Koirat.com

^ OT: tiibetinspanieli ei ole spanieli nimestään huolimatta

aika samoilla linjoilla mennään.. olen aika koiraroturasisti ja harvoja rotuja kelpuuttaisin itselleni, varsinkin kun ottaa huomioon että ainakin vielä asutaan kerrostalossa kaupungissa.. mutta niin

spanielit/noutajat/setterit luppakorvaisuus yhdistettynä yleisesti pitempään turkkiin, roikkuviin silmiin ja mitäänsanomattomaan luonteeseen ei vaan nappaa.. näillä koirilla vaan näyttää lyövän tyhjää aika reippaasti

pienet koirat <25kg yksinkertaisesti minulla ei tule koskaan olemaan pikkukoiraa. olen myös sitä mieltä, että koiran pitää olla koiran eikä oravan kokoinen. eihän näiden kanssa voi edes tehdä mitään.. itse olen kyllä muutenkin niin "ronski" että varmaan särkisin tällaisen koiran. nounou, nevö!

lyttynaamaiset, mulkosilmäiset ja liian isolla nahalla varustetut jalostuksen "kukkaset" kuten ranskis, bassetit, chihut, mopsit, filat... näitä koiria ei voi katsoa tuntematta pahaa oloa.. rohiseva hengitys ei ole koskaan ollut mielestäni mitenkään "söpöä" vaan lähinnä surullista. myös mulkosilmät aiheuttavat "lievää" huonovointisuutta..

show-linjaiset sakut, englannin bulldogit ym ei varmaan tarvitse perustella kuinka rumaa jälkeä ihminen saa koiran terveyden kustannuksella jalostettua lisää.. yhh

afgaani se turkki ja ulkonäkö. ei ikinä. enkä haluaisi stereotypisoida, mutta en koskaan halua kuulua afgaani-ihmisten joukkoon.. en ikinä kestäisi kahta minuuttia pitempään näiden ihmisten juttuja ja seuraa jos joskus tapaan mukavan afgaanin tai afgaani-ihmisen voin harkita peruvani sanani.. sitä odotellessa.

turkkikoirat ei vaan jaksa nähdä vaivaa imuroida 2krt/pvä ja nypityttää ja trimmata ja harjata ja imuroida ja trimmata ja nyppiä ja kitkeä.. ei sitten mitenkään.

oiskai näitä lisää, mutta siinäpä olis pääpiirteissään koirat joita en itselleni ottaisi :D

nannae kirjoitti:

lyttynaamaiset, mulkosilmäiset ja liian isolla nahalla varustetut jalostuksen "kukkaset" kuten ranskis, bassetit, chihut, mopsit, filat... näitä koiria ei voi katsoa tuntematta pahaa oloa.. rohiseva hengitys ei ole koskaan ollut mielestäni mitenkään "söpöä" vaan lähinnä surullista. myös mulkosilmät aiheuttavat "lievää" huonovointisuutta..

OT Sen verran täytyy kans sanoa, että ainakaan ranskanbulldoggi ei rohise.
Ainakaan näin ei saisi olla.

Hassua, miten ihmisillä on tarve korjata omaan rotuunsa liittyviä väärinkäsityksiä tällaisessa ketjussa. Tietty toisaalta, jos ainoa syy miksi joku ei haluaisi jotain rotua on joku väärinkäsitys, niin kai se on ihan hyvä oikaista. Tästä ketjusta vois myös päätellä, että suomalaisilla koiraihmisillä löytyy aika paljon tuota maalaisjärkeä mitä koiriin tulee. Itsekin olen samoilla linjoilla. Minulle ei siis:

Ylijalostettuja tapauksia. Surettaa muakin katsella koiria, jotka ei tunnu itsekään nauttivan elämästään (esim. liikaa nahkaa, hengitysvaikeuksia jne.). Vaikka eihän ne paremmastakaan tiedä.

Spanielit Itseltänihän sellainen löytyy, mutta todennäköisesti on ensimmäinen ja viimeinen ko. ryhmän edustaja. Jatkuva höseltäminen ja perässä kulkeminen vaan käy hermoille pitemmän päälle. Ehkä jos olis oikeaa käyttöä sille, niin tilanne olis eri. (Silloin kun koiran otin niin sen piti päästäkin metsälle, mutta toisin kävi. Niin se elämä heittelee)

Turkkirodut kuuluu myös "inhokkeihin". Tuossa welshissäkin on jo ihan riittävästi trimmaamista ja harjaamista eikä edes ole mitenkään vaativa tapaus turkkinsa puolesta. Villakoira vois olla mukava koira muuten, mutta se turkki..

Metsästyskoirat En ole mikään eränainen, joten ei olisi tarvetta moiselle.

Jättikokoiset rodut Olen pienikokoinen, joten en halua itseäni voimakkaampaa/painavampaa tapausta hihnan päähän. Eikä innosta muutenkaan ne ruokakulut ja tila-auton + isomman kämpän hommaaminen (joo, ei välttämätöntä vaikka ois iso koira, tiedän).

Nyt ei tulekaan yhtäkkiä muita mieleen. Olihan niitä jo tuossakin. (Jatkossa ajattelinkin keskittyä koirien sijaan enempi kissoihin )

- pk-collie ruma hermoheikko räksyttäjä.
- bordercollie&australianpaimenkoira liian ohjaajapehmeitä höselöitä. Tykkään rodusta, mutten omana koirana
- pienet valkoiset seurakoirat en vain tykkää ulkonäöstä
- mopsi, enkkubulldoggi, sharpei jalostuksen tulos ei miellytä
- afgaani ja venakko kumpikaan ei miellytä ulkonäöltään, lisäksi afgaanin turkin hoito ois kamalaa
- laumikset mulla ei ole käyttöä näille, ehkä sitten, jos muutettaisiin oikeasti semmoiseen paikkaan, jossa vahdille olisi tarve

Tisa kirjoitti:

Hassua, miten ihmisillä on tarve korjata omaan rotuunsa liittyviä väärinkäsityksiä tällaisessa ketjussa. Tietty toisaalta, jos ainoa syy miksi joku ei haluaisi jotain rotua on joku väärinkäsitys, niin kai se on ihan hyvä oikaista.

Juu, on tarve oikaista tällaisessaKIN ketjussa ja ihan missä tahansa etenkin griffoneiden osalta se käsitys mikä vallitsee = että ne rohisee normaalisti hengittäessään. Ne kun hengittää ihan normaalisti.

Omp! ei ehkä rohise mut silmät pullahtaa varmaan ulos jos saa luunapin otsaan tai juoksee seinään.. ja oon kyllä kuullu "söpösti röhisevistäkin" ransikiksista.. :S

nannae
Joo se on harmillista. Silmä juttuun en kommentoi mitään koska se oli puhdas mielipide.

Minäki teen nyt tämmösen laajan yleistyksen mukaan, että mitä piirrettä en tahdo omassa koirassa olevan, joissakin tapauksissa toki poikkeus vahvistaa säännön

Pienet valkoiset seurakoirat ei vaan miellytä, ei sitten hyvällä tahollakaan. Myöskään en ottais missään nimessä mitään alle 5kg painavaa koiraa, alle 10kg tekis jo tiukkaa. Se on varma, ettei mulla tuu oleen koskaan ruttukuonoistakoiraa, kuten ei myöskään mitään älytöntä karvapehkoa (esim. pk-collie, suomenlappari). En myöskään tule ottaan molosseja tai laumanvartijoita. Vinttikoirat ei myöskään miellytä.

Kaverin ranskis rohisee, ihan kokoajan. Kuulisittepa kun se syö, se ääni on ihan mahdoton. Että onhan niitä "söpösti rohisevia" ranskiksia, ainakin tuo yks.

Vaikken roturasistiksi tunnustaudukaan nii löytyyhän niitä rotuja jotka ei miellytä.

Pienet koirat varsinkin seurakoirat. Corgi ainoa pieni rotu josta pidän ja oikeastaan oma koira ainoa mistä pidän niin paljon ettei ala ärsyttään. mutta kaikki seurakoirat on jotenkin hermoja raastavia, ehkä auttas jos näkis joskus jonkun oikeasti koulutetun eikä näitä pilalle hemmoteltuja pelkästään.

Terrierit ulkonäkö ei nappaa ja se ad/hd kaupan päälle niin ei kiitos.

Ylijalostetut komppaan edellisiä, kaikki liikaa nahkaa, isommat korvat, lytty kuono yms. Varsinkin sakemannien tilanne harmittaa, sellainen olisi muuten kiva.

Vinttikoirat ulkomuoto ei istu silmään mitenkään, olisko se "laihuus".

Myös mun porukoiden edesmennyt chihu rohisi koko ajan. Todella epäterveen kuuloista. Oisko sit yleensä pienempien koirien ongelma, kun chihuilla ei kuitenkaan ole lyttykuono..? Ennen kuolemaa sen rohina vaan paheni (nestettä keuhkoissa). Se nyt oli muutenkin liian läski (ei tarpeeksi liikuntaa) ja söi koko elämänsä huonoa ruokaa (liian isoja markettipedigree-nappuloita). Nyt tais kyllä olla hieman ot..

Elba83 kirjoitti:

Tanskandoggi, suursnautseri yms. Liian isoja ja kuolaavia.

Ei riiseni kuolaa. Tai ainakaan sen ei pitäis. Huulet on enemmän tiukat kuin löysät. Parrassaan se toki kuljettaa vettä ja kaikkea muutakin mitä suuhunsa laittaa ja ripottelee sitä ympäriinsä tai pyyhkii sun housuihin...ehkä tarkoitit sitä. Eikä se kyllä doggin kokonen sais olla (kun samaan 'yms.' kastiin luettelit )

Itelle ei sopisi kovin pehmeä tai hidas rotu.. Koiralla täytyy olla päätä ja omaa päätä :) Ja koiran täytyy myös rakenteeltaan näyttää koiralta ja olla sen kokoinen. Vaikka en kyllä usko että rotua tarvitsee vaihtaa ikinä. Ellei isoapartaa sitten joskus onnistuta jalostuksella pilaamaan.

Oli tiibetinspanieli spanieli tai ei, ni kauhee se on silti. (ei millään pahalla, en oo ikinä tavannu mukavaa rodun edustajaa)

Omp kirjoitti:

OT Sen verran täytyy kans sanoa, että ainakaan ranskanbulldoggi ei rohise.
Ainakaan näin ei saisi olla.

Mun hyvän ysätävän siskon ranskis kyllä rohisee ihan huolella! Vähänkin ku innostuu ni **kroohööhkrrrr*!! ja koiran pakko tasata kierroksiaan. Ei ole ylipainoinen. Mun mielestä hengittäminen on hei niin perustavanlaatuinen asia minkä tahansa elikon elämässä, ettei sen eteen pitäis joutua ponnistelemaan. Sairasta.

keopardi kirjoitti:

Lisäksi kaikki vessapaperirullan/tamppoonin näköiset pikkupuuhkat ei sytytä, eikä myöskään kaikki terrierit.

Reps ja komps.

Olisiko helpompi vastata niin perin, että mitä rotuja voisi edes harkita, niitä on huomattavasti lyhyempi lista nimittäin Kuten poikaystävä joskus hyvin sanoikin, että ei tykkää koirista mutta cottoneista kyllä.

Isot, raskasrakenteiset rodut: En näe mitään syytä, miksi tarvitsisin koiralle painoa ja pienemmänkin massan omaavilla roduilla on samantapaisia luonteita.

Laumanvartijat: Olen liian sosiaalinen ihminen siihen, että jaksaisin aina lukita koiran jonnekin pois vieraiden/lapsien/toisten koirien saapuessa kyläilemään.

Pitkäselkäiset rodut: Tähän menee mäyrikset, gorgit, göötit jne. Ei ei, jotain rajaa jalostuksessa.

Seurakoirat: Seurakoirat sananmukaisessa merkityksessään, eli tapaukset joiden kanssa ei ole edes tarkoitus/mahdollista harrastaa mitään mm. chihut, mopsit, tipsut jne.

Lyttykuonot: Yksi sana: rumia.

Pystykorvat/metsästyskoirat/alkukantaiset rodut: Itsellä ei vaan ole tarjota työtä tälläisille, enkä tykkää ulkonäöstäkään.

Partasuut/terrierit: Luonne eikä ulkonäkö täsmää omiin mieltymyksiin yhtään.

Vinttikoirat: Hrrrr, liian luikkuja omaan makuun.

Luettelin varmaankin aika kattavasti suurimman osan roduista pois niin kuin arvelinkin

^ Toisin kuin poikaystäväsi mä taas tykkään lähes poikkeuksetta kaikista koirista rotuun katsomatta, vaikka toki suurin osa roduista on sellaisia joita en todellakaan itselleni ottaisi.

ps. kyllä seurakoirien kanssa on mahdollista harrastaa

Sinna kirjoitti:

Laumanvartijat: Olen liian sosiaalinen ihminen siihen, että jaksaisin aina lukita koiran jonnekin pois vieraiden/lapsien/toisten koirien saapuessa kyläilemään.

En tiennykään, et jos omistaa laumiksen nii se pitää aina eristää vieraista..?

Rez kirjoitti:

Mun hyvän ysätävän siskon ranskis kyllä rohisee ihan huolella! Vähänkin ku innostuu ni **kroohööhkrrrr*!! ja koiran pakko tasata kierroksiaan. Ei ole ylipainoinen. Mun mielestä hengittäminen on hei niin perustavanlaatuinen asia minkä tahansa elikon elämässä, ettei sen eteen pitäis joutua ponnistelemaan. Sairasta.

Kyllähän näillä vaikka mitä omalaatuisia ääniä on, mutta rotua tuntemattomien on helppo väittää kaiken johtuvan siitä etteivät saa henkeä.
Jos hengitys rohisee yhtä mittaa koiran hengittäessä niin silloin on jo kyse ongelmasta. Muiden kuin molossikoirien omistajien on vaikea ymmärtää näiden röhkintää, tuhinaa, kuorsausta ja piereskelyä. Hyvä niin vaan

Pikkukoirat: Ei sinänsä mitään yleisesti pikkukoiria vastaan, mutta jotenkin ne vain tuntuvat niin hankalilta. Vaikka mm. äitini tolkutti, että pikkukoiran kanssa elämä on helpompaa, niin minusta se taas menee toisinpäin. Koko ikänsä kun on hevosten kanssa pyörinyt, niin pieni koira tuntuu olevan huomaamaton.

Noutajat ja paimenkoirat: Taatusti upeita koiria harrastus- ja työtoiminnassa, mutta tuntuvat niin kovin hajuttomilta ja mauttomilta. Kaveripiirissä on ollut mm. labbiksia, jotka ovat hurmaavia yksilöitä, mutta kun ei niin ei. Tästä satsista kelpuuttaisin kyllä sakemannin tai belgialaisen. Samoin australiankarjakoira ihastuttaa, mutta se nyt ei taida mihinkään paimeniin kuuluakaan.

Pitkäturkkiset: Turkkia saa kyllä koiralla olla, mutta sen pitäisi ehdottomasti olla helppohoitonen. Bichon oli huushollissa liki 14 vuotta ja voi jufenauta sitä karstaamista, kampaamista ja trimmaamista. Ei ikinä enää. Mielummin puettava koira kuin monta kertaa viikossa puljattava. Tukkaa on omasta takaa aivan liikaa ja pinna ei riitä edes sen hoitamiseen aina, niin en haluaisi koiran turkkia riesakseni siihen lisäksi.

Terrierit: Jokin tökkii. Tästä joukosta tykkään kyllä amstaffeista, staffeista ja bedlareista mutta tuskin moisia kumminkaan koskaan ottaisi.

Metsästyskoirat: Paljon upea näköisiä rotuja, mutta mitäpä minä rehujenpurija ehdalla mettäkoiralla tekisin? Rhodesialainenhan kuuluu samaan kastiin, mutta harvemminpa noita enää metsästyspuuhiin käytetään.