Koirat.com

^Näimpä. Meillä taitaa omasta lyttykuonosta kuulua outo ääni lähinnä nuuhkiessa. Sillon se röhkii ku pikkunen possu, tehokasta nenän käyttöä etten sanoisi , muuten hengitys pelaa yhtä hiljaisesti ku muillaki elävillä olennoilla. Marttyri-tuhahdukset on asia erikseen. Sillon huokastaan niin kovaan ääneen ku vaan voi.

SanttuJ kirjoitti:

Marttyri-tuhahdukset on asia erikseen. Sillon huokastaan niin kovaan ääneen ku vaan voi.

Marttyyrituhahdus Osuvasti sanottu

Juu, tuon marttyyrituhahduksen taitaa myös "pillinokkainen" schipperkekin (l. Laivakoira) tuuhhhmhyyyhhh..

Ja porokoira. Ja se huokaus oikeesti tehoaa: mulle tulee aina heti sellanen olo, että nyt on järjestettävä koiralle huomiota ja tekemistä, vaikka just oltais touhuttu viimeiset kaksi tuntia.

^Mä oon ilkeä ja sanon vaan koiralle: "Hohhoijjaa. On se rankkaa tuo koirana olo"

Tuohon röhkimiseen voisin sanoa, että ei ne pelkät lyttykuonot röhki. Meillä tuo pitti röhkii kun ollaan lenkillä. On tullu kadullaki vastaan ihminen ja Aapo ollut pusikossa ja kysyny "onko sinulla siellä minisika?" ja Aapo tullu esille "sikahan siellä"
Ongelmia ei ole hengityksen kanssa, se vaan röhkii kun haistelee. Joskus ihan hävettää kun tuntuu, että ihmiset luulee minua röhkijäksi.."kun eihän ne muut kuin lyttykuonoset röhki"
Ja se röhkiminen ei ole mitään hiirenhiljaista vaan kuuluvaa

^Minisika Meillä oli Luna kerran hoidossa ja tää hoitotäti oli istunu pihalla tupakalla. Se oli ihmeissään alkanu kuuntelee et mikä ääni sieltä sisältä oli kuulunu. Tarkistettuaan asian sai henkilö asiaan selvyyttä; Luna se siellä nuuhki pöydän alustaa. Oli kuulemma niin outo ääni ku omalta koiralta kuuluu vaan semmonen pieni "sniif" ja tältä kuulu "röf" Lisäksi Lunan haistelu ääneen kuuluu hyvin voimakkaat tuhahdukset kun se saa selvitettyä hajun alkuperän. Ikäänkuin se sanois mielipiteensä tuhahtamalla: "Jahas, tämmönen haju. Pah"

muoks. Ja sori OT:n puolelle lipsuminen

Meillä Bella osaa kanssa pitää meteliä nenänsä kanssa. Kaikkein huvittavin se on silloin kun se haistelee maasta jotain oikein mielenkiintoista hajua: ensin sen vetäisee oikein kunnon tuhinalla ilmaa keuhkonsa täyteen ja sitten se päästää sitä ilmaa pikku hiljaa hirveällä korinalla ulos nuuhkaisten taas välillä lisää ilmaa sisäänsä (eli nuuuuh, röh, nuuh, röh tuf, nuuh, tuf röh). Välillä sen ääntelyä voisi verrata aikuiseen sikaan...

Mutta jos palataan takas aiheeseen, niin...Mä kun olen tykästyny näihin pehmoisiin, leppoisiin ja rauhallisiin rotuihin niin mulle ei sopis bordercollie, saksanpaimenkoira, vinttikoirat, jotkut terrierit eikä metsästyslinjaiset rodut...
Mulla ei ole kilpailuintoa eikä niin kauheaa halua säännölliseen harrastamiseen, että tuollaiset työkoirat tulisivat varmaan mun hoidossa hulluiksi... En siis todellakaan tarkoita että ne olisivat huonoja/sairaita rotuja, ne eivät vaan sopisi mulle

Meillä ei oo lyttykuonoa, mutta pieni kuono ja kaupanpäällisenä trakeakollapsi, joka nähtävästi aiheuttaa pienelle koiralle ison sian äänen nuuhkiessaan hillittömästi.
Se on jännä että mun korviin se kuulostaa röhkimiseltä, mutta jotkut jotka ei ole aikasemmin kuullut luulevat että se murisee

Ja aiheeseen:

En ottais itelleni metsästyskoiraa taikka laumanvartijaa, paitsi jos joskus löytyis näillekkin käyttöä, tuskimpa.
Terrierit ehdoton ei, samoin mäyräkoirat, terrierit liian energisiä (vaikkakin haaveilen energisestä rodusta: bortsusta) mutta terrierit on mulle ärriereitä.
Mäyräkoirista taas en oo tavannu vielä(kään) mukavaa yksilöä.

saksanpaimenkoiraa ja dobberia ei.
Monia sekopäitä tullu vastaan, tosin ne onkin ihmisen käden kautta pilattuja ja pelkäisin ite epäonnistuvani näiden kanssa.

Seurakoirista karsisin nykyään ainakin chihun ja griffonit ehkä muitakin liian pieniä rotuja, mukaan lukien omani: pomeranian. (griffonit rakenteensa takia, kuonon)
Mutta en sano tähän en koskaan, koska luultavasti tulee vielä joskus olemaan toinenkin pommi elämässäni, tosin sen hankin pitkän taustatyön ja terveyden perikuvista olevista vanhemmista

Ja syy näihin pikkuisiin on tuo terveys, vaikka muuten ainaki pommeilla on mainio luonne ja iso koira pienessä koossa.

Esimerkiksi seuraavista roduista erityisemmin ole innostunut:

Chihuahua: Pienikokoisuutensa vuoksi
Dobermanni: Aiheuttaa pelkoa,en ole uskaltanut tehdä lähempää tuttavuutta, koska tapaamani yksilöt ovat olleet kodin ulkopuolella "ei niin tasapainoisen oloisia"
Shetlannin lammaskoira: Liikaa arkoja yksilöitä mahtuu joukkoon
Cavalier kingcharlesinspanieli : Terveystilanne huoletuttaa
Bichon Frise: Ei miellytä ulkoisesti
(Näyttelylinjainen) saksanpaimenkoira: Dobermannin lailla tapaamani yksilöt vaikuttaneet tasapainottomilta, näyttelylinjaisessa ruumiinrakenne liika jalostuksen vuoksi ei miellytä silmää
Espanjan-/portugalin vesikoira: Tavannut kovasti arkoja kyseisen rodun edustajia
Basset hound: Ruumiin rakenne ei miellytä (Vaikka ovatkin erittäin söpöjä)
Puli, Komondor: Turkki on liian erikoinen mun makuun, muutenkin rodut joilla silmät peittyy turkin alle ei oikein miellytä

Omalla kohdalla rodun terveystilanne painaa paljon valinnassa, sekä tietty käyttötarkoitus, yllämainittujen rotujen kohdalla kriteerit siihen, mikseivät ne miellytä, ovat aika turhamaisia, mutta tulipas pohdittua asiaa ja mielipiteeni tännekkin raapustettua. Kaikki rodut on kuitenkin yhtälailla tervetulleita mun rapsuteltavaksi,jos vaan ovat kilttejä. :) Onneksi meillä kaikilla on omanlaiset mieltymykset, niin kaikenkarvaisille koirille löytyy paikka maailmassa. :)

(Huvittavaa, kun joidenkin mielestä Border Collie toimii robotin lailla, eikä siksi miellytä, kyse on kuitenkin koulutuksesta, eiköhän melkein rodusta kuin rodusta saisi robotin lailla toimivan, jos se on päämäärä.)

Tähän en ole vielä vastannutkaan.

Itse en ottaisi rotua, jolle en pystyisi tarjoamaan käyttötarkoitusta vastaavia elinolosuhteita. Ainakin metsästyskoirat, huskyt ym. putoavat siis pois. Laumiksia pidän itselleni liian haasteellisina, samoin ns. alkukantaisia rotuja. Myös mm. rotikka, sakemanni, dobberi ja labradorinnoutaja olisivat liian haasteellisia. En myöskään halua koiraa josta lähtee paljon karvaa ja jotka ovat kooltaan keskikokoista villistä isompia. Vinttikoirat ja useimmat terrierit pudotan myös listalta.

Tämän hetkiseen ajatusmaailmaani sopivat koirarodut taitavatkin löytyä lähinnä FCI9-ryhmästä.

Jotenkin aika huvittavaa, melkeinpä jokaisen viestissä on etteivät ottaisi terrieriä, pientä valkoista koiraa tai ryttykuonoisia.Eihän sille mitään voi jos ei yksinkertaisesti sovi , mutta yleensä tyrmäävät koko rodun yksilöiden takia. Joku oli vielä kirjoittanut että ei ottaisi terrieriä koska ovat liian pieniä ja touhottavat 24/7. Jotkut pieniä, mutta kyllä niitä suurempiakin löytyy.. Mulla ei itselläni ole oikein sellaista koiraa mitä en voisi ottaa. Toki joissain roduissa mulle voisi olla hankaluuksia kouluttaa. Yleensä ihmiset tyrmäävät koko rodun yksilöiden ja kouluttamattomien koirien takia. Minulla esimerkiksi on 2,5kg painava yorkshirenterrieri ja melkein 4kg painava maltankoira. Turkkirotuja molemmat mutta kuka sitä turkkia käskee maahan asti pitää? Näyttelykoirilla tietenkin on pitkät turkit mutta harvemmat koirat käyvät näyttelyissä koko ikäänsä.Itsekin luulin, että mulle olisi vaikeaa pitää ton yorkin turkkia pitkänä. Joka toinen päivä harjasin eikä mennyt kuin 10 minuuttia, pesukin joka toinen/kolmas viikko. Ja mitä valkoisen pikkukoiran turkkiin tulee, niin onko se hankalaa pistää sadepuku päälle ja viruttaa tassut hanan alla, useimmat ihmiset tekevät nuo samat asiat vaikka koira ei olisi valkoinen.

Anteeksi purkautumiseni, mutta alan olla aika kyllästynyt ihmisten ennakkoluuloisuuteen joitakin rotuja kohtaan (enkä siis tarkoittanut tällä tekstillä ketään loukata/muuta vastaavaa, täytyy vaan välillä päästellä höyryjä pois..)

^ No eipä se aina ole ennakkoluuloista kiinni, jos ei jostain rodusta satu tykkäämään. Itsekään en tykkää esim noista mainitsemistasi valkoisista pikkukoirista sen takia, koska ne ovat minun silmääni rumia. Se ei ole ennakkoluuloa, vaan puhtaasti makuasia.

Eikai siitä kannata vetää hernettä hengityselimiin, vaikka moni ei sinun roduistasi tykkää? Itseä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä mieltä ihmiset on omista roduistani. En mä ole hankkinut niitä muille, vaan itselleni. Lähinnä pidän mielenkiintoisena lukea muiden mielipiteitä ja ajatuksia mikseivät jostain roduista pidä.

kkrista|` kirjoitti:

Jotenkin aika huvittavaa, melkeinpä jokaisen viestissä on etteivät ottaisi terrieriä, pientä valkoista koiraa tai ryttykuonoisia.Eihän sille mitään voi jos ei yksinkertaisesti sovi , mutta yleensä tyrmäävät koko rodun yksilöiden takia.

Ihan yhtälaisesti tulee ennakkoluuloja kaikista muistakin roduista. Isot on vihaisia, jotkut rodut haukkuu kaikenaikaa, toiset ovat vaan rumia, jotkut jahtaa kaikkea mikä liikkuu, osa on sekopäitä ja jotkut ihan vaan vaikkapa nyt niitä "tappajakoiria". Ei täällä sen kummemmin ole terrieriryhmään kohdistunut ennakkoluuloja, oman kohdalla se ehkä vaan pistää silmään ;) (Äkkiseltään sanoisin, että eniten täällä ketjussa kokonaisuutena on varmaan saksanpaimenia dissattu)

Kaikille ei vaikka nyt se terrieri vaan ominaisuuksiensa puolesta sovi ja sillä selvä. Minä esimerkiksi en itse ottaisi terrieriä ja siihen on lukuisia syitä, sillä roturyhmä ei ole minun toiveisiini sopiva.

kkrista|` kirjoitti:

Mulla ei itselläni ole oikein sellaista koiraa mitä en voisi ottaa. Toki joissain roduissa mulle voisi olla hankaluuksia kouluttaa.

Tähän sanoisin, että melkeen kannattaisi olla. Eri rodut ovat niin erilaisia ominaisuuksiltaan, että yksinkertaisesti ei kannata ottaa mitä tahansa, vaan rotu kannattaa valita sen suhteen mitä voi koiralle tarjota. Heitetään nyt vaikka esimerkkinä metsästysrodut. En metsästä, sen sijaan haluan harrastaa muita asioita koirani kanssa, joten minun olisi idioottia ottaa metsästysrotu sen kovan metsästysvietin ja heikon miellyttämishalun takia.

kkrista|` kirjoitti:

Minulla esimerkiksi on 2,5kg painava yorkshirenterrieri ja melkein 4kg painava maltankoira. Turkkirotuja molemmat mutta kuka sitä turkkia käskee maahan asti pitää? Näyttelykoirilla tietenkin on pitkät turkit mutta harvemmat koirat käyvät näyttelyissä koko ikäänsä.Itsekin luulin, että mulle olisi vaikeaa pitää ton yorkin turkkia pitkänä. Joka toinen päivä harjasin eikä mennyt kuin 10 minuuttia, pesukin joka toinen/kolmas viikko. Ja mitä valkoisen pikkukoiran turkkiin tulee, niin onko se hankalaa pistää sadepuku päälle ja viruttaa tassut hanan alla, useimmat ihmiset tekevät nuo samat asiat vaikka koira ei olisi valkoinen.

Näin laajamittainen turkinhoito olisi minulle kauhistus. Koira pitäisi pestä _joka kolmas viikko_ kun tällä erää pesen koirat hyvä jos kerran vuoteen. Harjaus joka toinen päivä olisi myös tympeää. Tällä erää harjaan koiriani karvanlähtöaikaan sekä sen ulkopuolella ehkä noin kerran kolmeen kuukauteen. Joka toinen päivä kuulostaisi rasitteelta. En myöskään pidä vaatteiden pukemisesta koiralle, mutta siksi minulla onkin rotuja, jotka pärjäävät läpi talven ilman vaatetusta.

Itse karsisin kaikki aikuisena yli 10kg painavat rodut ja voimakasviettiset kuten metsästyslinjaiset ja laumanvartija rodut. Tuo painorajoitus sen takia, koska haluan näyttää koirani kanssa sopusuhtaiselta parivaljakolta. Toinen, mikä on ehdoton ei, on kuolaaminen. Rodulla ei saa olla taipumusta kuolaamiseen. Tosin voihan mikä vain koira kuolata...

OT harjausta karsastaville: Kun siihen rytmiin pääsee, niin koirakin alkaa odottaa sitä jokapäiväistä harjaustuokiota, joka esim meillä vie 5min. Mukavaa seurustelua koiran kanssa, josta meillä ainakin nautitaan, samalla tulee käytyä koko koira huolellisesti läpi, jolloin mahdollisuus huomata pikkunaarmut/muutokset yms. ajoissa. Ihan vain sillä, koska itsekkin luulin, että en ikinä voisi ottaa vaativaturkkista koiraa, toisin kävi, enkä ole katunut

^ Näin sen kuuluu ollakkin. Hyvä jos koira pitää harjauksesta, joillekkin koirille harjaus on mitä hirvein asia, eikä se sitten ole mukavaa kenellekkään.

Sarahia: Ei tietenkään kaikki rodut sovi kaikille! En tiedä sanoinko epäselvästi, mutta pidän melkeinpä kaikista roduista. Sitten joskus kun kolmannen koiran otan (jos otan) niin rodun valinta vie aikaa. Mä en sitä valintaa voisi ikinä tehdä viikossa! Ja sitten joskus näkee näitä ketkä hetken mielijohteesta ottavat koiran, huomaavat ettei sovi itselle ja sitten koira annetaan uuteen kotiin tai jopa pahemmasa tapauksessa hylätään kadulle.

Mäkin voisin kyllä tunnustaa, et yorkki ei mulle olis se eka rotu olis ollu. Tinja on kyllä niin ihana luonteeltaan että en kadu yhtään! Todella ihana koira, vähän pieni vaan. Tuppaa jäämään jalkoihin. Tykkään kyllä ihan valtavasti isommista ja keskikokoisista koirista mutta ne saavat vielä odottaa :) ( kauhean tylysti viime viestissä kirjoitin, pahoitteluni!)

Ciara, hyvä jos teillä on siihen rytmiin päästy ja koirakin nauttii turkinhoidosta.

Itse taas tiedän ettei minusta olisi siihen. Ei mitenkään. Vanhemmillani on walesinspringeri (eikä ole muuten edes kovin vaativa turkiltaan, ei edes ns. turkkirotu) ja minä olen vastuussa sen turkinhoidosta. Trimmaan ja huollan sen turkin noin 5-8 kertaa vuodessa aina heillä käydessäni ja se on kamalaa, todella tylsää, rasittavaa... Vaikka koira tykkääkin.

kkrista|` kirjoitti:

Ja sitten joskus näkee näitä ketkä hetken mielijohteesta ottavat koiran, huomaavat ettei sovi itselle ja sitten koira annetaan uuteen kotiin tai jopa pahemmasa tapauksessa hylätään kadulle.

hylätäänkö koiria oikeasti kadulle? enpä ole kuullut.. mutta kaikki on tietty mahdollista. pahinta olisi ehkä pitää koira joka ei sovi itselleen.

Mä en ottaisi koiraa, joka ei sopeutuisi kerrostaloasumiseen kaupungissa. Ja en ehkä haukkuherkkää koiraa. Enkä ehkä äärettömän aktiivista duracell pupua :)

Minä ottaisin hyvin mielelläni yorkin tai maltankoiran. Mutta koska haluaisin että turkki on aina parhaassa mahdollisessa kunnossa, joutuisin tekemään töitä sen eteen toista tuntia päivässä per koira. Ei siis sovellu mulle. Lisäksi tämän rotuisten näyttelykoirian elämä on muutenkin rajoitettua, jos todella haluaa pärjätä. Eräs kasvattaja kertoi että yorkit eivät saa kävellä metsässä, eivät saa leikkiä muiden kanssa, ja turhaa rapsuttelua tulisi välttää ettei turkki kärsi. Sitä minä en pidä normaalina koiranelämänä.

Ymmärrän hyvin, ettei monikaan halua metsästyspystykorvaa jos ei sille ole antaa mahdollisuutta metsästykseen. Mutta meillä on karhukoirat ihan tavallisia kotikoiria, nukkuvat yöt sisällä ja päivät ovat ulkona kun ollaan töissä. Onhan ne nytkin ulkona vaikka kotona olenkin. Kulkevat mukana kun lähdetään kaupoille, sukulaisiin jne.
Kirjotan nyt karhukoirista, kun niistä on eniten kokemusta. Vaikka on suurriistaa haukkuva rotu niin voisin väittää, et puolet näistä koirista toimii metsällä ja puolet joutuu monttuun, kun ei toimi. Ja lailisesti irtipitoaika on 20.8-31.12. välisenä aikana. Muuten elellään ihan normaalisti kuin muutkin seurakoirat, käydään näyttelyissä, lenkkeillään jne.
Se että haukkuvat herkemmin on totta, mutta yleensä siihen on syy. Meillä kulkee lenkkeilijöitä koirineen, hevosia, peuroja, supikoiria yms näköetäisyydeltä. Kyllä noita haukkuisi varmaan muutkin koirat.
Nyt on puolustettu omaa rotua