Koirat.com

Mää olen kotosi Lounais- Suamest. Äiti on Pohjanmaalt ja isä täält. Se leip ko tääl joku väit rieskaks, ni se on mun tietäksen kakko ja se rieska o semne littuskaine ohuv leip. Meil syörä kaffelil taik haarukal ja lattialt oteta roska ylös siffelil. Porstoho jätetä ruaju, ko tulla ulkko sisäl. Ja ko väsyttä, ni sit huilata. Jossainpäi suami huilamine tarkotta kuulemma sitä, ko sukse luistava hyvi. Ehtosin tule menty mont kertta liika myähä nukkumaha ja sit aamust väsyttä.

Meillä kotikotona huilaaminen tarkoittaa joulun alla lahjojen paketoimista. Tämä tosin ihan siitä syystä, että isä joskus ennen joulua vuonna x sanoi menevänsä huilaamaan ja äiti sitten jossain välissä lähetti mut siskon kanssa kauppaan hakemaan jotain ja satuttiin kävelemään makkarin ikkunan ohi ja siellähän se isä paketoi lahjoja. Mutta noin niin kuin muuten huilaaminen tarkoittaa lepäilyä.

Muistui mieleeni kasku, jossa suomenkielen opettaja opasti lapsia ainekirjoituksessa ja kertoi, että panna ja pistää verbiä voi käyttää samassa tarkoituksessa esim. panna/pistää ovi kiinni. Tästä asiasta uskalsi eräs poika olla eri mieltä ja sanoi esimerkki lauseen." Isäntä pisti sian kuoliaaksi."

rocky kirjoitti:



Ja tosiaan rieska on lättänä! mm. lapin rieska..

Reps! Tuo lättänä-sana pisti silmään, nimittäin itse tunnen kyseisen sanan naisen alapäätä tarkoittavana ilmaisuna.

Yksi oululainen erikoisuus tuli vielä mieleen, nimittäin entä-sanan käyttö vertailuoperaattorina. Siis esim. tämä rieska on paksumpi entä tuo. Jossain muuallakin varmasti käytössä, mutta en oo vielä muihin kuin oululaisiin törmännyt, jotka tuota käyttäisivät.

Täälläpäin jotkut käyttää sanaa ketä esim lauseessa "Ketä tuo on?", "Kuka tuo on"-sijaan.

Typerän kuuloista mun mielestä .

^ Tuo ketä vs kuka herättää kyllä kysymyksen, että onko siinä kyse murteesta vai (tahallisesta) kielioppivirheestä. Jotenkin tuntuu että pohjoisessa asuvien "mulla nukuttaa" on enempi murre kuin kielioppivirhe, mutta ketä-kuka hommassa en olis niin varma. Kun kyllähän moni kirjoittaa (ja sanoo) enään:kin, mutta ei siinä ole kyse murteesta vaan kielioppivirheestä.

Just olin tulossa kyseleen, että käyttääkö kukaan muu tuota entää kuin tilalla, mutta innna oliki ehtiny eka. Mullehan tuosta on täällä jo huomautettu, että vaikia on ymmärtää Mun suuhun (eikä kirjottamiseen sen paremmin) sovi tuo kuin!

capsicum kirjoitti:

JUUSTOLEIPÄ, eikä leipäjuusto

Ehei, kyllä se on leipäjuusto. Juustoleipä on leipä leipä jonka päällä on juustua.

Itikka on sääski, hyttynen. Lehmä meillä on ämmy.

Ja meillä kuljetaan onnikalla, vaikka ei taija nuoremmat tuota kovin enää käyttää (tai ainaki mun kaveripiirissä oon ainoo joka kulkee onnikalla). Vaan eiköhän jokainen Oululainen sen tiiä mitä meinaa? :)

Melina kirjoitti:

enään

Moniko käy ruokaperäsillä?

Ja mä tiedän sattuneesta syystä mikä onnikka on, jos en tähän nimenomaiseen syyhyn olis törmänny ni en kyllä tietäis

Siitä d-kirjaimen käytöstä: Kemisä laitetaa käet taskuun...

jannie, mie käyn ruokaperräisillä... Ja juurikin noin sen myös lausun.

Hehe, vanhana syntyperäisenä vorssalaisena hihittelin näille:
vorssan murre

"Pois etteen" "Täsä, Tosa" En nyt kyllä muista onko nuo ihan siis vorssaa vaikoeikö. Pitää taas kuunnella kun sinne joskus uskaltautuu :D Ootteko te käyttäneet tota "Vähän oot kesseli"? sanontaa?

Ainakin joskus koulussa kerrottiin että se on aika tunnusperäistä tuolla seudulla käyttää "Ketä" sanaa. En tiedä tosiaan onko siellä sitten niin leimallisesti vain kielioppivirheestä kysymys. Silloinen opettaja kertoi, että oli just joku korkeessakin asemassa oleva henkilö pitänyt hienoa, murteetonta puhetta ja sitten olikin lipsahtanut "Ketä tulee?" tai muuta vastaavaa. Muutoin ei hän olisi osannut arvata mistä suunnasta tämä henkilö olisi peräisin.

Äitini tykkää tästä Turkusen vitsistä:

"Miksi turkulaiset lisää sipseihin suolaa?"
"Nokun pussissa lukee "PAN suolaa!"

Kyllä mäkin miellän, että toi ketä on ihan yleisesti käytössä täällä lounaisessa Suomessa. Tässä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen "kanta" asiaan...

Mä en oo oikee mistää kotosi, nii et puhekki on sit semmost sekametelisoppaa.

Alunperin siis päijät-hämeestä. Mennää Lahtee kauppaa.
Sen jälkeen pari vuotta Espoossa, jota ei kai hirveästi puheesta huomaa.

Satakunnassa, Porin lähettyvillä on oltu myös muutama vuosi joten sanon ketä useammin kuin kuka. Muutenkin saan selvää sen seudun puheesta jo ihan hyvin, tiedän mikä on ina, ja itselle on kulhosta tullut kippa.
Ja siellä asuessa pikkuveli oli sitä mieltä että puhun oudosti.

Äitini on kotoisin pohjoisesta, lapsena siellä tuli sen verran oltua että voi olla että on jotain jälkiä edelleen puheessa sieltäkin.. Edelleen juon limukkaa. Tiedän että itikka on lehmä. Ja kyllä rieska on se littana.

Tammikuusta lähtien olen Turussa asunut.. Ja murre tuntuu tarttuvan huolestuttavan paljon.

Se on muuten saunavihta.

Onnikka ja dösä ovat tuttuja sanoja siinä missä bussi ja linja-autokin, mutta Tampereella kasvaneena tiedän toki myös sanan nysse tarkoittavan samaa. Alkuperähän tuolla on toki se, että nysseä ajaa myyrä, kun tamperelaiset toteavat bussin ilmestyessä näköpiiriin, että "Nysse tulee." ja kysyvät kuljettajalta, että "Onks sulla lippuja myyrä?" Mutta nysseä kyllä käytetään ihan muutenkin tai ainakin mun kouluaikoinani ei-niin-kauan-sitten käytettiin.

Tampereen murretta voi kukin opiskella seuraavan pätkän avulla: Linkki

rose86 kirjoitti:

Se on muuten saunavihta.

Indeed!

Vuosia sitten kun asuin Tampereella, niin oltiin jatkoilla parin miehen kanssa. Meitä kaverin kanssa siinä kovasti nauratti kun ei saatu mitään selvää, mitä nämä kaverit siinä väänsi oikeen vahvalla murteellaan. Siinä kikatellessa miehet tuumas meille, että eivät hekään käsitä mitä me puhutaan, mutta ovat vaan sen verran kohteliaita, etteivät meille naura päin naamaa.

ellikeksi kirjoitti:

Hehe, vanhana syntyperäisenä vorssalaisena hihittelin näille:
vorssan murre

"Pois etteen" "Täsä, Tosa" En nyt kyllä muista onko nuo ihan siis vorssaa vaikoeikö. Pitää taas kuunnella kun sinne joskus uskaltautuu :D Ootteko te käyttäneet tota "Vähän oot kesseli"? sanontaa?

Ainakin joskus koulussa kerrottiin että se on aika tunnusperäistä tuolla seudulla käyttää "Ketä" sanaa. En tiedä tosiaan onko siellä sitten niin leimallisesti vain kielioppivirheestä kysymys. Silloinen opettaja kertoi, että oli just joku korkeessakin asemassa oleva henkilö pitänyt hienoa, murteetonta puhetta ja sitten olikin lipsahtanut "Ketä tulee?" tai muuta vastaavaa. Muutoin ei hän olisi osannut arvata mistä suunnasta tämä henkilö olisi peräisin.

Ah, mäkin olen paljasjalkainen vorssalainen ja mun on pakko sanoo että oon jo unohtanu suurimman osan noista helmistä mitä siitä murteesta löytyy. Mutta yhä edelleen vorssan murre on kyllä ihan kamalinta mitä tiedän, mutta silti siitä tulee niin kotoisa olo. Mamma-vainaa osas puhua ihan sitä vanhaa vorssaa ja se kyllä kuullosti sitten ihan hullunkuriselta. "Sa se sille si ku se o niin rehvakaski." "Pois etteen, täsä, tosa ja si" on ihan ehtaa murretta ja ketä-sana on kaikilla käytössä. Muistan kun koulussa siitä väännettiin moneen kertaan, opettajat oli himppasen helisemässä. Holja on kanssa sana jota harvempi ymmärtää.

Hullunkurisinta on se, että aina kun meen käymään kotikotona, mun murre vaihtuu kuulemma ihan kuin nappia painamalla. Miekkosella riittää hauskaa kun se kuuntelee miten se murre vaihtuu ihan huomaamatta savosta vorssaan ja sitten kotiin tullessa taas toisinpäin.

capsicum kirjoitti:

JUUSTOLEIPÄ, eikä leipäjuusto

Karvakamu kirjoitti:

Ehei, kyllä se on leipäjuusto. Juustoleipä on leipä leipä jonka päällä on juustua.

Eikun se jäläkimmäinen on juustovoileipä. Tästä asiasta olen ennenkin kammennut muualla asustavien tuttavien kanssa. :)

EDIT: kuisseny tollattist meni toi lainaus... kokeillaas uuvestaan...