Koirat.com

Oma jo edesmennyt tollerini jumaloi sanaa "makkara", joka siis tarkoitti mitä tahansa ruokaa. Sen tuijotus oli suorastaan hypnoottinen. Sama reaktio tulee minun nimestäni. Äitini kerran sanoi tälle koiralle nukkumassa ollessani, että "missä ****?" Noh, tämä otti hetken hypnoottisen tuijotuksen ja ponkaisi luokseni tarkistamaan, että olen siinä. Eli nämä olivat ne, jotka toimi armotta ilman minkäänlaista käsimerkkiä.
Porukoitteni bokseri sai usein kuulla käskyn "Mene omalle petille". Itsepäisenä kaverina katsoi syyllistävästi, että minkä tähden hänen nyt sinne pitää mennä. Joten parin toiston jälkeen otti parit hyvin hankalat askeleet ja lösähti omalle paikalleen.

Ainiin, tuli mieleeni, että keskustelin viimeviikolla mummoni kanssa koirista ja hän kertoi, että heillä oli joskus ajokoira nimeltä Panu. Sille jos sanoi että "Muriel on ulkona!! Mene katsomaan", niin Panu juoksi ikkunalle ja alkoi murista

Meillä kun sanoo "kuka tuli" niin Greta singahtaa ikkunaan kattomaan ja haukahtaa pari kertaa. Tää sama juttu oli myös edellisellä koiralla. Ja se on myös oppinut että kun sanoo "otaksää jotain" ni sillon se saa jotain ihanaa herkkua
Greta on myös oppinut ilman opettamista että odota on sama kuin paikka kun mun veljen koiralle sanotaan aina odota.

Kadaver kirjoitti:

”Saunaan”

Menee raukka ihan luimuun ja yrittää sulautua tapettiin, ettei vain joutuisi sinne kauheuksien täyttämään kidutuspaikkaan. Tarkemmin ottaen siis pesuhuoneeseen.

Hih, meillä taas tuosta sanasta Osku menee intopiukeena saunan oven taa, kun tykkää saunomisesta niin kovasti.

Osku osaa meillä muutenkin enemmän sanoja kuin Sakke. Epäilen sen johtuvan siitä, että Osku on ollut meillä pennusta ja oli puolitoistavuotiaaksi asti ainoa koira. Lisäksi se oli mun eka koira, joten sille tuli todellakin juteltua paljon. Kahden koiran kanssa tulee vähemmän höpöteltyä yhdelle koiralle ja muutenkin tuntuu, että tarve on selkeämmille käskyille, joten siksikin ehkä Osku on saanut etumatkan sanojen opettelussa.

Koko lailla vahingossa on tullut opetettua meilläkin koirille kuivatessa käskystä kääntyminen. En ainakaan muista tarkoituksella sitä opettaneeni, mutta niin vaan kumpikin osaa kääntyä tassujen kuivauksessa käskyllä "Käänny" tai "Käänny ympäri". Samaten kun opetin "Laitaan"-käskyn, huomasin myöhemmin, että olin vahingossa opettanut siihen jatkokäskyn "Vaihdetaan puolta". Sittemmin olen sitäkin vahvistanut ihan tarkoituksella.

innna taisi sanoa, että koirat ovat oppineet vieraille eri käskyn maahanmenoon. Meillä ainakin Osku on oppinut vierailta "Irti"-käskyn, johon meillä varsinainen vihjesana on "Kiitos".

Niin, ja vahvistekäskynä, kun vain toinen koira totteli ekaa käskyä, tulee käytettyä "Sakke kans" tai "Osku kans" ja toimii. Alkuun itse asiassa Sakke taisi jokusia käytössä olevia käskyjä oppia vähän Oskulta mallia katsomalla tuon käskyn kuultuaan.

Muutama kotona käytössä oleva juttu on sellainen, mitä ei aina tarvitsisi julkisilla paikoilla sanoa. Istumiseen vaihtoehtoiseksi vihjesanaksi on muodostunut "Perse". Aikanaan kun meillä oli paku, jossa Osku matkusti turvavöissä etupenkillä, sille tuli sanottua aina "Perse penkkiin", kun se nousi ylös häseltämään. Samaten kaikessa epäjohdonmukaisuudessaan sanaa tulee käytettyä useimmiten yhdistelminä "Perse alas" ja "Perse maahan" vaikka sekä "Alas" että "Maahan" ovat muussa käytössä olevia käskyjä...

Toiselta kc-leiriltä jäi muuten eläväsi mieleen (ainakin itselle, toivottavasti ei niin muille... ) tapaus, kun tultiin perjantaina aika myöhään perille, kun olin iltakahdeksaan töissä ennen leirille lähtöä. Muut olivat jo istuskelemassa iltaa ja en raaskinut jättää koiria teltta-alueelle keskenään, kun oltiin juuri vasta tultu, joten otin ne mukaan. Lähempänä muita leiriläisiä jäin katsomaan, minnepäin sitä lähtisi ekana tervehtimään porukkaa ja minne ylipäänsä voin kahden uroksen kanssa mennä, joten komensin pojat hetkeksi sivulle istumaan. Eihän ne siinä sitten pysyneet, kun olivat automatkan jälkeen ja ihmisten läheisyydessä aika kierroksilla, joten ärjäisin niille ensin, että "Nyt se perse alas", jolloin molemmat istuivat uudestaan, mutta ainakin Osku jatkoi vielä kitisemällä intoiluaan. Seuraava käsky olikin sitten myös riittävällä volyymillä sanottu "Turpa kiinni", joka hiljensi koirat. Siinä vaiheessa huomasin, että useampi tyyppi oli kääntynyt katsomaan meitä, joten päätin keventää tunnelmaa, paljastamalla kolmannen käskyn, joka meillä on lähinnä kotikäytössä. "Näkisittepä, kun niille sanoo 'Painu vittuun' ". (Siihenkin meillä on siis vieraskorrektimpi vihje "Hus", kun koirat joutavat pyörimästä ihan kinttujen tai vaikka keittiön pöydän ympäriltä jonnekin vapaavalintaiseen mestaan.) Täytyy myöntää, että vähän hävetti tulla tekemään koiraleirille tällainen sisääntulo.

Meillä on opittu sana "pissille" tarkoittamaan uloslähtöä. Eilen just Tito pomppasi nukkumasta toiveikkaana heti ylös kun epähuomiossa sanoin lauseen seassa miehelle, et "käyn ensin pissillä ja lähdetään sit." Ja sit sille koiraraukalle piti sanoa, et sori nyt mut en tarkottanut sua.

Eleitä tuo on oppinut myös, ja Tito taitaa tietää varsinaisia sanoja enemmän lähinnä äänensävystä ja sormella ulko-ovelta pois osoittamisesta, että nyt sitä ei otetakaan mukaan tälle reissulle.

"Leikataan kynnet" alkaa ruveta selkeesti olemaan myös tuttu sanonta. Menee ilme vähän mörtsiksi ja sit tullaan kyllä kiltisti ja annetaan homma tehdä -varmaan siksi, koska yleensä annan tolle aina päätteeksi sit jonkin herkun palkaksi siitä että oltiin nätisti. Kuitenkin muutoksen olemuksessa näkee välittömästi, kun ne tietyt sanat sanotaan.

Jossain vaiheessa luulen, että tää oppii myös kun sille puhutaan jäniksestä tai pupusta. Tulee monesti niitä sanoja hoettua kuitenkin jäljille päästäessä sekä tietysti kaadolla ja jos nähdään lenkilläkin vaikka jänis. Yks kerta me tuossa osoitettiinkin olohuoneen ikkunasta, kun meidän pellolla oli rusakko syömässä, et "katso Tito pupu!" niin koira tuli heti sohvalle ikkunan ääreen istumaan ja rupes murisemaan. Mut näitä koiriahan löytyy ajureistakin kyllä, jotka kokemuksen myötä oppivat, et ne hakee sen eläimen ajoon metsästä, mitä käsketään. Riittää kun sanoo vain, et "hae jänis", "hae kettu" jne. Ihan kätevä ominaisuus kyllä.

meillä ei ole juurikaan tuollaisia sanoja, mistä tapahtuisi opettamatta jotain, mutta lenkillä kun koira jää jälkeen ja läpsäyttää pari kertaa käsiä, niin tuo tulee kuin ohjus luokse. nimen huutokaan ei vaikuta tuohon niin paljon kuin käsien läpsytys yhteen

Mulla koira on oppinut siihen että kun ovikello soi niin juoksee ikkunasta katsomaan kuka tulee, jos se on joku tuttu niin odottaa mun kanssa ikkunassa kun heitän avaimet alas ja sitten menee ovelle valmiiks vastaan. Jos siellä näkyy joku tuntematon tai ei ketään, sitten lähtee vasta vahtihaukku ihan kätevää ja ihan itse oppinut!

Vanhempien luona koirat saa aina illalla yläkerrassa just ennen nukkumaanmenoo jotkut hammasluut, niin kaikki koirat, Rollekin, tietää että kun illalla joku menee yläkertaan niin varmuuden vuoks pitää niidenkin juosta sinne kaapin eteen istumaan jos vaikka sais herkun

Muoks. Ja mun vanhempien koira Sero tuntee Rollen nimeltä. Sitä äiti käyttää hätätilanteissa hyödyks, jos Sero saa jonkun vainun ja kadottaa korvansa, niin äiti alkaa huutaa "Rolleeee, Rolle tulee.." niin Sero tulee aina luokse. Toiminu vissiin tähän mennessä joka kerta.

Asuin heinäkuun koirien kanssa porukoiden luona kerrostalokämpän kolmannessa kerroksessa ja parvekkeen ovi tai toisella puolella asuntoa oleva keittiön ikkuna oli aina auki. Vehnä oppi tuntemaan isän Toyotan äänen ja pomppas häntä hulluna heiluen ylös, jos kuuli sen ajavan alhaalla ohi.

Sinänsä toi ei liene mikään kovin kummonen taito, mutta mielenkiintoinen, kun ajattelee, kuinka paljon koulutuksessa aina painotetaan sitä, että vahvisteen pitää tulla muutamassa sekunnissa merkistä. Parhaimmillaankin isällä on täytynyt mennä muutamia minuutteja siitä, kun se on ajanut auton katokseen ja kiivennyt kolmannen kerroksen asuntoon. Silti koira on oppinut yhdistämään nuo kaksi asiaa.

Samaan teemaan liittyy tavallaan se, että Martti pelkää olla veneessä, mutta silti sitä joutuu pidättelemään hyppäämästä veneeseen ennen aikojaan, koska se tietää pääsevänsä paratiisisaarelle vapauteen. Tavallaan jännä, koska palkkio tulee vasta viidentoista minuutin pelkäämisen jälkeen veneeseen astumisesta, mutta silti se hyppää kyytiin superinnoissaan.

Arkielämässä koirat tuntuu oppivan yhdistämään aivan ihmeellisiä asioita toisiinsa (omat esimerkit on varmasti vielä aika iisistä päästä) ja sit koulutuksessa voi joskus olla hiton hankalaa saada koiralle taottaua, että kun teet tämän yksinkertaisen jutun, niin saat makkaraa

sändi kirjoitti:


Arkielämässä koirat tuntuu oppivan yhdistämään aivan ihmeellisiä asioita toisiinsa (omat esimerkit on varmasti vielä aika iisistä päästä) ja sit koulutuksessa voi joskus olla hiton hankalaa saada koiralle taottaua, että kun teet tämän yksinkertaisen jutun, niin saat makkaraa

Tää on kyllä totta. Ja mikä kriisi siitä tuleekaan kun asiat ei sitten tapahdukaan opitulla tavalla. Mulla oli yhdet ulkoiluhousut joita käytin vaan koiran kanssa lenkkeillessä, joten neiti oppi yhdistämään lenkillelähdön niihin housuihin. Voi sitä kriisiä kun pari kertaa puinkin sitten ne housut niin ettei koira päässytkään mukaan.

^Meillä on samanlaista housudraamaa Jos laitan ko. housut muutoin kun koirien kanssa lähtiessä, täytyy vähintään sulkeutua kylpyhuoneeseen pukemaan ne ja sitten tulla muina miehinä sieltä ulos, että ei tässä mitään kunhan muuten vaan vaatteita vaihdoin...

Mulla koira on oppinut yhdistämään että kun puhelin soi ja sen jälkeen lähdetään vauhilla ulos niin joku ihana tuttavuus tai koirakaveri odottaa ulkona ja se haluais pinkoa rappuset täysillä alas ja pihalla alkaa etsiä.

Sitten jos miehelle sanoo mennäänkö tupakille niin koira juoksee terassin ovelle odottaan.

meillä koira hoksaa summerin äänestä, että nyt tulee joku kiva ihana ihminen kylään tuo menee ihan sekaisin ja jää odottelemaan aina ulko-ovelle, että milloin itse ovikello soi.

Meilläkin on tuo housujuttu. Muutenkin tietyt vaatteet kertovat koirille, että nyt pääsevät mukaan. Ja kun puen "paremmat" vaatteet esim. kauppaan lähtöä varten, menevät koirat nukkumaan, eivätkä välitä, vaikka lähden ovesta ulos. Muutin vasta toissapäivänä asuntoon, johon kuuluu oma piha ja jo nyt koirat ovat oppineet, että kun haen tupakan ja olen menossa siis tupakalle, niin tulevat jo ovelle odottamaan että pääsevät pihalle. Kerrostalossa asuessa kumpikaan ei liikahtanutkaan, kun olin menossa parvekkeelle tupakalle.

Meillä yhdistetään myös ulkoiluvaatteet ulos pääsyyn. Sitten jos isä laittaa kuulosuojaimet korville, niin Retu ei lähde millään ulos, kun tietää että kyseessä on moottorikelkka, mönkijä tai moottorisaha. Retu lisäksi tietää sanat ulos ja kuka tulee ja siskojen koirien nimet, kun pelkää niitä. Taitaapa tietää myös sanan hävettää (sanottu paljon kun korviaan luimistelee).

Autoja Retu tunnistaa tällä hetkellä ainakin neljä. Luultavasti myös tunnistaisi pari edellistäni. Autoa pitää myös ajaa oikean henkilön -> Isä omaansa, äiti omaansa, sisko omaansa ja minä tai avo meidän autoa. Lisäksi tunnistaa jos minä ajan vanhempien autoilla. Jos taas joku muu ajaa näitä autoja / vieras auto, niin pitää haukkua. Minun ajamana auton ääni saa ulinaa ja vikinää aikaiseksi..

Toinen nyt ei vielä hirveämmin ole oppinut mitään. Luultavasti tuntee Retun nimen ja sanan koti, muttei muuta "vahingossa" opittua. Tai no oma peti -käskyn oppi seuraamalla kun Retua käskettiin omalle pedille.

Meilläkin koiruus on opetellut kaikkea ihan itsekseen.

Ulkoillessa kysyn tuolta usein "Mihis matka?", vaikka olen myös opettanut ihan oikeankin komennon "ei sinne", jotenkin tuo "mihis matka" on sitten melkeinpä korvannut jo tuon "oikean" komennon, vaikkakin tuo kyllä ymmärtää kummankin ihan yhtä hyvin.

Lisäksi joskus, kun nuusku jää jonkun hajun kohdalle, eikä mitenkään voi tulla "tänne" -komennolla niin "Heippa!" tai "Hei Hei" toimii pomminvarmasti

Kotona taasen tuo on sen tarkemmin opettamatta oppinut käymään herättämässä jonkun joka nukkuu, tarvitsee vaan sanoa "Herätä X" ja sinne painellaan sängyn luokse härkkimään nukkuvaa.

Edesmennyt koirani oppi "hyvää yötä" sanonnan merkityksen. Kävi aina hakemassa lempi pehmolelunsa ja paineli makuuhuoneeseen nukkumaan :)

Carlos ymmärtää ihan jäätävän paljon juttuja, joita sille ei oo yritetty opettaa. Tunnistaa monia paikkoja (Lielahti, Kangasala, Rahola...), ruokia, ihmisiä ja eläimiä (koira, sorsa, orava, jänis - kaikkiin erilainen reaktio) nimeltä. Ikkuna tarkoittaa ikkunasta katselemaan menoa, telkkari -sanasta osaa mennä katsomaan onko tv:ssä jotain mielenkiintoista. Huoneista tunnistaa ainakin makkarin ja parvekkeen. Sitten tietenkin perus käännytään, stop, yli, tällepuolen ym. ulkona liikkumista ohjaavia sanoja. Erityisesti 'käännytään' toimii aina, kai se vaan on niin vahva että aina on käännytty sanan kuullessa, niin ei sitä mitenkään kyseenalaista.

Vähän erikoisempi tapaus on ehkä sana 'snooker', nimittäin toi koira on menossa tv:stä läpi jos huomaa että siellä pelataan snookeria, joskus ehkä vähän tullut koijattua piskiä sanalla vaikka sieltä oliskin tullut jotain ihan muuta...

Näin kerrostaloasukkeina piski on oppinut myös mitä tarkoittaa 'kello kymmenen', koska silloin lähtee vinkulelut ja muut äänekkäät lelut pois. Toi ei myöskään heittele puruluita muuta kuin kello kymmenen jälkeen iltaisin.

Meillä on kans opittu joitain juttuja vahingossa.
Keskustellessa vaikka puhelimessa jonkun tulemisesta, saa sana "tulee" reaktion koirissa aikaan. Kaikki alkavat haukkumaan. Tuo on varmaan opittu siitä kun porukoilla tulee useasti sanottua vieraiden saapuessa "nyt ne tulee" kun koirat laitetaan portin taakse odottamaan.

"Autoon" sanasta noi suunnistaa oman auton luokse.

Pikkukoira tietää mitä tarkoittaa "mennään nukkumaan" ja lähtee kovaa vauhtia makkariin.

Meillä ei saa sanoa missään tilanteissa "kissa" tai se saa haukkukonsertin aikaan ja varsinkin keskimmäinen otus alkaa raivoamaan.
Tähän liittyen meillä ei myöskään saa taputtaa käsiä yhteen.
Silloin kun muutin nykyiseen asuntoon tässä pyöri vielä hirveästi kissoja ja aina ne tunki meidän pihaan. Mulla oli tapana käydä huutamassa niille jotain ja hakata käsiä yhteen, jotta pelästyivät. Tuo yksi kun vihaa ylikaiken kissoja niin yhdistää käsien taputtamisen niihin, alkaa haukkua ja murista ja juoksee ympäri kämppää löytääkseen sen kissan.

"Pois" tarkoittaa nemolle että sen pitää mennä kauemmaksi mun ruuastani
Muutaman kerran vissiin sanottu tolle kerjäläiselle että häipyisi kuolaamasta mun ateriaan.

Lisäksi nemo on ihan opettamatta alkanut tuntemaan monia sanontoja kuten "hae lelu", "pist maate", "käys pissalla", "pusuja"

Pikkukoira on enemmän semmonen että tietää pienestäkin eleestä mitä seuraavaksi teen...
Berniä ei nyt juurikaan kiinnosta mun tekemiset tai sanomiset

Miimi on mun ajatus ja oppisi varmasti vaikka miten paljon sanoja. En nytkään tiedä, mitä kaikkea se osaa, koska niitä tulee aina yllättävästi esiin. Toi ärrieri taas ei tajua mitään. Tosin noilla ero tulee ihan luonteesta. Miimille ihminen on jumala, jota pitää palvoa ja rakastaa. Tillin maailmassa taas Tilli on prinsessa ja ihminen hänen korkeutensa palvelija.

Miimillä on siis tosi paljon vahingossa opittuja sanoja tai tapahtumaketjuja tai eleitä, joista se tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Sanoja on esim. tänne päin, jota mä käytän lenkillä silloin kun koira on menossa liian kauas tai väärään suuntaan. Tarkoittaa siis mun kanssa samaan suuntaan tulemista, luokse ei tarvitse tulla. Sä et tule on myös vahingossa opittu, jonka sanon usein, jos Miimi on änkemässä mukaan eikä pääse. Pissalle on myös vahingossa opittu. Tapahtumia joista Miimi päättelee jatkon on esim. kun alan pukea ja lopuksi paan Tillin kodinhoitohuoneeseen. Tällöin siis Miimikin luopuu toivosta päästä mukaan ja jos ollaankin menossa fyssarille tms on Miimi ihan onnessaan, kun pääsikin mukaan. Nyt olin antanut muutamana iltana Miimille dentastixin nukkumaan mennessä. Tästä Miimi päätteli, että joka ilta kun oon pessyt hampaat, on dentastixiä tulossa. Jos mene hakemaan puhelimen keittiöstä ennen makkariin menoa, on mulla hyvin nopeesti siellä seurana hirveän iloisesti häntää heiluttava koira (jonka jälkeen oon sortunut antamaan sille jotain).

Miimi tietää myös mun vaatteista millaiselle lenkille mennään. Jos mulla on farkut yms, mennään vaan pienelle kävelylle eikä sen takia tarvi kamalasti hötkyillä. Jos taas mulla on ulkoiluhousut (no kesällä shortsit) ja tietyt kengät, ollaan menossa metsään tai ainakin todennäköisyys siihen on iso. Jos vielä otan Rukkan pannat, on metsään meno taattu.

Heh, nää on hauskoja!

Meillä on kans tuollaisin erilaisia sanontoja ja muita mitä toi on oppinut ihan vahingossa. Yks on "vie lelu ulos". Tää on siis silloin jos pihalta tuodaan joku lelu sisälle, jota ei sisälle haluta esim. keppi yms. Sen se on oppinut ihan ilman opettamista, nykyään sitä toki käytetään juuri tuohon tarkoitukseen.

Toinen mikä tulee mieleen on se, että päästän koiran yleensä aina ulos just ennen ku mennään nukkumaan hampaita harjatessani. Eli aina kun tulen harjan kanssa pois vessasta ja olkkariin ni Rocky on tikkana pystyssä ja menossa ulos vaikka tyyppi olis just hetki sitte ollu ulkona. Ja jos en päästä häntä ulos juurikin siitä syystä et on just ollu, ni sit mennään makuulle kauheen syyllistävän näköisenä ja huokastaan syvään ja kuuluvasti...