Koirat.com

tarumieli kirjoitti:

Lahti on vaan ankea kaupunki. Harmaa. Ja siellä on omituisia ihmisiä

Täällä yksi lahtelainen!
Eli Lah(d)essa asunu 22 vuotta. Siellä on kyllä ihan mukava asua, koiratoimintaa on paljon ja puistoja on sijotettu ympäri kaupunkia.
Viimiset 3 vuotta oon asunu Lahen naapurissa Hollolassa. Täällä on paremmat peruspalvelut kuin tuolla naapurissa, mutta sit jos yöelämään haluaa ni kannattaan mennä sitte tuonne Lahen puolelle, täällä on aika kuollutta kuntakeskuksessa ei yhtään yökerhoa kun ne ei parjää, pari kuppilaa vaan.

tarumieli kirjoitti:

Voisin kuvitella joskus tulevaisuudessa muuttavani lähikuntiin, kuten Pirkkalaan tai Kangasalalle, jos omistusasuntoa aletaan suunnittelemaan.

Jos ok -talon Pirkkalasta haluatte niin varatkaa sit semmonen rapia 300 000 niin alkaa saamaankin jotain. Täältä mekin haluttais ostaa, mutta ei näillä hinnoilla.. Täällä muuten toimii terveydenhuolto paljon nopeammin kuin Tampereella eikä jonot oo tietenkään niin pitkiä, siitä iso plussa Pirkkalalle.

Mä olen asunu elämäni alkupuoliskon Varsinais-Suomessa parissa pikkukaupungissa ja Turussa. Sielläpäin, kuten joku täällä jo aikaisemmin sanoi, todella SAA tai jopa JOUTUU olemaan rauhassa. Jos haluaa piireihin pitää tuntea "joku joka tuntee kaikki". Mikäli viihtyy yksin niin sinne muuttamisesta ei saane ongelmia. Ikävä tosiasia on, että se on ehkä sisäänpäin lämpiävintä seutua, minkä minä tiedän.

Turun hyviä puolia on mm. se että siellä on laajat koulutusmahdollisuudet. Löytyy AMK, yliopisto ja ÅA. Alasta riippuen myös työllistyminen kuuluu olevan Turussa suhteellisen kivutonta. Lisäksi siellä on kohtalaisen toimiva paikallisliikenne. Turku on myös kaunis kaupunki, vaikka löytyyhän sieltä ne pakolliset "gettoalueet", kuten Varissuo, joku taisi mainita Halisen samassa yhteydessä. Halisissa on paljon ulkomaalaisia, kyllä ja ainakin yhtä paljon opiskelijoita. Itse asuin siellä sen vuoden jonka Turussa vietin. Ikinä ei ollut mitään ongelmaa kenenkään kanssa.

Oli melkoinen kulttuurishokki muuttaa Tampereelle. Tampereella on huomattavan paljon avoimempi ilmapiiri kuin tuolla Lounais-Suomessa. Täällä on suhteellisen helppo tutustua ihmisiin. Tampereella asuin tässä vaiheessa ensin Kalevassa ja sitten Iidesrannassa. Tykkäsin varsinkin Iidesrannasta melkoisesti. Siellä oli kiva asua. Rauhallista, lähellä keskustaa, hyvät bussiyhteydet TTYlle, missä opiskelin. Tampereenkin hyviä puolia on nuo opiskelumahdollisuudet, joskin näyttää kovasti siltä että täältä olisi lähes muutettava pois valmistumisen jälkeen jos haluaa töitä.

Helsinki tuli koettua kun exän työ vei sinne. Mä en viihtyny siellä sitten vähääkään. Helsinki ei nuku koskaan, eikä pysähdy, koko ajan on kiire. Se on kaiketi suurin syy miksen mä viihtynyt. Helsingistä muutin Espooseen, Leppävaaraan, yksin. SE on ainut paikka jossa mua on oikeasti tähän astisen elämäni aikana oikein pelottanut. Kulkuyhteydet Lepuskista Helsinkiin (as in keskustaan) oli ihan kelvolliset, mutta duunipaikan sijainnin takia mä jouduin joka tapauksessa kikkailemaan aina kahdella bussilla. Mulle koko PK-seutu on jotenkin luotaantyöntävä paikka, olkoonkin, että siellä on koko Suomen mittakaavassa A) eniten opiskelumahdollisuuksia ja B) todennäköisintä saada (mun) koulutusta vastaava työpaikka.

Tämän jälkeen paluumuutin Tampereelle, tällä kertaa Hervantaan. Tähän pätee sama kuin Halisiin, paikan maine on paha, mutta mä en ole missään vaiheessa havainnut ongelmaa. Täältä jos muutan pois niin suunta on erittäin todennäköisesti suoraan ulkomaille. Tampere on mun näkemykseni mukaan Suomen paras kaupunki. <3

Hauska aihe, mukava lukea kertomuksia paikoista, joissa ei oo ikuna tullu käytyä :)

Mä oon asunu elämäni ensimmäiset 19 vuotta Länsi-Lapissa Ylitorniolla ja siinä sivussa myös Tornio on tullut melkoisen tutuksi. Rauhallisessa pikkukylässä oli tosi mukavaa ja turvallista kasvaa lapsena, mutta teininä alkoi jo ihan mieletön hinku päästä sieltä pois. Oikeastaan koko lukioajan haaveilin vain pois muuttamisesta ja halusin kaupunkiin, kun pikkukylä ja sen ihmiset alkoi ahdistaa. Torniossa tuli käytyä oikeastaan joka viikonloppu baarissa. Ylitorniolla parasta on ehdottomasti luonto, mutta hirveästi muuta hyvää en sieltä löydäkään. Pahinta on se, että joka paikkaan on pitkä matka. Tornio on mielestäni myös aika ankea kaupunki, tosin kyllä se aina Kemin voittaa.

Yhdeksän vuotta sitten muutin Tampereelle opiskelujen perässä, kun piti päästä mahdollisimman kauas Ylitorniolta. En tuntenut ketään, kun tänne muutin ja koko kaupunki oli aivan vieras, mutta todella helposti kotiuduin ja löysin uusia ystäviä ja miekkosenkin sitten jossain vaiheessa. Lappiin ei oikeastaan missään vaiheessa ollut ikävä. Tämä on mielestäni lähes täydellinen kaupunki, ei liian iso eikä liian pieni, keskustamiljöö tiilirakennuksineen ja koskineen on todella kaunis verrattuna moneen muuhun kaupunkiin, ihmiset suurimmaksi osaksi todella mukavia ja rentoja. Ja myös ympäröivä luonto järvineen on kaunista. Olen asunut keskustassa, Kissanmaalla, Iidesrannassa ja tällä hetkellä Hervannassa (jo kolmisen vuotta), joista viimeisin on tuntunut kaikista eniten omalta paikalta. Tulevaisuudessa mahdollisesti muutetaan johonkin Tampereen ympäryskuntaan, mutta ei varmasti koskaan kovin kauaksi. Voisin sanoa rakastavani tätä kaupunkia ja täällä haluan olla AINA.

Pari vuotta sitten asuin reilun puoli vuotta Vantaan Länsimäessä, kun olin Helsingissä töissä, ja siitä voin sanoa vain, että aivan karmea paikka. Rumia taloja, paljon maahanmuuttajia ja paljon epämääräisiä ihmisiä varsinkin metroasemalla hengailemassa. Taitaa olla myös pk-seudun väkivaltaisimpia paikkoja. Muutenkin inhoan pk-seutua, enkä enää ikinä muuttaisi takaisin sinne. Helsinki on mielestäni täysin persoonaton ja kalsea kaupunki, ainoa mikä siellä on hyvää, on meri.

Asuin myös puolisen vuotta Budapestissä, kun olin Unkarissa vaihdossa, ja niin paljon kuin kaupungista tykkäänkin, en enää koskaan haluaisi asua niin isossa kaupungissa. Liikaa ihmisiä ja liikaa meteliä tällaiselle luonnossa ja hiljaisuudessa viihtyvälle immeiselle.

Vanis kirjoitti:

Minä olen asunut tähän mennessä neljällä eri paikkakunnalla.
Porvoossa synnyin ja asuin parkymppiseksi asti. Kiva kaupunki lähellä Helsinkiä. Porvoo on pinta-alaltaan Suomen toisiksi suurin kaupunki, mutta keskusta ja väkiluku on pieni. Sen sijaan vanha maalaiskunta on suurensuuri, ja Porvoosta saa vieläkin kivan kokoisia tontteja jos maalle mielii. Hinnat vaan alkavat olla aika suolaiset. Julkinen liikenne on huonoa, jos asuu kauempana. Viiden kilometrin säteellä kaupungista ihan ok. Porvoo on kaksikielinen kaupunki, jossa työnsaanti voi olla vaikeaa ellei hallitse ruotsin kieltä. Jos yksikielisenä töihin pääsee, kannattaa kuitenkin varautua vanhoillsten ruotsinkielisten yrmeään käytökseen

Hei täällä Porvoossa syntynyt ja vieläkin mätänen..
Totta kuin kirkon rotta että Porvoossa saat kuulla jos ruotsi ei oikein suju t. joskus harjottelussa Runebergin kodissa yhyy näin kävi, oma syyni kyllä tiedän :D

Porvoossa on mukavia lenkkeilykohteita ja metsiä, tosin talvella sinne ei kannata mennä kuin hiihtämään, muuten voit saada pahoja katseita ja kenties sauvasta(ei kannata koettaa onneaan).
Helsinkiin on suht lyhyt matka, noh 50 km mitälie. Kauppoja on ihan kivasti, muttei täältä nyt kaikkea saa. Ihmiset inisee paljon paikallisissa lehdissä millon mistäkin turhasta.
Ja ainakin Porvoon Gammelbackan ghettoilualuetta kannattaa välttää... meidän lähimetsässä paloteltiin yksi tyyppi kirveellä, sen jälkeen en ole siellä käynyt :D

Kangasala, vajaa 30 000 asukkaan kaunis, harju- ja järvimaisemilla varustettu kunta Tampereen kainalossa. Sopivan rauhallista asua ihan keskustassakin ja mainiot kulkuyhteydet joka paikkaan. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät kunnan sisältä, mutta toki myös ihan pienen matkan päästä Tampereelta.

Etäisyyksiä:


Tampereelle 18 km
Helsinkiin 170 km
Turkuun 170 km
Jyväskylään 150 km
Lahteen 110 km

Moni näyttää Tampereella tai Tampereen lähikunnissa viihtyvän. :)

Joh kirjoitti:

saije, Kittilässähän on myös tietenkin se hyvä puoli, että Levi on siinä kivenheiton päässä.

Nojoo, en nyt tiedä onko se hyvä vai huono puoli.. Jos tykkää laskettelusta & juopottelusta, niin joo, ohan se ihan kiva.. :)

Jaahas, vois itekin listata omat asuinpaikkakunnat...

Kuusamo: syntymästä 19-vuotiaaksi asuin siellä ja sukulaisista suurin osa asuu siellä tälläkin hetkellä. Pieni, noin 18 000 asukkaan kaupunki, joista melkein puolet asuu syrjäkylillä, joten keskusta on aika pieni. Rauhallista, luonnonkaunista seutua Koillismaalta, Ruka siinä ihan vieressä joka työllistää paljon sesonkeina, muuten on työpaikat aika tiukassa ja aika pitkälti suhteiden varassa. Oivallinen paikka jos etsii rauhaa ja hiljaisuutta, tosin turistit sekoittaa eloa aina välillä. Muuttaisin takaisin jos ei olis niin kaukana kaikesta ja harrastusmahdollisuudet ois paremmat. Myös terveyspalvelut on vähän hunningolla (mm. synnytykset hoidetaan nykyään Oulussa), mikä ei houkuttele kauheasti.

Vantaa, Helsinki, Espoo: Kuusamon jälkeen muutin Lontoon kautta pk-seudulle, ensin Vantaalle Hakunilaan, sieltä Helsinkiin Malmille ja sitten Espooseen. Hakunilasta ja Malmista ei oikein muuta sanottavaa ole kuin, että never again. Tosin siellä ei tarvinnut asuakaan kuin puolisen vuotta molemmissa. Levottomia kaupunginosiahan nuo on, itselläni ei mitään ongelmia ollut, mutta Malmilla meidän pinekerrostalon pihassa oli poliisiauto vähintään kolme kertaa viikossa. Espoossa olen asunut Leppävaarassa, Kilossa, Lippajärvellä, Viherlaaksossa ja Lintuvaarassa. Noista alueista ei oikeastaan mitään huonoa sanottavaa, kaikista pääsi suht hyvin kulkemaan ja lenkkimaastot oli lähellä (nyt taitaa ainakin Lepuski ja Kilo olla aika kiinnikasvanutta, ennen siinä välissä oli ihan mainio koiran lenkitysmetsä). Lippajärvellä oli mukavaa ja rauhallista, asuttiin kaupungin rivarissa, missä oli suurimmilta osin lapsiperheitä. Sieltä tosin sitten bussiyhteydet oli välillä huonot, tosin kävelymatkan päässä oli Vanha Turuntie, mistä pääsi jo sitten aika hyvin liikkumaan.Viheri ja Lintuvaara oli kanssa ihan mukavia, tosin Lintuvaarassa alkoi olla jo Lepuskin levottomuutta välillä, siinä ona aika paljon myös opiskelijakämppiä. Mutta ylipäätään en tykkää pk-seudusta, liikaa ihmisiä, liian pitkät välimatkat (töihin meni aina vähintään tunti, asuitpa missä tahansa) ja liian kiire. En muuta ikinä enää, se on nähty.

Tampere: Liityn Tampereen fanittajiin. Asuin vuoden verran Amurissa, Pyynikintorin toisella puolella eikä ole mitään pahaa sanottavaa, vaikka itse en tykkää asua kaupunkimaisessa/keskusta-ympäristössä ollenkaan. Jotenkin siellä oli vaan niin rentoa ja reilu meininki. Voisin muuttaa takaisin, mistäs tuota tietää vaikka joskus niin käviskin, miehen veli asuu kuitenki siellä ja itselläkin on siellä kavereita vielä jäljellä. Tosin jos muutettais niin johonkin ympäryskuntaan luultavasti.

Oulu, Oulunsalo: Muutin miehen perässä Ouluun, mikä oli ollut tosin mielessäkin jo vähän aikaa muutenkin. Koskaan en ole Oulusta hirveästi tykännyt kaupunkina (täällä haisee ja tuulee, tosin ei niin paljon kuin Kemissä... ), mutta kaverit ja sukulaiset on joko täällä tai sitten 200 kilsan päässä suurimmaksi osaksi, mikä helpottaa kyllä elämää. Oulussa asuin ensin Toppilassa (levottomimpia alueita Oulussa), missä lenkkimaastot oli kyllä ihan hyvät ja onneksi sattui ihan rauhallinen talo, vastapäisen talon rappukäytävässä mm. ammuttiin joku tässä vähän aikaa sitten... Miehen kanssa muutettiin Jylkynkankaalle (10 kilsaa keskustasta), missä sitten asuttiin ihan metsän vieressä uudessa rivarissa, tykkäsin tosi paljon, vaikka lestadiolaisia olikin suurin osa naapureista. Nyt asutaan siis Oulunsalossa, tässä Oulun eteläpuolella, 12 kilsaa keskustaan. Mukava, hiljainen kaupunki, josta löytyy kaikki peruspalvelut, terveyskeskukseen on lyhyet jonot ja lenkille pääsee metsään viidessä minuutissa. Hinnat on vielä kohtuulliset sekä vuokrissa että omistusasunnoissa (kaksi vuotta sitten maksettiin vuokraa n. 70 neliön rivarista 630 eur ja täysin rempattu ok-talo 130 neliötä maksoi 2 vuotta sitten 160 000 eur). Ei ole tällä hetkellä aikeita tai tarvetta muuttaa pois, tykätään olla täällä. Oulussa työllistyminen tuntuu olevan vähän hankalaa ainakin joillain aloilla, itsekin olen käynyt töissä Rukalla. Tosin kaupunki on suht iso, joten aina sitä edes jotain osa-aikaista kyllä saa, jos ei ole ihan tosi nirso.

ellikeksi, tottakai aina sattuu ja tapahtuu ja missä vain, jotenkin vain itselle on tullut sellainen illuusio, että pohjoisessa olisi rauhallisempaa, jos ei lasketa peruskylähulluja ja rattijuoppoja, jotka vain kuuluvat asiaan. Siksi tuollaiset tapahtumat säväyttää aina kunnolla.

Mukava aihe, pääsenm avautumaan hieman omasta kotikaupungistani. Elikkä asun Imatralla, täällä syntynyt enkä pois oo vieläkään päässy.
Välillä tuntuu ettei tässä kaupungissa pelaa mikään, poliisilaitoksen juoppoputkakin siirrettiin Lappeenrantaan 30 kilometrin päähän. Imatralla asuu n. 28000 ihmistä, mut väkiluku vähenee aika pitkälti koko ajan. Palvelut on parantunu paljon muutamassa vuodessa, keskustassa on vaatekauppoja kävelykadun varrella, isot marketit ovat yhdessä läjässä pari kilometriä keskustasta. Täällä ei julkista liikennettä ole oikeastaan yhtään (yksi bussilinja) ja auto on välttämätön.
Ja sitten on ne iloiset venäläiset, jos viikonloppuna tahdot lähteä kiertelemään vaatekauppoja, kuulut vähemmistöön kadulla kävellessä. Tänään myös nuo ihanat itänaapurit olivat samaan aikaan kebabissa meidän kanssa, yksi hajotti laseja, yksi poltti tupakkaa oviaukossa ja yksi sammui pöytään. Viime viikolla myös kaksi ihmistä puukotettiin baarin edustalle (eri baarien ja eri iltoina) sekä eräs mies puukotti toisen omassa kodissaan. Tälläistä iloista menoa täällä.
Päiväkoteja ja kouluja lakkautetaan kokoajan ja ne mitä ei lakkauteta, ovat homeessa.
Ihmiset ovat kyllä mielestäni mukavampia kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa porukka vaikuttaa niin ylimieliseltä etten koskaan haluaisi asua siellä.
Jos viinaa tykkää juoda niin tänne vaan, verovapaasta saa kolmella eurolla kossupulloja ja tupakkakin on halpaa, ja tietysti se bensa mitä ihmiset hakee hulluna rajan takaa.

Eipä tästä paskapaikasta oikeen mitään positiivista voi kertoa. Suosittelen muita kaupunkeja haha.

Lahessa tullut asusteltuu nyt viimeinen vuosi. Mitään suurempaa valittamisen aihetta ei ole, mut en ole sydäntäkään menettänyt tälle kaupungille

Edellisiä asuinpaikkoja:
Heinola Ei ei ei ja vielä ei! Päälle päin kivan näkönen pieni kesäkaupunki, mutta todellisuus aika sisäsiittoista. Parempi pyyhkästä vaan motaria ohi!

Jämsä Maalla on mukavata Sieltä kotosin, tai sen sivukylästä. Edelleen vois haluta takasin

^ Heh, mä taas olen edelleen hyvin viehättynyt Heinolasta. :D Oon siellä syntynyt ja asunut ensimmäiset 19 vuotta ja senkin jälkeen vielä puolen vuoden pätkän yhessä vaiheessa. Heinola on nätti pikkukaupunki. Tosi on että kyllähän ne pienen kaupungin vitsaukset siellä on ja monet sanoo ettei mitään tapahdu, mutta tällaselle joka ei kuitenkaan käy missään, Heinolassa on ihania asuinalueita luonnon läheisyydessä. Opiskelu/työpaikkoja nyt ei juurikaan ole, mutta lapsiperheelle sen sijaan kaupunki on oiva, ja pääsee kätevästi Lahteen tai Helsinkiinkin töihin. Se riippuu niin mitä hakee, Heinola ei sovi kaikille.

Opiskeluaikoina asuin sen 2,5 vuotta Pieksämäellä, menihän se mutta siitä kaupungista on itselle jäänyt ankea kuva, vaikkakaan ei varmaan tullut edes tutustuttua tarpeeksi. Jotenkin ihmiset oli siellä hyvin penseitä (lukuunottamatta mun sukulaisia tietty ) ja en mä tiiä.

Tuon jälkeen asuin sen puoli vuotta taas Heinolassa kunnes muutin töiden perässä Espooseen. Hain myös Tampereelle, Kouvolaan ja Porvooseen ja mihin muualle näistä tahansa olisin halunnut kun Pk-seudulle. Espoossa asuin Soukassa missä viihdyin, melkeen takaovelta lähti 7 kilometrin metsälenkki jota ahkerasti kävelin mutta muutoin en Espoosta tykännyt. Liian iso kaupunki minun makuun, hämäläisvauhtiin ja savolaisiin tottuneena. Mies sieltä kuitenkin löytyi joten sinänsä jälkikäteen ajatellen ihan hyvä näin. Mutta kaupunkina en Espoosta tykkää. Asuttiin Soukan jälkeen Olarissa ja Latokaskessa kunnes tänne muutettiin. Niissäkin oli suht hyvin ulkoilureittejä vaikkakin Soukan luontopolkua jäin kyllä kaipailemaan kovasti.

Espoosta muutettiin sitten tänne Vihtiin jossa viihdytään erinomaisesti. Pieni maalaishenkinen pitäjä, tarvittavat palvelut lähellä muttei juuri ylimääräistä, vähän ihmisiä. Nummelaan pääsee vartissa omalla autolla missä on sitten enemmän palveluja ja immeisiä. Täällä viihdytään, vaaditaan tosi rauhalliset asuinolosuhteet jotta ollaan onnellisia. Täällä on ihana luonnon rauha ja vähän ihmisiä, ihanat ulkoilumahdollisuudet ja peltoja silmän kantamiin. Ilman omaa autoa ja näin perheellisellä kahta sellaista, ei täällä kyllä helposti pärjää. En koe tätä pienuuden takia myöskään niin opiskelijan tai yksinäisen ihmisen paikaksi, vaan sitten kun etsii sitä pysyvämpää asuinpaikkaa missä liikkumisen ei tarvitsekaan enää olla vaivatonta, eikä haittaa vaikkei törmää uusiin ihmisiin.

Itse olen syntyjäni pohjois-Karjalasta, tarkemmin Outokummun vierestä kotoisin, ja siellä viettänyt murrosiän alkutaipaleelle elämäni. Siitä ei voi muuta sanoa, kuin että sinne ei voisi enää koskaan muuttaa. Niin ahasta ja ikävää. Kakarana oli ihan kiva olla kun kylällä oli vielä elämää, silloin asukkaita oli melkein 200, mutta nykyisin siellä ei asu kuin parikymmentä ihmistä, kauppa ja koulu ovat suljettu, hautuumaa taitaa olla ainoa jota pidetään yllä.

Espoossa, tarkemmin Olarissa olen asunut sen jälkeen, sen ns. "paremmalla" puolella. Mukava paikka, loistava koulu vieressä ja ihanat lenkkimaastot lähellä. Opiskelujen alkaessa muutin sitten Kuitinmäen puolelle, ja siellä taas lähiöelämä nasahtaa ihan eri lailla naamaan. Työttömyys, huumeet ja alkoholisoituminen näkyvät katukuvassa selkeästi. Sitäpaitsi, HOAS:in kämpissä oli vielä silloin niin huonot eristeet, että seinien vierustat olivat aina talviaamuisin jäässä, kun pattereita ei kustannussyistä pidetty öisin päällä.

Tällä hetkellä asun Pähkinärinteessä, Vantaalla, enkä voisi kuvitella itselle paremmin sopivaa paikkaa. Lenkkeilymaastot ovat upeita, tilaa on paljon, asunnot inhimillisen hintaisia ja suurin osa lähialueiden asukkaista ovat ihan asiallista porukkaa. Lammaslampi ja uimalaituri rapun ovesta sadan metrin päässä ovat ainakin kesäisin ehdotonta plussaa. Tämä on myös sopivan kaukana junaradoista, mutta sopivan lähellä, että kulkuyhteydet ovat hyviä. Helsingin keskustassa ei koskaan voisi asua, mutta täällä sopivan kaukana, mutta tarpeeksi lähellä on ihmisen hyvä olla.

Itse olen asunut Helsingissä Pajamäessä,Kontulassa ja nyt Vantaalla.
Olen täysin samaa miletä siitä että ei tämä pääkaupunki seutu mikään mukava paikkka ole asua, täällä on sellainen hermostunut ilmapiiri sekä jatkuva kiire. Nykyisessä asuinpaikassa olen viihtynyt kaikkein parhaiten. Haaveena olis päästä muuttamaan jonnekin missä voisi tarvittaessa rauhoittua ja elää kiireettömästi.

Elämäni ekat 17 vuotta asustelin Vihdissä. Ensin Nummelassa ja sitten Otalammella. Vihdistä tykkäsin pikkulapsena hurjasti ja koenkin sen sellaisena lapsiperheiden luvattuna maana. Jo ala-asteella mulle tuli kiire päästä pois, pienen maalaiskylän huonona puolena tulee usein ahdasmielisyys ja koulukiusaaminen eteni aika hurjiin mittoihin syistä kuten hiusten väri tai pukeutuminen. Ala-asteella syynä oli lyhyet hiukset, yläasteella se, että olin punkkari. Sen mukana tuli sitten ennakkoluulot ja jos mulla oli resepti e-pillereihin, niin yhtäkkiä puhuttiinkin että popsin masennuslääkkeitä ja olen hullu...

17-vuotiaana muutin Lohjalle opiskeluiden perässä ja en oikein tiedä mitä ajattelisin koko kaupungista. Siellä ärsytti ehkäpä sama kuin Vihdissäkin, juorut kulkivat todella nopeasti ja kaikki tuntuivat tietävän toistensa asiat. Muuten kyllä ihan kelpoa kaupunki, itse asustelin n. 3 kilsan päässä keskustasta joten matka ei ollut mikään kävellä ja kaikki palvelut ja muut lähellä. Yhteydet Helsinkiin (jossa silloinen poikaystäväni asui, eli kuljettua tuli paljon) hyvät.

Lohjalta muutin sitten Keravan Saviolle. Ja Keravasta tykkään hurjasti. Saviolta mulla oli 400 m asemalle, yhteydet keskustaan ja Helsinkiin hyvät. Keskustan kautta pääsi sitten helposti junalla Hyvinkäälle, Lahteen, Tampereelle ja niin pois päin. Keravalla viihdyn niin hyvin, että oli mukava kun mieskin sitten tykästyi ja kun muutettiin yhdessä Keravan Ahjoon, n. 3km päähän keskustasta. Bussiyhteydet keskustaan tyydyttävät, Ahjossa oma apteekki ja lähikaupat, joten jokaisen jutun vuoksi ei ole pakko läksiä keskustaan :)

Jos joskus Keravalta muutetaan pois, niin yksi vaihtoehto on Hyvinkää. Mies asusteli siellä ennen kuin muutettiin yhteen ja tykästyin ihan hurjasti. Siellä asuu myös paljon kavereita ja tuttavia, joten olisi ihan kelpo.

Ompas mielenkiintoinen aihe.

Helsinki: Mukava paikka asua. Kaikki tarvittava löytyy. Ite asuin muksuna ihan Helsingin ,lähellä Vantaata. Siellä oli mukavan rauhallista. Voisin muuttaa joskus takasin, mutta ehottomasti sinne mistä muutettiin pois. En viihdy missään keskikaupungilla.

Mäntsälä: ei mikään kovin kummonen paikka. Hyvät etäisyydet esim. Helsinkiin, Järvenpäähän, Lahteen, Riihimäelle. Nykyään pääsee jo junalla sinne. Sellanen mukava pieni kunta. Viihtyisä.

Viiala (nykyisin Akaa): Ei mitään hyvää sanottavaa. Älkää muuttako sinne. Sisäänpäin kääntyneitä ihmisiä, jotka ei tykkää uusista ihmisistä. Aja ohi pysähtymättä täällä.

Tampere: Sopivan kokoinen kaupunki. Mukavia ihmisiä. Ite asustelen täällä hieman syrjemmässä, niin täällä on tosi hyvät ulkoilureitit ja muutenkin paljon luontoa. Tampereelta löytyy kaikki tarvittava. Hyvä etäisyys moneen paikkaan. Yllätyksenä tuli teiden ja talojen huonokuntoisuus ja yleinen sellanen vanhuus. Esim. täällä meillä on tollasia iänikuisia liikennemerkkejä, huonokuntosia teitä, vanhoja taloja yms. Positiivista esim. ihana vanha kauppahalli, pyynikin näkötorni, paljon luontoa jos ei asu ihan keskustassa, Tampereen murre, paljon kouluja, hyvät harrastusmahdollisuudet yms.

Pakko pistää vielä paikkakunta, jonne mulla olis hinku muuttaa:
Joensuu. Joensuussa on kaikki tarpeellinen. Hyviä kahviloita, kauppoja suht paljon, levyeskot!, hyvät harrastusmahdollisuudet, hyvät ulkoilupaikat, keikkoja järjestetään suht hyvin. Joensuu on pieni-iso kaupunki. Joensuussa on tosi mukavia (ja puheliaita) ihmisiä. Joensuussa ja varsinkin lähikunnissa on edullisia asuntoja. Kääntöpuolena on huono työllisyystilanne. Muttamutta tänne mää haluan!

Jyväskylässä synnyin, elän ja kuolen. Tai, no, kuolla voin myös jossain 50 km säteellä Jyväskylästä. Kotikaupunki, jossa haluan asua, koska se tuntuu kodilta, on niin tuttu ja turvallinen ja niin rakas. Siellä on mies, perhe, kaverit ja paljon sukulaisia ja mökki 50 km päässä. Sopivan iso paikka, kaikki tarvittava on.

Tällä hetkellä asun viikot Kokkolassa työn vuoksi, ja koti-ikävä on valtava. Ehkä ensimmäisen päivän tuntui jännittävältä asua vieraassa paikassa, mutta sitten koti-ikävä alkoikin raastaa. Kokkolassa ei sinänsä ole mitään vikaa. Kyllä täälläkin on kunnon keskusta, ja vanhakaupunki on viehättävää aluetta. Tämä ei vaan ole koti, vaan koti on siellä 240 km päässä. Ja koiranomistajana, jolla ei ole mitään koiranhoitoverkostoja täällä, elämä on kuitenkin pelkkää työpaikan ja Kokkolan-kodin väliä sahaamista. Oon tuolla keskustan puolella tainnut käydä syyskuun jälkeen jopa neljä kertaa.

Kokkolalaiset ihmiset kyllä tuntuvat mukavilta. Ainakin kaikki työkaverit ovat tosi ulospäinsuuntautuneita ja iloisia, ja olen tuntenut itseni tervetulleeksi työpaikalla. Hyvät muistot tästä paikasta varmaan jää, kunhan täältä nyt ensin pääsisi pois. Tavoitteena työpaikka ensi vuonna kotoa!

saije kirjoitti:

Itse olen asunut nyt 4 vuotta Kittilässä.
Hyvät puolet:
- Ihmiset ovat ystävällisiä.
-Ei liikaa liikennettä ja sopivasti kaikkea mitä tarvitsee.
-Sesonkeina helppo työllistyä.
-Monipuolista harrastamista.

Huonot puolet:
- Pienen kylän imagoon kuuluvat kylähullut.
-Turistit.
-Liika sesonkimaisuus (tarjontana pääosin sesonkityötä)
-Vuokrat ovat korkealla (kuten varmaan muuallalkin)
-Välimatkat ovat suuria ja joukkokuljetuksia vähän (esim. Asut kittilässä, työt Levillä)

Tässä ainakin muutama mitkä näin aamusta keksin tästä ihanasta kylästä, johon on viha-rakkaus suhde kehittynyt.. :)

Aikalailla samanlainen mielipide Kittilästä.

Olen siis asunut koko ikäni Kittilässä, nimenomaan kirkonkylällä. Nyt kuitenkin reilu puolitoista vuotta Ikaalisissa asustellut. Kuitenkin niin rakastunut Lapin meininkiin ja luontoon, etten aio kauaa pysytellä poissa Kittilästä

Kittilässä on tosiaan ystävällistä porukkaa, verrattuna esim. Ikaalisiin. Kylähulluja on molemmissa paikoissa. Mutta vaikka ne turistit tuo rahaa kittiläläisille, niin kyllä niissä on harminsakin. Onneksi en ole asunut Levillä, mutta kyllä tuo turismi näkyy tässä kirkonkylälläkin ihan tarpeeksi. Plussaa on, että niiden takia kaupatkin ovat auki pitempään ja myös pyhinä. Mutta ihan kymmenisen vuotta sitten sai tallustaa tuossa Ounasjoen jäällä koiran kanssa rauhassa, mutta nyt kun sinne menee niin tulee taatusti brittituristien kuvaamaksi.. Mutta on Kittilässä kuitenkin lääniä koiran juosta vapaana, ja ihan sama minne suuntaan lähden porukoilta kulkemaan (vaikka keskustassa asuvat) niin ei kauas tarvi kävellä niin saa olla rauhassa.
Mitä vuokriin tulee, niin samaa hintaa ovat kuin esim. Ikaalisissa MUTTA asunnot huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Ikaalisissa. Työllistyminen on helppoa, mutta asuntopulaa saattaa olla ajoittain. Mutta se on ihan jees, että Leviltä löytyy kyllä yöelämään kaikkea sopivaa ja ravintoloitakin on kivasti.

Ikaalinen taas on pienehkö "kaupunki", joka on ihan kiva paikka. Palveluita on vähemmän kuin Kittilässä, mutta julkinen liikenne toimii isompiin kaupunkeihin kuten Tampereelle. Minut on työpaikallani otettu lämpimästi vastaan ja muutenkin ihanaa porukkaa, mutta ainakin nuorisosta olen saanut huonon kuvan. Siis ihan täysikäisistäkin.
Lenkkeilymahdollisuudet ovat hyviä, mutta koiran vapaanapito hankalempaa varsinkin kun ei ole autoa millä kulkea syrjemmälle. Koirapuisto on ihan karsea ja huonokuntoinen. Mutta koiraharrastusmahdollisuudet ovat muuten hyvät, on agilitya, tokoa ja muita kursseja. Työllistyminen on huonompaa kuin Kittilässä, mutta asuntoja näyttää löytyvän. Kuitenkin asunnot ovat olleet ainakin meidän kohdalla huonossa kunnossa..

Tonteria, Pähkiksessä oli ainakin viitisen vuotta sitten kävelyetäisyydellä myös paljon sellaisia metsiä, missä pystyi pitämään koiria vapaana. Koiralliselle kyllä hyvä paikka asua.