelevan koiran kodin ja huomaan, että kyse ei ollut omistajan vanhingosta vaan huolimattomuudesta.

Anteeksi pitkä sepustus. Mutta kuinka vaikeaa joidenkin on ymmärtää, että irti poukkoileva koira voi aiheuttaa pelkoa muissa ja vaaratilanteita lenkkeilijöille ja liikenteelle. Miten tällaisille puhutaan järkeä?

Se on jännittävä ilmiö miten jotkut törmäävät jatkuvasti irtokoiriin joista koituu ongelmia, kun taas mä en viiden vuoden aikana (no eihän se toki mikään valtaisa kokemusten Tonava olekaan) saanut metrin säteelle kuin yhden (1) epätoivotun koiran. Näen harvoin edes hyväntahtoisia irtokoiria ja nekin palaavat yleensä nätisti omistajien luo ohituksen ajaksi.

Mua kiinnostaisi esittää tälle aiheelle jatkokysymyksenä, että kuinka moni noudattaa niin kuuliaisesti koirien irtioloa määritteleviä asetuksia että koira on kytkemättä vain ja ainoastaan omalla pihalla/koirapuistossa/koulutuskentällä/metsästysreissulla. Ja etenkin se, kuinka monella näistä kunnollisista on palveluskoiria.

Olen kyllä kanssa sitä mieltä, että koirat kiinni. Ainakin sellaisissa paikoissa, missä on suuri riski törmätä muihin.
Itse olen kokenut useampiakin uhkaavia tilanteita irtokoirien osalta. Sekä minun päälle, että koirani päälle on käyty.

Minä olen myös ihmetellyt ihmisten välinpitämättömyyttä kiinnipitosääntöjä kohtaan. Jopa luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa törmään jatkuvasti irtokoiriin sekä asenteeseen, että jos ollaan kerran metsässä, eikä ole autoteitä, niin koirat irti vaan. Ihan niin kuin muita vaaroja ei olisi kuin autot. Tai autothan ovat vaara vain irtokoiralle, kun taas metsässä se itse irtokoira on se mahdollinen vaara muille kulkijoille. Kenties muutkin ovat kuulleet uutisen Lahdesta, jossa maastoratsastaja kuoli tiputtuaan hevosen selästä. Irti juokseva collie oli tullut haukkumaan hevosille, josta ne olivat pillastuneet. Eikä omista edes ollut tietoinen kaukana juosseen koiransa aiheuttamasta onnettomuudesta, vaan omista saatiin kiinni vasta paljon myöhemmin. Tiedän ikävä kyllä monia tällaisia koiran omistajia, jotka antavat koiransa juosta pois näköpiiristä, että kyllä se sieltä sitten tulee kun tulee, ihan kilttihän se on.

Suomessa on vain se ongelma koiran omistajan näkökulmasta, että kiinnipitolaki on niin älyttömän tiukka, eikä koirille ole tarpeeksi luvallisia irtipitopaikkoja, että lakia on hyvin vaikea noudattaa jos haluaa koiransa olevan onnellinen ja terve. Usein sanotaan, että jos koiralta pitäisi amputoida jalka, se pitäisi lopettaa, koska koira ei voi olla onnellinen jos se ei voi juosta. Harva isompi koira voi juosta kunnolla hihnassa. Koirapuistot eivät kata tarvetta liikuttaa koiraa vapaana, ne ovat aivan liian pieniä ja harvoin edes soveltuvat juoksemiseen. Eivätkä kaikki halua tai edes voi käydä niissä, jos koira on epävarma tai arka muiden koirien kanssa. Mä kävelen usein meidän läheisen koirapuiston ohi ja joskus mennään sinne jos se on tyhjä. Mutta melko harvoin se on, enkä halua viedä nuorta urostani sinne vieraiden koirien joukkoon.
Mä kaipaisin isoja puistoja ja alueita, joissa koiraa saisi pitää luvan kanssa vapaana, mutta jossa oletusarvo olisi, että muut koirat ohitetaan kuten muullakin. Että olisi luvallisia paikkoja jossa voisin käydä heittelemässä ftisbeetä koiralle ja leikkiä sen kanssa kaksin tai tutun koira kaverin kanssa. Eikä sinne väliin änkisi vieraita koiria.
Mulla on tiettyjä paikkoja, jonne vien koiraani juoksemaan irti ja pari metsälenkkiä tutun omilla mailla, jossa saan luvan kanssa pitää vapaana. Koira kävi aiemmin kesällä fysioterapeutilla, joka painotti vapaana juoksemisen tärkeyttä rangan liikkuvuudelle ja muutenkin lihaksiston hyvinvoinnille. Mulla on onneksi pieni koira, joka pystyy helposti spurttailemaan ja kulkemaan "vapaana" flexissä, mutta olisi kyllä mielenkiintoista kuulla miten isompien koirien omistajat pystyvät lakeja noudattamaan

Oletteko muuten huomanneet, että poliisit ohjelmassa poliisit vievät usein poliisikoiraa tauolla jonnekin metsätien päähän juoksemaan pallon perässä? Kesällä kiinnipito aikaan ja koira on kuitenkin silloin siviilikoira kun ei ole työtehtävässä. Että ei ne poliisitkaan lakeja pysty sen osalta noudattaa. Kuvitelkaapa kun poliisiauto kaartais koirapuiston parkkiksella ja ne toisi poliisikoiran postimerkin kokoiseen koirapuistoon tauolle... :D

Laumiksissa on se hyvä puoli et kummasti tulee niille tavallisesti hyvinkin välinpitämättömille irtilenkittäjille kauhea paniikki ja kirkuminen saada se koiransa kiinni :D

Aika hyvin puki SiljaSiili minunkin ajatuksia irtipidosta.
Kaikki alueet tunnutaan tehtävän pelkästään ihmisiä ajatellen ja koirat tunnutaan näkevän lakipykäliä tehdessä vain haitantekijänä ja taakkana. Suomalaisilla kuitenkin on mun käsittääkseni paljon koiria, niin mun mielestä vähän sinne Eurooppalaiseen suuntaan siirtyminen ei olisi huono juttu.
Mua ei ainakaan haittaisi hyvin käyttyvä koira uimarannalla, syrjemmällä jos on ruuhkaisaa, tai torilla. Niitä typeryyksiä tekeviä löytyy ihan ihmisistäkin eikä mekään osata käyttäytyä aina julkisilla paikoilla, miksi Suomessa koiran kuuluu olla näkymätön? :D

SiljaSiili kirjoitti:

mutta olisi kyllä mielenkiintoista kuulla miten isompien koirien omistajat pystyvät lakeja noudattamaan

Mullahan on koira joka ei siedä vieraita koiria ihollaan ja ihmisetkin on alkuun vähän niin ja näin. Riistaviettiä löytyy jonkin verran, mutta näistä huolimatta olen pystynyt ulkoiluttamaan vapaanakin. Mä olen valinnut paikat tosi huolella, pidän silmäni auki selässäkin ja aikataululla voi vaikuttaa paljonkin, esim. talviöisin jäällä hyvin, hyvin harvoin törmää kehenkään, vaikka olisin asunut parin kilometrin päässä keskustasta. Nyt Helsingissä asuessa on vähän eri homma ja saa vähän tehdä töitä enemmän että löytää plänttejä minne uskaltaa viedä.
Eikä mua pelota ollenkaan että se lähtisi omille reissuillensa, vaikka dallu onkin, eikä mikään ihan perinteisin pk-koira. Se on lopulta niin mammanmussukka ja sillä on vahva luoksetulo, että ei ole karannut teinivuosiensa jälkeen (jolloin kaksi kertaa pääsi liian löysästä pannasta sutjahtamaan liikenteeseen aivan keskustassa..) eikä sille ole tullut oikein muita tilaisuuksia enää lähteä noin vain, niin ei ole päässyt vahvistamaankaan käytöstä.
Luonnonsuojelualueella mulla nyt ei tulisi mieleenikään pitää irti, liina tai fleksi saa riittää siellä.

Mä en kuitenkaan itse törmäile irtokoiriin (tai sellaisiin siis jotka tulisi iholle) kovinkaan usein, tosin mahtuu mullekin niitä kohtaamisia jotka olisin halunnut välttää. Mun mielestä ei ole esim. mielekästä tuoda koiriaan autolla koirapuiston lähelle ja päästää ne viisi isoa koiraa vapaana portille samalla kun ne huutaa kaikki yhteen ääneen. Me pelästyttiin oman koiran kanssa jo pelkästään sitä älämölöä, mutta oltiin ihan portilla menossa just puistoon kun kaikki tulee aivan iholle huutaen. Omistaja tietenkin vaappuu perässä huutaen "ei ne mitään tee" samalla kun yksi murisee hampaat irvessä ihan vieressä..

^ kuin omasta kynästä tuo Myrkkun eka tekstikappale.

Me ei olla kyllä koskaan törmätty irtokoiriin missään

Mua ei kyllä häiritse millään tavalla se että ihmiset pitää koiriaan irti, kunhan ne koirat olisi hallinnassa. Sitä en ymmärrä että koiran annetaan juosta pois näköpiiristä ja seikkailla omiaan tai että koiraa joka ei tottele omistajansa käskyjä, pidetään irti alueilla jossa liikkuu muitakin.

Mä mieluusti lenkitän Rajua irti aina kun vaan voin, se kuuntelee mua, ei ole kiinnostunut vieraista koirista, ihmisistä tai riistasta. Otan toki silti aina hihnaan jos koira tai ihminen tulee vastaan tai vähintään käskyn alle ja väistetään oikeasti syrjään. Rollea en enää nykyisin uskalla irti päästää, se kun lähtee pupujen ym perään täysin ilman korvia ja vieraita koiria nähdessä jähmettyy ja murisee eikä kuuntele. En halua odottaa sitä päivää (jos/) kun keksiikin lähteä kovistelemaan. Mä ainakin itse meen tilanteen mukaan, jos koira alkaa vaikuttamaan siltä ettei välttämättä olekaan kuulolla ihan niin hyvin niin sitten se ei ole irti tai sitten palautellaan asioita mieleen vaikka pitkän liinan kanssa. En kuitenkaan koe että koira voi elää täysin kunnollista koiran elämää olemalla koko ajan hihnan päässä

Yhtään kenenkään/kenenkään koiran traumoja ja asian tärkeyttä vähättelemättä, mutta on mielenkiintoista miten tämä koirien irtipito on sellainen asia joka saa ihmiset kaivamaan soihdut ja talikot kaapista kerta toisensa jälkeen. Tämän Lahden tapauksen jäljiltä sain työpaikallakin yhdeltä henkilöltä ripityksen, että ethän sinä sitten ole näin typerä. Sitten kun joku ajaa kännissä autolla jonkun yli niin meteli on puolta pienempi eikä kukaan tule missään sanomaan että katsohan sitten ettet jumalauta lauantaina ota sitä vinettoo ja lähde sitten rattiin.

Mua on aina myöskin vähän ärsyttänyt tämä "Et voi koskaan luottaa siihen, se on eläin". Se on ihan totta, mutta Mihin tässä elämässä voi luottaa niin sataprosenttisesti että uskaltaa lähteä ulos ovesta nollariskillä. Joka päivä ottaa riskin kun lähtee rattiin, tai fillarin selkään tai bussiin. Minä oon varmaan sitten mulukku, mutta mulla on kuuliaiset ja kivat koirat jotka eivät ole ikinä osoittaneet aggressiota tai edes suurempaa kiinnostusta metsässä vastaan tuleviin koiriin/ihmisiin. Tokihan mä voisin ihan varmuuden vuoksi kuljettaa niitä joka perhanan pystymetsässä liinassa, mutta ei se mun koiria palvele. Ja tästä voitaisiin tietysti sitten kärjistää että onko koira sovelias lemmikki tällaisessa valtiossa pidettäväksi, kun sen lajityypillisiin tarpeisiin nyt vaan kuuluu runsas liikunta. Mitenhän ne tuolla keskimantereella opettaa ne koirat kun ne pystyy raahaamaan mukaan minne vaan ilman että porukalla on jatkuvasti kusi sukassa?

Minuakin ärsyttää tuo "se on eläin, ei siihen voi luottaa 100%" ja myös kaverini väittämä että jos koira ei koskaan saa juosta vapaana, ei se sitä kaipaakaan ja pärjää oikein hyvin. Mietin vain, että noinkohan on jonkun oikeasti energisen ja aktiivisen koiran kanssa? Vaikka bordercollie hihnassa aina ja joka paikassa? Ei ole omaa kokemusta, niin varmaa tietoa ei ole. Onhan tuo ehkä yksilöllistäkin. En tiedä, miten selviäisin Essin kanssa, jos se ei koskaan pääsisi revittelemään vapaana metsässä (pellolla juokseminen ei ole yhtä hyvä, kun ei ole haastetta). Essistä huomaa heti, jos se ei ole pariin päivään päässyt yhtään juoksemaan vapaana.

Kuitenkin olen tosi tarkka missä ja milloin päästän Essin vapaaksi. Se nykyään kadottaa korvansa välillä. Lenkkeilen metsässä arkiaamuina klo 9-10 välillä, silloin hyvin harvoin on muita liikkeellä. Kuitenkin tarkkailen ympäristöä koko ajan ja jos näen jonkun ihmisen tai koiran otan Essin hihnaan. Nyt on silti pari kertaa päässyt haukkumaan marjanpoimijalle, mutta ei ole mennyt ihmisen luo. Haukkunut kauempana hetken. Noita ei kuitenkaan saisi tapahtua ja toki teen kaikkeni ehkäistäkseni tuollaiset. Missään muualla kuin metsässä tai pellolla en Essiä vapaaksi päästä. Pyöräteillä ym. aina hihnassa.

naukunen kirjoitti:

Yhtään kenenkään/kenenkään koiran traumoja ja asian tärkeyttä vähättelemättä, mutta on mielenkiintoista miten tämä koirien irtipito on sellainen asia joka saa ihmiset kaivamaan soihdut ja talikot kaapista kerta toisensa jälkeen. Tämän Lahden tapauksen jäljiltä sain työpaikallakin yhdeltä henkilöltä ripityksen, että ethän sinä sitten ole näin typerä. Sitten kun joku ajaa kännissä autolla jonkun yli niin meteli on puolta pienempi eikä kukaan tule missään sanomaan että katsohan sitten ettet jumalauta lauantaina ota sitä vinettoo ja lähde sitten rattiin.

Musta kyllä tuntuu että viime aikoina joka ainoa ikävämpi aihe saa jengin barrikaadeille ja saunan takanakin alkaa olla jo ruuhkaa. Mikä ikävintä, yleensä nää äänekkäimmät keskittyy vaatimaan mitä mielikuvituksellisempia, julmimpia rangaistuksia sen sijaan, että keskityttäis ennaltaehkäisemään niitä ongelmia. Alkaa myös olla kohtuutonta, kun jokaisesta pikkurikkeestäkin ollaan vaatimassa rikollista ja vanhempia ja poliisejakin raastuvalle. Tämä aloitus oli siitä hyvä, että tässä haluttiin pohtia, miten saisi nimenomaan ratkaistua sitä ongelmaa eikä rangaista tekijöitä törkeimmän kaavan mukaan.

Onneksi täällä ei ole häiriköiviä irtokoiria pahemmin näkynyt. Kaksi kertaa olen nähnyt ja toinen meinas hyökätä Lakun kimppuun. Mua ei haittaa jos joku pitää koiaansa vapaana kunhan se on hallinnassa. Itsekkin pidän Lunaa paljon vapaana,se ei edes välitä muista koirista/ihmisistä. Enemmän se haluu multa namipaloja =D Laku ei ole yhtä luotetava niin se menee enimmäkseen hihnassa ja jos vapaaksi päästää niin pitää katsoa tarkemmin missä päästää.
Koiraa ei sais päästää vapaaksi jos juoksentelee ties missä häiriköimässä muita tms!!

Melina kirjoitti:

Musta kyllä tuntuu että viime aikoina joka ainoa ikävämpi aihe saa jengin barrikaadeille ja saunan takanakin alkaa olla jo ruuhkaa. Mikä ikävintä, yleensä nää äänekkäimmät keskittyy vaatimaan mitä mielikuvituksellisempia, julmimpia rangaistuksia sen sijaan, että keskityttäis ennaltaehkäisemään niitä ongelmia. Alkaa myös olla kohtuutonta, kun jokaisesta pikkurikkeestäkin ollaan vaatimassa rikollista ja vanhempia ja poliisejakin raastuvalle. Tämä aloitus oli siitä hyvä, että tässä haluttiin pohtia, miten saisi nimenomaan ratkaistua sitä ongelmaa eikä rangaista tekijöitä törkeimmän kaavan mukaan.

Musta kaikkein inhottavinta on että sosiaalisen median myötä ihmisiä on alettu joukkolynkkaamaan nimellä, kuvalla tai videolla. Että kun ei saada sitä "oikeutta" viranomaisten avulla niin se toteutetaan itse Facebookissa mikä maksaa sitten pahimmillaan sen että yksi arviointivirhe pilaa maineen pitkäksi aikaa. Plus että ihmiset eivät tunnu ymmärtävän että väkivallalla ja kuolemalla uhkailu somessa on yhtä lailla rangaistavaa jos niikseen tulee.

naukunen kirjoitti:

Se on jännittävä ilmiö miten jotkut törmäävät jatkuvasti irtokoiriin joista koituu ongelmia, kun taas mä en viiden vuoden aikana (no eihän se toki mikään valtaisa kokemusten Tonava olekaan) saanut metrin säteelle kuin yhden (1) epätoivotun koiran. - -

Minä olen kauhulla lueskellut ja kuunnellut tarinoita irtokoirista ja niiden tuhotöistä. Tieto on lisännyt tuskaa, mutta myös varuillaan oloa siitä, milloin sattuu omalle kohdalleni.

Olen asunut koko ikäni Itä-Helsingissä alueilla, joilla on vähemmän mairitteleva maine. "Munanjatkekoiria", "hörhöjen ei-hanskassa olevia koiria" jne. Koirallisena olen elänyt täällä lähes kolmekymmentä vuotta, koirattomana parikymmentä vuotta siinä välissä. Minulla on siis vähän pidempi kokemus kuin naukusella, mutta muutoin samanlainen: omalle kohdalleni ei ole toistaiseksi sattunut mitään, vapaana olevia koiria kyllä näkyy.
Viimeksi viikonloppuna Kaivopuistossa jolkotteli uroslabbis vapaana keski-ikäisten naisten (enemmän tai vähemmän) valvomana. Nähtyäni heidät, otin omat koirani kiinni hetkeksi. Puistoon näytti mahtuvan sulassa sovussa lapsiperheet, nuorisoporukat ja koirat ulkoiluttajineen.

Läheltä liippaavin tapaus sattui ystäväni perhoskoiralle, kun sitä pääsi retuuttamaan koira, joka riuhtaisi itsensä hihnoineen taluttajansa (ei ollut koiran omistaja) käsistä ja juoksi suoraan perhoskoiran kimppuun. Onneksi selvisi tikeillä ja lääkekuurilla.

Tärkeä aihe tämä oleminen ja eläminen koirallisessa yhteisössä. Hyvä tietää erilaisista kokemuksista.
Varsinaiseen kysymykseen en osaa laajemmin uppoutua tällä kertaa.

Minä kyllä itsekin pidän koiria useinkin irti. Mutta paikat ovat yleensä sellaisia, mistä näkee kauas, ettei muita ole lähettyvillä. Esim. vanhat soranajokuopat ja tuo läheinen lentokenttä. Harvemmin tulee koirakohtaamisia, kun ennakoi ja kytkee koirat ajoissa kiinni.
En voi ymmärtää, miten jotkut lenkittävät koiransa vapaana jopa ihan kävelykadulla. Se on mielestäni tosi väärin. Eikä mitkään yleiset kuntopolut tai vaellusreitit ole myöskään alueita, joissa katson irtipitoa hyvällä.

Esim. tällaisissa paikoissa on aika huoletonta pitää elukoita irti





Ja toki talvisin järvien ja jokien jäät, mutta sinne en itse kovin mielelläni mene.

Mä olen kyllä melkoinen kriminaali, mitä tulee tähän irtipitoon... Mulla on koira kyllä vapaana aina, kun vaan on mahdollista. Asutaan tosin pienessa kylässä, jossa koiria tulee melko harvakseltaan vastaan ja metsässä saa kyllä yleensä ulkoilla ihan rauhassa ilman ketään vastaantulijoita. Varmaan, jos olisi vilkkaampaa seutua, niin pitäisin koiraa enemmän kiinni. Mut kyllä mulla on koira irti läheisellä pururadalla ja ihan hiljaisella kävelytielläkin, jos vaan tilanne sallii. Aina tietty otan kiinni, jos muita koiria tulee vastaan, ettei tartte muiden miettiä onko hallinnassa.
Mun koira ei oikeastaan koskaan ole musta yli 15m kauempana, aina näkyvillä. Se tulee luokse 100% varmuudella, jos pyydän. Kyllä se muista koirista tykkää ja leikkii mielellään, ei ole agressiivinen. Iso se on, mutta niin kiltti. Ja tiedän, ettei se ole mikään puolustus, mutta kun se nyt vaan on siinä oikeastaan fleksinmitan päässä koko ajan musta ja tulee tarvittaessa heti luokse ja hihnaan, ni ei se musta oo nyt mikään ongelma. En mäkään agressiivista tai tottelemattomista irtokoirista välitä. Just eilen lenkillä kävi cockerspanieli korvaan kiinni ( ei onneks käynyt mitään, mun koira olis vaan leikkinyt :D), mut tää oli nätisti siinä mun hallinnassa, vaikka hetki sitten oli ollut vapaana. Onneks oli pieni koira se toinen, sain sen irroitettua nopsaan.
Musta tää asia on niin koirakohtainen. Tottelevaiset kiltit koirat saa mun puolesta olla vapaana missä huvittaa (jotain luonnonsuojelualueita yms lukuunottamatta, missä kilttikin voi aiheuttaa vahinkoa) aggret ja tottelemattomat sit harkinnan mukaan. Ja kyl mä ymmärrän kaikki ongelmat mitä irtokoirista voi tulla, mun koira nyt vaan ei kuulu niihin jotka niitä aiheuttaa. Vaikka onkin eläin ja niin ees päin.
Ja sekin on totta, että suurin osa koirien ongelmista johtuu siitä hihnasta. Sillä saa niin väärää singnaalia aikaiseksi koirien välille. Ei kaikki tykkää kaikista ja on koiria jotka eivät siedä toisia uroksia, narttuja yms. Mut siis noin niinkun kärjiestäen siitä tulee paljon ongelmia.
Mä tiedän, et tästä asiasta ollaan ihan hirmuisesti erimieltä ja oon ihan punainen vaate joillekin tällä asenteella, mut näin mä nyt toimin. Kun ei musta oo kellekään ongelmaa.

Itse voin myös sanoa olevani varsinainen kriminaali, mitä irtipitoon tulee. Noutaja on varmaan 95% ajasta irti, koska on niin hyvin hallinnassa eikä lähde riistan/ihmisten/toisten koirien/autojen/pyörien jne perään. On siis ihan kävelyteilläkin irti tai jos käydään pyöräilemässä niin silloinkin irti. Jos ollaan kävellen matkassa niin muodon vuoksi nakkaan noutajataluttimen niskaan ohituksien ajaksi. Jos pyöräillään niin sitten vain pyydän kulkemaan täsmällisesti vierellä kun esimerkiksi ohitetaan jotain rähjääviä koiria. Paimenen kanssa irtipitäminen on kymmenen kertaa tarkempaa, koska saalisvietti on niin suuri. Paimen pääsee sitten irrottelemaan lähinnä metsissä tai pelloilla, missä itsellä on pitkä näkyvyys tai tiedän ettei siellä oletettavasti liiku paljoa väkeä. + On pakko tietää, ettei ihan lähellä ole autotietä ettei heti ole auton keulassa, jos sattuu lähtemään riistan perään.

Uskon paikkakunnan vaikuttavan todella paljon siihen, miten ihmiset suhtautuvat vapaana oleviin koiriin. Koirien omistamista on takana se kymmenen vuotta, mistä suurimman osan ajasta olen asunut enemmän tai vähemmän maalla. Maalla ihmisten suhtautuminen irti oleviin koiriin tuntuu olevan rennompi, mutta toisaalta näkee myös enemmän koiria, joilla ei ole hallinnasta tietoakaan. Nyt sitten viimeiset kolme vuotta on tullut asuttua kaupungissa, niin täällä selkeästi ihmiset enemmän kiinnittävät huomiota ja suhtautuvat nuivemmin irtioleviin koiriin. Kuitenkin viimeisen kolmen vuoden aikana omia koiria on tullut häiritsemään vain yksi irrallaan oleva koira. Sekin keskellä umpimetsää, ja myöhemmin selvisi koiran olleen puoli vuorokautta kadoksissa. Varmaan siis täytyisi koputtaa puuta, että näin vähällä ollaan selvitty. :)

Ymmärrän kyllä kuitenkin kuinka suuri pelko lenkkeilyyn voi tulla, mikäli varsinkin useampi irtokoira on päässyt käymään kimppuun tai läheltä piti tilanteita on syntynyt paljon. Itsellä ei kyllä ole mitään ideaa, miten ongelmaa pystyttäisiin ehkäisemään muuten kuin valistamalla ja koulutusavun tarjoamisella. Tiukempia rajoituksia en haluaisi missään nimessä koirien irtipitämiseen tulevan, koska nytkin lain rajoissa irtipitäminen on hyvin heikoissa kantimissa.

Kyllähän se koira on helpompi ulkoiluttaa irti pienemmillä paikkakunnilla, niin mekin tehtiin mökillä. Kaupungissa tai maastoissa missä koiria on paljon, en edes uskaltaisi koiraa ulkoiluttaa vapaana.
Uskon, että joillain on koiria jotka ovat 100 % hallinnassa, mutta kun kaikkien koirat eivät ole.

Rähinät syntyvät sitten niin, että toinen koira hyökkää ja toinen puolustautuu, kummankohan syy jos tappelusta tulee niin raju, että puremat haavoittavat koiraa ja omistajat eivät saa koiriaan hallintaan!