Koirat.com

mä sanon itse joskus että ei voi sattua kun ei tuu vertakaan :)

- Pietari Suuri hattunsa polki. -->Suutari pieri pottunsa halki.
- Pietari Suuri kullan helmas. -->Suutari pieri hellan kulmas.
- Kämppä on kuin Saksaan lähdössä. = täynnä roinaa ja sekasin
- Naama on kuin petolinnun perse aamupaskalla.

neruda kirjoitti:


Ei tipu erikille velliä.
Himo on hiirelläkin.

Naamaa on ku variksella persettä (tarkottaa meillä sitä, että aukoo päätään vähän turhan paljon)

Tajusin että aika paljon tommosia hokemia on mitä tulee sit käytettyä tietyissä tilanteissa, täytyykin alkaa laajentamaan tätä sanavarastoa

Eikämitä tos noi on mulle ihan uusia eksoottisuuksia, kiitos vaan

Varsinkin mummuni käyttää paljon osuvia sanontoja, voi kun niitä muistaisikin vielä.. Muutamia itselleni tuttuja/käytettyjä sanontoja:

"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"
"Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto"
"Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa"
"Niin on musta ku pirun paska" (mm. mummu sanonut Nevasta)
"Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat"
"Suo siellä, vetelä täällä"
"On kuin perseeseen ammuttu karhu"
"Mutkaista tietä näkymättömiin"
"Helmiä sioille"
"Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot"
"Makaa kuin härski silli"
"Pää kolmantena jalkana"
"Laita kuttu kaalimaan vartijaksi"
"Vettä ne herrain hevosetki juo, ja kiiltävän karvan kantaa"
"Älä opeta isääs aidanseipäältä paskomaan"
"Reikä se on rinkelilläkin"
"Vituiks män, ko jeesuksen pääsiäinen"

Äitini kun kuvailee vähäpukeista naista, sanoo aina että sillä on päällä "hammaslanka". Äitee on muuten joskus myös valaissut tuota "kuppa töölööstä" -sanontaa, muistaakseni se liittyi johonkin sukupuolitauti -sairaalaan (?) joka siirrettiin Töölöstä jonnekin muualle. Eli nopeasti lähtee.

visko kirjoitti:

""Reikä se on rinkelilläkin"

Tästä oon kuullut version reikä se on hirvelläkin.

Meidän äiti on aina viljelly sanontaa "Siperia opettaa" (=oppia jotain kantapään kautta). Mahtaako kukaan tietää mistä tuo on peräisin?

Ja sitten vähän lisää sanamuunnoksia:

Pehmeä jänis
Herjaoppi
Vinkkarit rutussa
Tikahtunut passi

Mulla on kaveri joka on ihan mestari muistamaan ja keksimään uusia sanamuunnoksia, sen takia minäki tiiän niitä melko paljon

visko kirjoitti:

"Vituiks män, ko jeesuksen pääsiäinen"

Kaveri joskus laukaisi - Kun kerran on batman ja superman, on savolainen supersankari vituiks män. (Savossa puhutaan mm. mennään -männään)

Tuli vaan mieleen. Tuo jaksaa aina naurattaa ja pitkään. Etenkin silloin kuin kaikki asiat ei mene ihan putkeen.

Mikene kirjoitti:

[quote=TwoBeans]Mistä se tulee, kun sanotaan, että Nyt otti ohraleipä? Tiedän kyllä, että vaikeuksissa ollaan, mutta miksi ohraleipä...?

Mä oikoluin vastikään teoksen, jossa käsitellään Mikael Agricolan käyttämiä kasvinimiä kielitieteelliseltä ja luonnontieteelliseltä kannalta (julkaistaan tämän kuun aikana jos jotakuta kiinnostaa ). Siinä kerrottiin tämän sanonnan selitykseksi, että ohrasta tehtävä leipä on sitkeää eikä muutenkään yhtä hyvää kuin muista viljoista tehdyt. Ohraleipä on siis "huonoa" leipää.[/quote]

Aberkios

Jossain (taisi olla kielitoimiston kielikorva tms) esitettiin sanonnan alkuperäiseksi muodoksi vieläkin elinvoimaisena esiintyvä; "Nyt otti olkikyrsä"). Sanonta tässä muodossaan viittaa nälkävuosiin, jolloin ruisleipäjauhoja jatkettiin petulla, eli männynnilajauholla ja ohraleipäjauhoja akanoilla, jopa olkihakkeella. Tässä ohraleipäversiossa sävy esiintyisi näin ollen lievemmässä muodossa, ehkä siksi, että olkileipäkäsitettä ei ymmärretty.

Vertailun vuoksi voisi mainita suomalaisten rakkaimman joululaulun "Sylvian joululaulu". Alkuperäisessä käännösversiossa laulettiin: "luo loistettaan piltteihin pienoisihin". Sitten tuli ensimmäinen esittäjä joka ei tunnistanut sanaa piltti, joten laulu muuttui muotoon: "pirtteihin pienoisihin"!

Tätä M.A. versiota ohraleivän huonoudesta minun on vaikea ymmärtää, sillä muita leipäviljojahan ei juuri ollut kuin ruis ja ohra. Kaurastahan ei ainakaan sen parempaa leipää tule kuin ohrasta.

Aih, nää on loistavia. Itsellä tulee viljeltyä paljoltikin "termiä" pyörii ku hullun k*rpä mielettömän perseessä silloin kun joku koittaa säheltää ja huseeraa saamatta mitään aikaan. Isällä on aina tapana sanoa sarkastinen vivahde äänessään kyllä tämän ennemmin syö kun turpaansa ottaa omatekemästään ruoasta (ja isäni on huippukokki..). Toinen yhtä pätevä termi on ei tätä syö susikaan ulvomatta mitä ainakin itse käytän jostain todella onnettomasta eväästä. Kovalla tuulella tulee väistämättä sanottua että tuulee kuin venäläisissä elokuvissa.

neruda kirjoitti:

Naamaa on ku variksella persettä (tarkottaa meillä sitä, että aukoo päätään vähän turhan paljon)

Meillä käytetään termiä naama kuin petolinnun perse (tai vaihtoehtoisesti "naama ollut tulessa ja sammutettu ruuvimeisselillä" mikäli kommentin kohde on jotain silmiäkirvelevän rumaa

Ja tuo kuppa Töölöstä, muistelin siihen kuulleeni vastauksen ja piti vielä googlata olenko oikeassa.
Termin alkuperä

Ainiin. Ruokajutuista tuli mieleen, että oma äiti sanoi aina että:

Syöt tai itket ja syöt :D...

^ Tuo toimii kaikessa, teet tai itket ja teet Siskon kanssa käytetään paljon fraasia "Lapsenkasvatuksen perusperiaatteet; kiristys, uhkaus, lahjonta, v*ttuilu ja katteettomat lupaukset."
- Ahkerat äidit kasvattavat laiskoja tyttäriä. (oma äitini ei järin tätä arvosta.. )
- Saa olla kuin siat pellossa. (tätä käytetään vapaan kasvatuksen tuotoksista)
- Älä itke ruma lapsi, huomenna ostetaan uusi naamari. (pätee kaikkeen, kaikkialla)
- Sokea taluttaa rampaa. (menee samaan kastiin aikaisemman postauksen kanssa, kaksi toheloa touhuamassa jotain eikä mitään saada valmiiksi.)
- Huimuus nakkelee. (mummo sanoi aina näin jos nuoriso kohelsi jotain, nuoruuden hölmöyttä tms.)
Heti kun saa yhden postauksen kirjoitettua niin lisää tulee mieleen

"Älä häthäile, istu mäthääle, kyllä se hanska löytyy" -Tästä on versio myös pipolla. Tämä on pienenä ollut paljonkin hoettuna. :)

muoks. Kummityttö hokee aina tilaisuuden tullessa; "Ei ole pakko ku käydä peruskoulu ja kuolla. Mie oon jo peruskoulussa."

Aina jos pitää mennä jonossa niin tulee sanottua "kävelevät jonossa kuin köyhän talon porsaat" :D Sekin on ihanan veikeästi sanottu, sisältö taitaa olla että jonossa kävely ois jotenkin rahvasta?
Se lause on ainakin yhdessä aku ankan jaksossa (tais olla jomman kumman van hornin tai jonkun muun mestarin piirtämä) ja on jäänyt ikiajoiksi mieleen.
Tästä muuten aasinsilta: voi että kuinka monta miljoonaa asiaa sitä voikaan aku ankasta oppia! On se vaan hieno sivistyksen lähde.

Juu, naama on täälläkin kuin petolinnun perse

Ja kiitos valaisusta kuppa töölöstä -ilmaisulle!

Mondial kirjoitti:

Aina jos pitää mennä jonossa niin tulee sanottua "kävelevät jonossa kuin köyhän talon porsaat" :D Sekin on ihanan veikeästi sanottu, sisältö taitaa olla että jonossa kävely ois jotenkin rahvasta?

Mä luulen et tuon sanonnan takana on se, et rikkailla on varaa laittaa vaikka pariovet vaan köyhillä on varaa vaan yhteen onnettomaan. Rikkaat voi siis kulkea rintarinnan, mut köyhät kukin vuorollaan.

That's the way the cookie crumbles.

Noista köyhän talon porsasjutuista tuli mieleen mummoni usein kertoma juttu. Mummo oli vanhempineen ja sisaruksineen muuttanut toiselta paikkakunnalta ja mennyt isoon taloon piiaksi. Siellä syntyperäistä talonväkeä ja palkolliskuntaa ärsytti mummon käyttämät oudot sanat ja sanonnat. Yksi tällainen oli sana "laukku", joka tarkoitti portitonta kulkuaukkoa aidassa.

Jälleen kerran pohdittiin, että mistä kummasta ne naapurin porsaat pääsevät talon kasvimaalle. Mummoltani lipsahti: "sieltähän ne tulevat alavainion laukusta". Tähän talon suurisuinen ja -ääninen renki: "perseessäs sulla laukku on"!

Olen tämän jutun kuullut lapsuudessani varmaan viiskyt kertaa!

Mondial kirjoitti:

Aina jos pitää mennä jonossa niin tulee sanottua "kävelevät jonossa kuin köyhän talon porsaat" :D Sekin on ihanan veikeästi sanottu, sisältö taitaa olla että jonossa kävely ois jotenkin rahvasta?

Heh, tämä menee jo melkein ot, mutta rupes kamalasti naurattamaan kun luin tämän sanonnan. Pikkuveljeni oli jotain 11-vuotias kun olimme vartiomme kanssa partiotaitokilpailuissa ja kuljmme vilkkaan tien reunaa pitkin kohti seuraavaa rastia. Veli ei ihan muistanut, miten tuo sanonta kuuluu, ja totesi että "Tässä kävellään kuin köyhät porsaat."

Aikaisemmin mainitusta (en nyt muista kuka kirjoitti) mutta tilanteessa missä mitään ei saada aikaiseksi sanotaan "pyörii kuin hullun m*lkku mielettömän perseessä".

Muita mieleen tulevia erikoisempia "Tuijottaa kuin mykkä v*ttua vitonen kourassa."
Petolinnun persiitä on paljon käytetty vertauskuvana.
Samoin versio perinteisestä sanonnasta "älähä hättääle, istaha mättäälle" tosin sanoen "älähä hättääle ko et ole pienenäkään paskaas hukkunu". Tämän alkuperää en tiedä, mutta aika paljon tulee käytettyä samaisessa tarkoituksessa

muoks. Useimmiten käytetty vertaus tavaran hyödyllisyydestä "Sillä voi vain viskata vesilintua." "Turha hiiren haukotella, kun on puoli kissan perseessä."
Oli vielä muitakin mitä tuli mieleen mutta taas unohtui

...No...
Puimakone naksuttaa
Ruskaa pakkasessa
Hatuttaa ja viluttaa

- Syttyy kun tupakka.
- Löytyy tuletta nurkasta.
- Minä oon aina sanonu, että noista nurkkakahinoista tulloo ilmitappelu (äitiltä kuultua)
- Tulee kun Jäppisen naimavuonna (kenenköhän niistä?)
- Pyörii kun hyökinterä Erosen olokapiällä.
- Pyörii kun puolukka p*rseessä.
- Hartiat on kun ladonovet - ei niinkään leveät mutta lahot.
- P*rse on kun tykin lavetti.

Nämä nyt tuli mieleen :D