Koirat.com

Kysymysmerkin käyttö pilkkua edeltäen, by Iltalehti. Ei kai näin voi tehdä ? Mutta voiko, jos lause olisi lainausmerkeissä ?

Iltalehti kirjoitti:

- Kaikki haukkuvat toisiaan, eikä porukka osoita mitään muuta kuin suunnatonta kypsymättömyyttä ihan minut itsenikin mukaan lukien. Miksei omia virheitään voi myöntää selkä suorassa?, Martina pohtii.

Kyllä näin voi kirjoittaa, koska kyse on puheesta. Eli jos olisi lainausmerkit, pillku putoaisi pois kyymysmerkin takia (näin itse olen oppinut). Mutta koska ei ole lainausmerkkejä, pilkkua tarvitaan, jotta voidaan päätellä puheen loppuneen.

^Eikä! Kysymysmerkkiä ja pilkkua ei laiteta peräkkäin, ei silloinkaan kun suora lainaus esitetään repliikkiviivalla eikä lainausmerkeillä

Eli joko näin:
"Miksei omia virheitään voi myöntää selkä suorassa?" Martina pohtii.

tai näin:
-Miksei omia virheitään voi myöntää selkä suorassa? Martina pohtii.

^Näin on. Mua kylmää tuo huutomerkin ja kysymysmerkin yhdistäminen pilkkuun. Missähän kummassa tuollaista kirjoitusasua opetetaan?

^Saksalaisessa koulussa... Mun mielestä meille ainakin opetettiin noin äidin kielen tunneilla. Mistäs sitä muuten tietää, mihin lainaus loppuu?

Muoks. Siis tämä vain ja ainoastaan puheen lainauksessa. Esimerkiksi, kun proosaa kirjoitetaan ja tuolla tavalla merkitään puheet. Ei muussa tapauksessa tietenkään.

Saksalaisessa koulussa opetetaan sitten väärin...

Repliikkiviivan käyttö proosassa on varsin suomalainen (pohjoismaalainen?) tapa. Muualla maailmassa käytetään vain lainausmerkkejä, jotka tietenkin ovat selkeämmät. Replaviivan kanssa tosiaan on joskus vaikea nopeasti lukien huomata missä lainaus loppuu, mutta SILTIKÄÄN kysymysmerkin jälkeen ei laiteta pilkkua. Never.

^Juu, minä en koskaan käytä repliikkiviivaa, koska se on niin epäselvä. Minulla on vain jäänyt mielikuva, että tuollain olisi opetettu, mutta saksalaisesta koulusta on se viisi vuotta ja noista repliikkien käytöstä varmaan se toinen viisi... Mutta onpahan nyt sitten tämäkin asia selvä.

Ja taas. Mulla ärsyttää kun Hyvää Päivää -pullossa lukee, että "yrtit rentouttaa". Tästä tulee mieleen lapsena piirtämäni piirustus isälle (hammasalalla), johon olen kirjoittanut "hampaat aina kannattaa". Eli toisin sanoen jotenkin lapsekkaan kuuloista sanoa noin, verbi perusmuodossa, aivan kuin olisi osa jotain lorua tai lyriikkaa. Tuntuu typerryttävältä lukea tuollainen ilmaisu elintarvikkeessa. Alkaa väkisinkin pyöritellä päässään jotain naurettavuuksia, kuten "yrtit sua rentouttaa, ei päivää tarvitse peruuttaa, jou jou".

KiraKira kirjoitti:

-- opetettiin noin äidin kielen tunneilla.--

Ihanat tunnit!

^^Tuo on niin rrrrrraivostuttavan tavallista mainoksissa sun muissa . Ehkä se on nuorekasta?

Tänään muistui mieleeni eräs kestoinhokkini: periaatteessa. Tuota yksiselitteistä sanaa raiskataan ja väärinkäytetään mitä räikeimmin ihan jatkuvasti: "Me asutaan periaatteessa tokassa kerroksessa", "tänään on periaatteessa keskiviikko", "pääsen periaatteessa kolmelta", "periaatteessa pitäisi käydä kaupassa", "olen periaatteessa ihan sikatyhmä". Miten niin periaatteessa?? Onko periaate-sanalla jokin salainen merkitys, joka ei ole minulle auennut? Mikä parasta, jotkut urpot kirjoittavat kaiken lisäksi perjaatteessa .

muoks. väksy

Perjaatteesta tuli mieleen, että näin tässä taannoin varsin mielenkiintoisen kirjoitusasun sanasta armeija.

Armeeja

Oli pakko laittaa palautetta Lapin Kansalle. Lehdessä oli resepti, jossa mm. pyydettiin lisäämään vanilja-jauhetta. Siis arrgh ! Kehtaavat vielä mainostaa itseään hyvänä ja arvostettuna sanomalehtenä, ja sitten palkkaavat tuollaisia urpoja, jotka eivät tiedä yksinkertaisimpia yhdyssanasääntöjä. Huh huijakkaa, hävettäisi mullakin. Jos toimittajalta ei mitään muuta edes vaadita, kuin se kielellinen pätevyys, onko sitä muka niin vaikea ylläpitää, varsinkin jos kirjoittaa harva se päivä ?

Ja kyllä, mulla ärsyttää maksaa "laadukkaasta" lehdestä, joka opettaa huonoa kieltä kaikenikäisille lukijoilleen. Etenkin kun lehden pitäisi toimia eräänlaisena kielellisenä esikuvana niille, jotka eivät muuta lue. Jollain Seiskalla ei ole tällaista vastuuta, mutta Lapin johtavalla sanomalehdellä on.

T. Niuho

^Tuosta tulikin mieleeni tunneverbien rektiovirhe, esim. mulla hävettää . Senhän kuuluisi olla "mua hävettää" ( kuten myös "mua paleltaa/ärsyttää/pelottaa jne.) Olen huomannut muutaman palstailijan käyttävän tuota rakennetta, joten lieneekö kyseessä murrepiirre?

Ainakin Oulussa jonkun verran käytetään murteellisesti tuota muotoa.

^Ok, niin mä vähän arvelinkin .

Joo, minä miellän nimenomaan tuon lauseen "hävettäisi mullakin" jopa sanonnaksi.

Ja eihän sillä ole väliä, jos esim. taksikuskit tai talonmaalarit eivät osaa täydellistä kielioppia, mutta mielestäni kielen ammattilaisen pitää mieluummin olla neuroottisen tarkka ulosannistaan ja suorittaa vaikka varmistuksen varmistus.

Minäkin käytän ”mulla hävettää” -muotoa. Tiedän oikean muodon, mutta nettifoorumilla on mukava lisätä tekstiin puhetyylisiä ilmauksia.

Mulla kans palelee, janottaa, hävettää ja ärsyttää. Tästä on kiistelty piiiitkät tovit etelän ystävän kanssa. Kyllä se mulle on oikein noin
Mutta joo, tiedän kyllä ettei oikeasti ole. Se on vain vahvasti puheessa murteen kautta.

Mulla palelee sormeet ja varpaat. Onhan se periaatteessa oikein.

Notte, tästä sun kirjoitusmuodosta taisi olla juttua joskus, mutta toi välin tunkeminen ennen kysymys- ja lainausmerkkiä tekee oikeasti tekstistä vaikeampilukuista. Vaikeampi hahmottaa, mihin virke loppuu. Häpeällistä käydä motkottamassa tässä topikissa toisten oppivirheistä, kun itse viljelee huvin vuoksi samanlaisia

mansikka -ja suklaajäätelö VAI mansikka- ja suklaajäätelö

Kumpaan kohtaan tulee väliviiva kieliopin mukaan?