Koirat.com

Voi elämä tätä vaikeutta!
Olen jo aikasemminkin ketjuun vastaillut mutta nämä koira "haluamiset" ne vaihtelee niin päivän mukaan kun olla ja voi.
Onneksi täällä on moni muu kenellä taitaa olla sama "ongelma"

Saluki on se ikuinen haave ja jumalainen rotu, kauniimpaa koiraa ei olekaan (paitsi mun tyttöni, mutta siis you know ;))! Luonne on ihana, ulkonäkö fantastinen, juoksuharrastus innostaisi, mutta se suurin mutta olisi irtipito. Mä tykkään niin kulkea metsissä koirat vapaana ja pelottaisi tosi paljon salukin tai muun vintin kanssa, kun ei ikinä tiedä minkä perään lähtis ja jäisikö sille tielle . Olisi kyllä tosi suuri unelma ja joskus ehkä joskus oman salukin saan...

Saarloos wolfhound olisi fantastinen, mutta luultavasti turhan utopistinen rotu. En usko että saarloosia ikinä tulen saamaan, mutta susia rakastavana se säilyy haaveissa. Siinä olisi tosi paljon haastetta, siinä olisi alkukantaisuutta, mutta toki sitten pitäisi tietää ja osata paljon enemmän kuin uskaltaisin sellaisen ottaa. Ja pitäisi asua jossain korvessa, eikä saisi matkustella, mutta eihän sitä ikinä tiedä minkälaisessa elämäntilanteessa olen joskus vuosien päästä.

Akita inu, siperianhusky ja alaskanmalamuutti mutta samat hommat kuin edellä.

kääpiövillakoira...pieni,ei lähde karvaa,oppivainen.....................

Nyt on rakkaus leimahtanut!
Barbet! Irlanninvesispanieli! Portugalinvesikoira!! Oiiih..

Varsinkin noista portugalinvesikoirista olen lähipäivät etsinyt tietoa. Ja tietysti kuvia kuolannut. Hassu homma kun aiemmin olen vaan nauranut niiden hölmölle ulkomuodolle, mutta nyt portugeesi näyttääkin mun silmään lumoavan ihanalta..

Kitetytettynä vois sanoa, että melkeen kaikki vesikoirat on ihania. Lagotto on omin ja ihan ykkönen (muttei sovi ketjuun kun sellainen on jo ja lissää tulloo). Portugeesi kova kakkonen. Ainoa joka ei nappaa niin yhtään on espanjanvesikoira.

Kultainennoutaja kiinnostais joskus labbisten ohella ja muista roduista tanskandoggi, nöffi ja pitkäkarvainen collie olis ihania kans joskus kokea. Esim. joku collie olis niin erilainen koira kuin labbis, hui miten mä sitä osaisin käsitellä?

Noitahan nyt löytyy muutama, mutta ihan ylitse muiden jo lapsesta saakka haaveena on ollut tanskandoggi! Rakastan isoja koiria ja tanskandoggiin rakastuin joskus 10vuotiaana, en sen tarkemmin tiiä miks, se on vaan niin kaunis :) Ja kyllä mä luulen että joskus tulevaisuudessa semmosen hommaan :)
Sit on ibizanpodenco, dobermanni, valkoinen paimenkoira ja berninpaimenkoira. En kylläkään usko että noista mitään koskaan tulen ottamaan.. Tai no mistäs sitä koskaan tietää :)
Ainiin ja irlanninsusikoira tietenkin!

Mä alan yhä enemmän kallistua sille kannalle, että laumanvartija sen olla pitää. Ja mielellään venäläinen tai sitten se anatoli. Ei mahda mitään. Pitäisi vaan miettiä, miten sitä ikinä voisi laumikselle riittävät olot tarjota.

Niin kauhean moni haaveilee tanskandogista..

Kovasti olen haaveillut akitasta, mutta todennut, että parempi odottaa sitä omaa pihallista taloa..
Jostain syystä leikittelen myös ajatuksella kääpiökokoisesta koirasta.. lyhytkarvainen chihuahua esimerkiksi, mutta epäillyttää vaan tuo luonnepuoli. En ole syvällisemmin tutustunut rotuun, mutta kuullut näiden olevat äksyjä näykkijöitä ja räksyttäjiä..
Tullut lueskeltua myös vinttikoirista, miten olisi vaikkapa whippet tai faaraokoira, joku podenco, mutta tuskimpa meille näitä.
Lapinporokoira, laika, husky, ai että miten ihanija! Näistä tuo lapinporokoira olisi realistisin, mutta aivan liian työkoira, en voisi todennäköisesti (ainakaan tällä hetkellä) tyydyttää sen tarpeita.
Welsh corgi olisi miehen mieleen ja vaikuttaa minustakin mielenkiintoiselta tapaukselta. Ehkä joskus? Lyhyt koipisista basset hound ! Mikä luppana ja hellyyttävä rumankaunis ilmestys mutta meikäläinen ei metsästä, eikä tuu metsästämään...

Kun tuota omaa rotua mietin, bordercollien lisäksi vaihtoehtoina olivat australianpaimenkoira ja belgianpaimenkoira tervueren. Etenkin tervussa on edelleen hyvin vahvasti "sitä jotakin" - saa nähdä onko seuraava koirani tervu vai toinen bortsu, jos joskus muutamien vuosien päästä rupean miettimään Snölle kaveria. Tai mikä ettei aussiekin. Melkein pitäisi jo ruveta haaveilemaan, jos meinaan taas yhtä kauan suunnitella koiran hankintaa... ;)

Saarloos wolfhond, ceskoslovensky vlcak ja erityisesti siperianhusky (ja muut arktiset rodut) ovat sen sijaan koiria, jotka ihastuttavat kaikkein eniten, mutta joita tuskin koskaan voin hankkia.

Oooii miten ikinä voisin valita toista rotua pemun kaveriks ku on olemassa niin paljo kaikkia kivoja

Lanceshire heeler olis kiva pötkylä kaveri toiselle pötkylälle, huomasin tälläsen rodun olemassaolon vasta pari kuukautta sitten ja heti rodun foorumeille ja yhdistyksen sivuille lukemaan näistä ihanista hauvoista

Akita : Jotenkin niin upea ja ylväs, muutkin japanilaiset rodut kiinnostavat, niissä on vain sitä jotain. Olen vain lukenut että akitat ovat dominoivia ja vaikeasti koulutettavia sekä yleensä ottavat paikan lauman johtajana ja alistavat toisen koiran. Enkä tätä haluaisi, tietysti ensimmäisen koiran pitäisi olla se the boss.

Rottweiler olisi myös mahtava isoista koirista, jostain syystä vain pelkään ettei kouluttajantaitoni riittäisi tai koira olisi muuten vaan agressiivinen. Ei vissiin pitäisi lukea uutisia, niissähän ihmisille annetaan just se mielikuva että rotikat on pahoja vaikk kyllähän tiedän ettei näin ole. :/

Husky/malamuutti jokin tälläinen lumikoira kiinnostaisi, tosin ekana tartteis sen ison pihan Enkä sitten tiedä olisko pihalla viihtyvä koira sitten kiva. Kuitenkin olisi välillä kiva myös pötkötellä koiran kanssa sohvalla

Siinä muutama "kestosuosikki" Tosin ehkä joka toinen päivä saan uuden idean ja lempparirodun että kattoo nyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan

Ja niin se mieli taas muuttuu..
Mutta haaveillessahan saa olla täysin vallaton ja epämääräinen, right?

Nyt ollaan puhuttu miehekkeenkin kanssa tosissaan, että tänne tulis asustamaan saluki Ihanaa! Tosin kyseessä on kaukaisen tulevaisuuden suunnitelma. Maalle kun muutetaan ja on peltoa missä vinttari saa rellestää.. Mutta oih ja voih, ois se niin ihanaa. Nyt täytynee tunkea salukiharrastajien joukkoon paijailemaan muiden hauvoja ja lievittämään omaa intoa (koska sillähän se lievittyy kun näkee niitä upeuksia enemmänkin...)

Kaikkina näinä vuosina, joina olen seuraavan koiran rotua miettinyt, on päässä pyörinyt n. 90% FCI-roduista, ja mieli on muuttunut lukemattomia kertoja. Niinpä olen enemmän sekaisin kuin aloittaessani :D.

On kuitenkin muutamia kiehtovia rotuja, joita en todennäköisesti tule ikinä (?) ottamaan, mutta jotka kiinnostavat suuresti:

- kääpiöbullterrieri: valloittava ulkonäkö, persoonallinen luonne. Koirasosiaalisuus ja vahvaluonteisuus mietittyvät.
- griffon belge: sympaattinen pikkukoira, jotenkin tosi sydämeen vetoava! Jos joskus "pikkupiskin" hankin, se voisi hyvinkin olla rihvoni.
- australiankarjakoira: oikeastaan karjiksen voisin kuvitella ehkä hankkivani, tosin kovuus ja soveltuvuus kriteereihini mietityttää. Kaunis, liioittelematon ulkonäkö.

// bullterrieri -> kääpiöbullterrieri

Täällä mielessä pyörivät cockeri ja lk collie.
Ihan päivästä kiinni, kumpaa pohdin, molempien koirien kohdalla olisi mahtavat kasvattatkin löytynyt! En kestä, en sitten ollenkaan.
Collie on se haaveideni koira jo lapsuudesta asti, spanielit uudempi juttu.
Miksei ole jotain viisasten kirjaa, josta katsoa vastaus.
Mieheni on jo jonkin verran myöntynyt siihen, että talouteen tulisi kolmas koiruus (jo ehkä tulevan vuoden aikana)
Hassua, ihan erilaisia koiria nämä miettimäni rodut.
Colliesta enempi kokemusta (trimmattavista roduista ei ollenkaan omia kokemuksia)

Sakemanneista olen aina haaveillut ja se on se oma rotu. Jos kuitenkin pitää muita rotuja miettiä, niin akitassa, huskyissa, alaskan malamuuteissa ja karjalankarhukoirissa on sitä jotakin myös, mikä itseäni kiehtoo. Näitä rotuja voisin pitää potentiaalisina vaihtoehtoina sakujen lomassa. Kaikissa miellyttää niin luonne kuin ulkonäkökin

Mä olen jo monta vuotta haaveillut rhodesiankoirasta. Eräs sukulaiseni omistaa niitä kaksi ja olen pennusta saakka päässyt aina välillä seurailemaan niiden elämää, kasvua ja kehitystä. Vielä ei kyllä riitä omat resurssit niinkin vaativaa koiraa pitää, mutta joskus tulevaisuudessa varmasti meikäläiseltä löytyy rhode.

Monia muita rotuja on toki käynyt mielessä ja haaveissa, mutta rhode on ollut jo pidemmän aikaa ja varmaan pysyykin.

Labradorinnoutaja. Siinä iso huumorintajuinen tohelo koira, jolla on suuri sydän. Labbis, mielellään siro ruskea narttu tuleekin varmaan jonain päivänä kunhan on omaa pihaa. Vepeen, noutajalajeihin ja tokoon tai pk-lajeihin..

Vinttikoirat, erityisesti saluki ja italianvinttikoira. Tykkäävät vain kölliä lämpöisessä vapaalla, mutta juoksukisat voisivat olla hyvin mielenkiintoinen harrastus. Ovat kauniita, ja tuo italiaano nyt lähinnä sylikoiraksi.

Borderterrieri. Mulla on nyt 1 ja kohta toinenkin russeli, mutta bordereistakin löytyy äärettömän kauniita ja pirullisen ärhäköitä pakkauksia. Näyttelykehän laidalla olen näihin kaunokaisiin tavannut, muuten ne ovat usein susirumia :D..

ctrl kirjoitti:

- griffon belge: sympaattinen pikkukoira, jotenkin tosi sydämeen vetoava! Jos joskus "pikkupiskin" hankin, se voisi hyvinkin olla rihvoni.

Saako udella, miksei griffon bruxellois tai petit brabancon? Mutta griffoneissa on kyllä "sitä jotain". Itsellekkin iskee juurikin belge ja sitten brabancon. Bruxi ei niinkään.

*tupla*

Mulla on uusi ihastus: amerikanakita. Että voi olla koira komea! Mutta luultavasti ihan liian vaativa koira mulle

Huoh näitä on niin monta. Oon kyllästyttänyt kaikki läheiset mun kuukausittain vaihtuvilla ihana-koirarotu-jutuillani. Pitempään listalla olleet:

Kleinspitz Nää on vaan niin nättejä ja kivoja. Kaikki kleinit mitkä oon tavannut on ollu kivan luonteisia. Myös koko on hyvä. Tällanen on pakko saada joskus, vaikka sitten 20 vuoden päästä.

Länsigöötanmaanpystykorva, welsh corgi pembroke ja lancashire heeler
Ihastuin pemuihin kun anopilla on semmonen. Mies on aina tykännyt heeleristä, joten itekki vähä innostuin rodusta. Toisaalta göötti kiinnostaa, koska se vois olla hieman "helpompi" versio pemusta. Noi kaikki on tommosii "pieniä mutta isoja koiria".

Kooikerhondje Ulkonäkö miellyttää kovasti ja koikkeri vaikuttaa sellaselta iloisen aktiiviselta koiralta. Seuraava koira sais olla vähä vilkkaampi ja aktiivisempi ku Simba.

Pieni sileäkarvainen portugalinpodengo. Ulkonäkö miellyttää paljon, vaikuttaa kivalta rodulta. Mietityttää onko jo vähän liian aktiivinen rotu itelleni.

Toisaalta kiinnostas joku terrieri (esim. australianterrieri,norwichinterrieri) tai sitten joku iso spanieli/setteri. Esim. joku springerspanieli, punainen irlanninsetteri. Simba ku on niin pieni, niin toisaalta olis kiva esim. koulutus-näkökulmasta, että olis iso koira.

Toisen koirarodun valinta on vaa niin vaikeeta. Ku toisaalta cavatkin on niin kivoja. Huoh.