Koirat.com

Minä olen kärsinyt huonoista hampaista ja hammaslääkäripelosta ikäni. Meillä oli silloin ala-asteella niin kamala hammaslääkäri, että yksi oppilas puraisi käteen häntä! Myös purenta on viallinen. Nyt sitten viime syksynä jouduin menemään hammaslääkärille ja olen ikionnellinen kun oli niin ystävällinen, minulta poistettiin ylhäältä kaikki hampaat ja sain proteesin, naurakaa vaan, mutta paljon helpompi on sen kanssa elää kuin jatkuvasti vihlovilla, paikattavilla hampailla:)

Täällä oli joskus (nimimerkkiä en muista) joku jolla oli Chronin tauti (krooninen paksusuolen tulehdus), haluaisin vaihtaa kuulumisia. Itse olen nyt ollut Remicade hoidossa ja on tehnyt hyvää!

Näistä niskakivuista en siis koskaan tule pääsemään eroon, jos luokitellaan terveys niin taidan olla luokkaa Ö!

jep jep, 3viikkoa saikkua lisää.... Voin sanoa etten toivo kenellekään välilevyn pullistumaa, varsinkaan niskaan! Nää sähköiskut käsiin on ihan kamalia

Eihän tässä voi sanoa muuta kuin: jaksamista! Tervetuloa jatkuvan kivun kanssa taistelijoiden joukkoon, pyydä lääkäriltä rauhoittavia yöksi, nyt olen itse ollut muutaman kuukauden ilman niitä ja nukun 3-4 h kerrallaan, nyt pyysin lääkärin uusimaan reseptin ja toivottavasti saisin pitkät yöunet!

Miten te jaksatte jatkuvan kivun kanssa? Millä ihmeen konstilla te pärjäätte päivästä toiseen? Minä olen aivan loppu, niveliä särkee joka paikasta ja hermot ovat riekaleina!

Mä alotin kirjottaa blogia mun toipumisesta polvileikkauksesta:
http://8kktuomio.blogspot.fi

sitepi kirjoitti:

Miten te jaksatte jatkuvan kivun kanssa? Millä ihmeen konstilla te pärjäätte päivästä toiseen? Minä olen aivan loppu, niveliä särkee joka paikasta ja hermot ovat riekaleina!

Mä oon monesti miettinyt mikä on sellainen normaali kipu, missä vaiheessa se on elämää häiritsevää.
Mä kuitenkin pystyn toimimaan pääasiassa hyvin, mutta en oikeasti tiedä oonko tottunut jokapäiväiseen kipuun niin hyvin vain. Nytkun möyhersin pari tuntia kukkapenkkiä (juurien repimistä, kaivamista yms.) niin mun alaselkä tuntuu että niksahtaa nivelet pois paikoiltaan kohta ja sormien/kämmenten nivelet on ihan julmetun kipeät. Sormet tiedän että tulee olemaan kipeät seuraavan viikon tämän takia.
Kesää odotellessa kun helteet tulee ja aamulla herää siihen että alaselän nivelet on kuumuuden takia kipeät. Avo kauhistelee jo nyt kun mulla rutisee selkäranka vaikka vaan halatessa..

Muttakun oon joskus aikoinani työterveyshuollossa käynyt, kun siivotessa ranteet tulehtui jatkuvasti (ja lopulta lopetin hommat, mä en nyt omaa terveyttäni halua paskoa siksi että saisin 700-800e/kk), niin lääkäri sanoi ettei ne aivan terveet ole, mutta ei tarpeeksi kipeät että olisin työkyvytön. Onneksi nyt oma ala missä koulussa oon, on sellainen että ei olisi kummemmin rasitusta.

Tsemppiä kaikille! Haluaisin kyllä löytää lääkärin joka ottaisi kokonaisvaltaisesti ihmisen huomioon!
Miten esim. sinä myrkky pystyt työhön jossa nivelet eivät rasitu?

No niin, täältähän löytyi minulle oikein sopiva keskustelu... :D

Mistähän sitä aloittaisi. Vaikkapa vatsasta! Minulla on IBS ja jatkuvia suolistotulehduksia. Vatsa on kipeä oikeastaan 24/7 vähintäänkin ihan pikkuisen, mutta siihen olen jo tottunut. Olen joutunut pariin kertaan keskellä yötä ambulanssilla sairaalaan kun kivut ovat olleet ihan tajuttomat ja olen oksentanut rajusti. Näihin ei oikein mikään auta. Ei ruokavalio, ei liikkuminen, ei mikään. Välillä voin syödä mitä tahansa, välillä käy niin että jos otan esimerkiksi yhden ( siis joo yhden!! ) hörpyn vain jostain hiilihapollisesta juomasta niin se on siinä sitten, koko päivä menee kipujen kanssa kärvistellessä. On myös kausia että ihan kaikki mitä suuhuni laitan aiheuttaa kipua ja vatsanväänteitä. Hienoa tosiaan... Minulla on myös stressivatsa jonka lisäksi tuo IBS reagoi stressiin välittömästi pahenemalla ja nyt elämäntilanteen ollessa vähän hektinen on maha ollut ihan sekaisin jo kutakuinkin vuoden!! Kokonaista vuoden! Ihan älytöntä.
Sitten on aurallinen migreeni. Hyi olkoon, ei varmaan tarvitse edes selittää enempää... Lisäksi hyvänlaatuinen asentohuimaus ja nimestään huolimatta tässä ei kyllä ole mitään hyvää. Välillä joudun tarraamaan kiinni penkistä kun maailma menee miten sattuu ja tuntuu kuin istuisin siinä tuolissa pää alaspäin. Todella outoja ja inhottavia nuo kohtaukset. Onneksi tulevat vain tietyissä asennoissa joten voin ajaa huoletta autoa jne.
Minulla on myös levottomat jalat. Kuulostaa varmaan hauskalta, mutta aivan hirveä vaiva. Nilkkoihin tulee vähän kipua ja painetta muistuttava tunne ja niitä on vain pakko väännellä ja käännellä mutta se tuska ei van lähde millään! Kamala paine nilkoissa ja tuntuu kuin nivelet luiskahtaisivat millä hetkellä tahansa paikoiltaan. Joskus kylmägeeli auttaa, mutta hyhhyh. Nyt on taas kys. vaiva päällä, nilkat pyörii vinhasti tässä kirjoituspöydän alla...
Eikä tässä vielä kaikki. Astmakin on. Sain sen entiseltä koulultani sisäilmaongelmien vuoksi ja nyt se sitten vaivaa koko lopun ikää. Ei ole ollut pahana nyt hetkeen, mutta kyllä sen juostessa hoksaa ja nyt kun olen ollut sairaana ja on flunssaa, on tuntunut jo kolme päivää kuin pillin läpi hengittäisi. Löytyy myös pälvikaljusta diffuusi-versio eli tukkaa lähtee koko päästä. Lähtee muuten myös ripsiä... Tuli yhtäkkiä ja tadaa, menetin pitkät ihanat hiukseni. Onneksi on lisäkkeitä olemassa, koska en todellakaan halua menettää kaikkea näiden typerien vikojen vuoksi. Lisäksi minulla on n. 1-2kk välein poskiontelotulehdus. Ei tiedetä mistä se tulee, röntgenit on otettu eikä minulla ole onteloissa mitään epänormaalia mikä niille altistaisi. Varmaan pitää jossain vaiheessa silti tehdä jokin leikkaus että tuo kierre loppuu. Nytkin jomottaa naamaa ihan hirveästi, antibiootit pitäisi hakea tai käydä puhkaisussa. Lisäksi epämääräisiä, kovia selkäkipuja on. Niitä nyt tutkitaan, magneetissa olen jo käynyt ja ei näkynyt mitään.
Vaikuttaahan tämä kaikki jo yleiseen jaksamiseen toki, rankkaa on toisinaan ja kipujen takia usein vaikeata nukkua. Opiskeluihinikin on vaikuttanut.

Jaksamista! Usein näiden vaivojen kanssa rukoilen (tosin en usko Jumalaan koska ei ole auttanut aikaisemminkaan) pyörin sängyssä ja nukun parin tunnin pätkissä. Jatkuvan säryn kanssa elämä on päivästä toiseen uskomatonta, aina väsynyt mitkään särkylääkkeet eivät auta ja kun nukahtamispillerin ottaa niin sitten nukut se 4-6 levotonta unta!

Minä en uskallla enää mitään. Siis liikkumisesta on kyse.

Tiistaina "parempi" polvi tipahti normikävelyssä mitättömässä sivuttaisliikkeessä totaalisesti paikaltaan. Toinen polvi on lenksunut ja lonksunut iät ja ajat ja välillä muljunut kuopassaan, mutta mennyt itse takaisin. Tämä lähti heti niin, että oli pakko kutsua ambulanssi, jossa sitten polvi saatiin takaisin paikalleen. Oli kyllä kivulias kokemus.

Keskiviikkona otettiin kuvat ja onneksi mitään ei hajonnut rytäkässä. Reisilihaksia pitäisi vain entistä paremmin kuulemma jumpata, mutta miten, kun en uskalla yhtään nyt varata kummallakaan polvella. Pitää kai vain nostella jalkoja maatessa. Pirun kipeä koipi on vieläkin ja lenkeistä voi juuri nyt vain haaveilla. Kaiken lisäksi myös toinen polvi vihloo ja vihoittelee, kun olen nyt siihen tukeutunut tavallista enemmän, mistä se ei tykkää. Molemmissa jaloissa on jatkossa pakko pitää polvitukia, jotta edes vähän uskallan liikkua.

Jokohan sitä kuukauden päästä uskaltaa ratsastaa tai edes kävellä? Miten luottamus jalkaan ja sen kestoon palautuisi?

Uimaan en varmaan uskalla lähteä ikinä, kun pelkään polven tippuvan ja sitten olen pohjassa pääsemättä minnekään.

Vertaistuki on varmaan parasta lääkettä niin tässä jatkuvassa kivussa kuin myös muissa sairauksissa, unohtuu hetkeksi omat murheet kun huomaa, että toisilla on muita ongelmia. Terveyttä ei osaa tarpeeksi arvostaa ennen kuin sen itse huomaa, miten paljon elämää rajoittaa sairauksien/kivun kanssa jatkuvassa "kierteessä" oleminen!

Mun purnaus ei ole mitään teidän muiden koettelemuksiin verrattuna, mutta siis niin tympäsee heinäallergia !! Oman (kesanto)pellon heinä on nyt puitu, ja on nostettu seipäille jo osa, loppukin pitäisi nopsaan saada korjattua että saan siihen pässit laitumeen loppukesäksi, niin allergiaoireet senkun pahenee päivä päivältä
Käsivarret, jalat ja naama kaameessa nokkosihottumassa, röörit niin tukossa kun olla ja voi, ja kaks allergialääkettä jo ottanut tänään. Nenäsuihkeista ei ole mitään apua
Vapaata ois ollut ja auringonpaistettakin, että sais noi korjattua ennen sateita, mutta ei kykene.

Nyt päätin että jääkööt mun puolesta korjaamatta. Saa luvan riittää noille kolmelle pässille puolikas pelto .

Eipä munkaan vaivat pahoja ole muiden ongelmiin verrattuna... Mutta saamarin rannekanavaoireyhtymä! Pelkään jo talvea kun tää pahenee kylmästä ja on nyt ollu paljon pahempi kuin viime kesänä. Seuraavaksi kokeilen kinesioteippausta. BOTin rannetuki auttaa muttei sen apu kestä kauaa.

Eipä täällä varmaan kukaan vähättele toisten vaivoja, luulen että päinvastoin. Esim. minun 30-vuotiaalla ystävälläni on niin paha reuma, että kohta ei sormet taivu ollenkaan, siskon tytöllä nuo pahat allergiat ja astmakohtaukset, että vähän väliä sairaalassa, ym.

Jokaisen vaiva on varmasti aina liikaa, oli se sitten pienempi tai isompi. En usko että kukaan täällä ainakaan on mentaliteetilla "no ei sulla voi olla vaikeaa kun et ole edes kunnolla kipeä". Kipuakin on niin erilaista ja sen vaikutus ihmisiin on henkilökohtainen kokemus.

Sitepi, mä opiskelen laborantiksi ja työssä ei ole ihan hirveästi voimankäyttöä tai mitenkään raskasta (painavimpia mitä nostelee, on varmaan 5 litran reagenssipullot) ja yleensä pääsen istumaan, seisomaan ja kävelemään paljon pitkin päivää. Jos pitkään joutuu seisomaan, alaselkä alkaa sanoa kivut koviksi. Tosin se tapahtuu tein mitä tahansa liian pitkäjaksoisesti.

Mä soitin nyt vihdoin terveyskeskukseen ja varasin ajan nivelten ja selän takia. Melkein joka aamu tänä kesänä on saanut nousta ylös sängystä naama irveessä. Oon myös nähnyt parina yönä unta että jalat pettää alta kun sattuu niin paljon selkään ja aamulla se onkin paljon kipeämpi ollut kuin normaalisti. Ja eipä sillä että selän reistailu ei riittäisi, kun ranteet, nilkat ja polvet on oireillut myös. Hajottaa.
Mietin että pitäisi tehdä joku listaus oireista, mikä niitä aiheuttaa, miten ne vaikuttaa, millaista kipua. Onko joku joskus lääkäriin mennessä tai lääkäriltä kuullut mitä kaikkea kannattaisi yrittää laittaa ylös, jotta lääkärin pohdinta helpottuisi mahdollisimman paljon? Yritän muistella kaukaakin milloin oireet on alkaneet. Ihan kaiken aion latoa sille lääkärille. Enkä aio enää hyväksyä vastaukseksi "ei sulla ole tarpeeksi kipuja, ei me mitään voida tehdä/tutkia"