Koirat.com

Rez kirjoitti:

Hei kertokaas nyt pk-ihmiset, miten ootte saaneet seuraamisesta tiiviin ja vietikkään?

Ensin opettanut tekniikan namin kanssa, se naksutin on todella toimiva peli, näkyy paljon käytettävän ja hyvää tulosta saavan. Minäki yritin, mutta mulle ei mahtunu käsiin naksu, hihna, namit jne. Sitten kun tekniikka on kasassa, ottanut lelupalkan mukaan ja sillä tullut vauhti. Tämä mulla eka koira, joten on tehty väärin alussa ja tuossa pari kesää sitten vaihdoin täyskäännökset koiran tulemaan etukautta, takakautta tuli niin väljästi.

Mulla on vähän semmoinen periaate treenaamisten kanssa, että vauhti korjaa virheet. Kunhan koiralla pysyy into ja tekemisen meininki, niin ei ole niin nuukaa, jos vähän jotain pikkuvirheitä tulee. Tietenkään treeneissä en hyväksy vinoja perusasentoja jne, mutta en jaksa ottaa niistä stressiä kokeeseen. Tähän mennessä aina tehty ~85-90p tottista kokeessa, niin se riittää.

Tässä muutama video 08 talvelta..
Tuossa vähän seuraamista, en muista, mitä sättäsi lopun perusasennon kanssa
Liikkeestä seiso
Tasamaanouto (ei kokeessa hyppää tuota saalishyppyä kapulalle)
Käännöksiä
(nämä on just sitä aikaa, kun edelliskesänä vaihdoin käännökset etukautta, siksi avustan noissa täyskäännöksissä koiran puolen kädellä)

Edit. ekassa videossa näköjään tulee äänet myöhässä. Koira on jo melkein maassa ennen käskyä ja ollaan jo melkein liikkeellä ennen seuraa-käskyä. Ja mulla on näköjään suuria vaikeuksia saada talvitakin päälle ahdetun treeniliivin taskusta patukkaa pois..

Meidän reenit meni tänään päin hevonpersettä. Kouluttaja ei tullutkaan, koiran motivaatio ei valokuvaajan lisäksi oikein meinannut riittää opiskeluun. Ohjaajalla (minulla) taas oli liian lyhyt pinna matkassa ja tuli kyllä hermostuttua aivan liikaa :(

No pari kuvaa saatiin kuitenkin. Tässä niitä

PERUSASENTO


LIIKKEELLELÄHTÖ


SEURAAMINEN (tässä on vähän liikaa vauhtia, eli koira edistää)


Tässä hyvä esimerkki siitä miksi koiraa ei saa katsoa. Huomaa mun vartalonasento, oon ihan mutkalla koiraa vasten ja koira mutkaa oman kroppansa kun se väistää mua:

Katja_S kirjoitti:

Mulla on vähän semmoinen periaate treenaamisten kanssa, että vauhti korjaa virheet. Kunhan koiralla pysyy into ja tekemisen meininki, niin ei ole niin nuukaa, jos vähän jotain pikkuvirheitä tulee.

I agree! Ton pinserieläimen kanssa tahkoamisen jälkeen oon ollut ihan onnesta soikeena, ku vihdoin mulla on eläin joka ei pelkää kaikkea mahdollista, tahtoo oikeesti työskennellä eikä hajota hernettään heti jos tehdään muutama toisto enemmän.

kadin riiseni.. Edistääkö se muka?

Mä oon ollut koko viikonlopun ihan puolkuntonen (ja vältellyt fysiikan läksyjä), joten tässä olis jotain videontynkää taas. Ei ole tosiaan vielä sellanen seuruuvideo mitä ajattelin ja tuo ämpärisöhellys on seurausta kuumeesta ja kahdesta sekopäisestä ihmisestä. Oli pakko pistää musiikkia, kaikki mitä nauhalta kuulu oli hillitön naurun remakka.. Mutta niin, tuossa liimajalkailussa huomasin ainakin, että koska mulla ei ole treeniliiviä päällä palkka tulee aika edestä -> koira vinottaa ja ehkä edistääkin hiukan. Ja tottahan toki vinoista perusasennoista kuuluu koira palkata, eikös vain. Palkan suunta vois kenties olla vähän koiran päästä vasemmalle. Wtf-kohdassa kaverin kännykkä alkoi soida!

Rez kirjoitti:

kadin riiseni.. Edistääkö se muka?

Ihan vähän, oikeasta etutassusta näkyy anturat. Eli se on himpun verran poikittain. Mutta ei se mitään :) Nää oli meidän kolmannet kenttätunnit häiriössä. Ja ilman ohjaajaa, niin olen ihan tyytyväinen koiran suoritukseen.

Ei tuon videon perusteella teillä kyllä kontaktissa ole vikaa. Eikä perusasennossa. Koirahan talloo sun varpaat kun se on niin tiivis

kadi kirjoitti:

Koirahan talloo sun varpaat kun se on niin tiivis

Niin tai minä sen..

^älä välitä, sama täällä

Rez: Millä tavalla oot lähtenyt opettamaan koiraa laittamaan takajalat seinälle? Meillä on erikoistreenissä takapään käyttö ja toi voisi olla yksi hyvä harjoite.

^ Prosessi oli melko pitkä, mutta sitäkin hauskempi! Jos jollekin ei ole vielä selvinnyt, niin hypetän Silvia Trkmania. Täällä se on selitetty parhaiten. Löytyy siitä kohtaa, missä koira seisoo kuvassa etutassuillaan.

Lähdin siis ensin palkkaamaan koiraa rahin päälle kiipeämisestä, sitten 2-off-asentoon pudottautumisesta. Näissä oli omat vaikeutensa (koira hyppää kokonaan alas rahilta), mutta ehdottomasti helpoimmat osuudet. Sitten aloin vaatia takapään nostoa suoraan rahille. Tässä käytin vähän sekalaista tyyliä, sillä koira tietää kaikkien jalkojensa nimet.. Kun pyydetty koipi nousi, hivutin rahia vähän lähemmäs ja kappas, siihen se alkoi plätsähtämään. Sitten toinen koipi. Pikkuhiljaa siirryttiin korkeampiin esteisiin (sohva, tuoli..) kunnes myös seinä onnistui. Liukasta seinää vasten takajalkoja on hankala nostaa yhtä aikaa, joten fysiikan täytyy vielä kehittyä.

Voi apua, Rezillä on IHANA kelpie

Meijän treenit on melko alussa tottiksessa, mutta tänään ensin meni AIVAN surkeasti vapaassa treenissä, jolloin suosiolla siirryin vähän treenauttamaan agia.
Myöhemmin mentiin pentuetapaamiseen, jossa oli järjestetty ohjattu tokohetki ja vitsit siellä Tara päättikin sitten toimia kuin paraskin tokokoira konsanaan
Täytyy sanoa, että olin hyvin ylpeä nahkiaisesta! Kyllä siitä vielä jotain tulee, jos ohjaaja vain osaa, vaikka välillä mietinkin että ollaanko me edetty yhtään mihinkään.

Rez täytyy vielä kysyä, että miten teillä toi perusasennon haku opeteltiin sivusuunnassa? Tara nimittäin tulee vinottain, jos vaihdan paikkaa sivuttain...Peruuttaminen saattaa vielä jollain asteella onnistua, mutta kerro vinkit siihenkin samalla jos jaksat tänks!

Eara kirjoitti:

Voi apua, Rezillä on IHANA kelpie

Samaa kattelin

Mä en ole edelleenkään tajunnut miten saa kontaktin noin hyväksi. Onko mun koulutuksessa vikaa, pitäisikö sitä tehdä paaaljon useammin vai onko se vain koiran laiskuudessa ja luonteessa ettei se halua pitää yllä mitään.

Koira seuraa ulkona hihnassa löysällä aivan upeasti (siihen nähden mitä on harjoiteltu) mutta sisällä sitten laiskasti parhaimmillaan puolimetriä kaukana. Namilla imuttaminen ei ole toiminut (joku herkumpi nami?) eikä pienet juoksuaskeleet.
Kontaktia harjoitellessa käytän naksutinta, ja perusasennosta tarjoaa hyvin kontaktia, miten sen saa pysymään yllä?

Tää mene nyt vähän ot:n puolelle ja kuuluis enemmän tokoon mutta täällä oli Rezin Kelpie eikä Rez muuten tietäisi että kehuin sitä hirmuisesti!

^^ ja ^ kiitosta vaan. Onhan se aika ihana harrastuskaveri tuohon edelliseen toko-otukseen verrattuna.. Reps.

myrkku kirjoitti:

Mä en ole edelleenkään tajunnut miten saa kontaktin noin hyväksi. Onko mun koulutuksessa vikaa, pitäisikö sitä tehdä paaaljon useammin vai onko se vain koiran laiskuudessa ja luonteessa ettei se halua pitää yllä mitään.

Ei se määrä vaan laatu.. No joo. Kyllä se koiran perusluonne vaikuttaa ihan hirveesti siihen mistä lähdetään liikkeelle. Ammattimainen kouluttaja saa ihan varmasti muffen ku muffen seuraamaan tyylipuhtaasti, mutta silti siitä usein puuttuu semmonen viimeinen silaus.. Nopeus, röyhkeys, vietikkyys.. Miksi kukin sitä tykkää kutsua.

myrkku kirjoitti:

Namilla imuttaminen ei ole toiminut (joku herkumpi nami?) eikä pienet juoksuaskeleet.

Mää en imuttele. Tyylejä on tietty yhtä paljon ku maailmassa kouluttajia, mutta yleisesti ottaen vältän kaikenlaista namilla houkuttelua. Nami naamaan - mii not like. Koira saa mielummin funtsia itse: se tarjoaa, kokeilee, miettii, onnistuu. Näin se pysyy koko ajan aktiivisena eikä aivot narikassa juokse yrittäen syödä ruokapalaa. Juoksuaskeleet muuten saattaa harjotteluvaiheessa tiputtaa kontaktin, tai siis koira mielellään katsoo mihinkäs nyt oikein juostaan. Jos tässä nyt tosta herkkuruuasta vielä, niin mää käytän ihan koiran omaa ruokaa ja treenaan ku sillä on nälkä..

myrkku kirjoitti:

Kontaktia harjoitellessa käytän naksutinta, ja perusasennosta tarjoaa hyvin kontaktia, miten sen saa pysymään yllä?

Askel askeleelta etenemällä. Seuraaminen on tylsä liike, joten ei kannata ahnehtia.

Eara kirjoitti:

Rez täytyy vielä kysyä, että miten teillä toi perusasennon haku opeteltiin sivusuunnassa?

Seinäkiipeilyllä, ämpärin potkijaisilla, pujottelulla, tasapainolaudalla keikkumalla.. Tietty koiran kokokin vaikuttaa!

Rez:
Itsekään en ole koskaan perustanut omaa koulutustani imutukseen, mutta tuli tätäkin kokeiltua kun koiralla pää tuntuu menevän aivan jossain muualla kuin minussa, tai edes mahdollisessa namissa.
Naksutinkoulutukseen kun perustan ajatukseni niin koiran itse ajatteleminen on siis hyvinkin tuttua ja sitä käytänkin, tälle olisi hauskaa vain ajatella kaikkea muuta kuin juttuja mitää pitää keksiä.
Toistoa ei kestä paljon ollenkaan. Pitäisikö siirtyä siihen että monta kertaa päivässä, jos haluan kunnolla tuloksia?

Kiitosta muuten Rez, tarkensit omaa ajatustenjuoksuani

myrkku kirjoitti:

Toistoa ei kestä paljon ollenkaan. Pitäisikö siirtyä siihen että monta kertaa päivässä, jos haluan kunnolla tuloksia?

Mun pinserikään ei kestä toistoja. Tietysti sillä on taustansa jne., mutta ei se vaan jaksa. Ei sitä kiinnosta. Ei se viitti. Tokossa se näkyy turhautumisena -> alkaa haahuilla, agissa alkaa nuuskia vimmatusti. Pää ei yksinkertaisesti pysy kasassa. No, eihän se tietenkään ole tottunut saamaan ruokaansa kuin ilmaiseksi kiposta, joten miksi vaivautua turhia ponnistelemaan..

Tästä päästäänkin mun lempiaiheeseen, tattadadaa. Eli koiran treenimotivaatioon ruuan suhteen. Keltsillä ei ees oo ruokakippoa, joten turha varmaan mainita että treenataan aika paljon.. Tosin osa "treeneistä" on just näitä ämpärin potkijaisia yms., mutta pointtina on että koira tekee aina ruokansa eteen hommia. Ja kyllähän temput koordinaatiota kasvattaa ja opettaa mua paremmaksi sheippaajaksi -> toivon mukaan parempaa tottista + agia. Innostuuko koirasi leluista? Miten reagoi maassa odottavaan palkkaan? Varmista alkuun että sillä on nälkä ja jos oikein tahdot viilata, jätät kuppiruokailun pois. Mutta tää nyt menee taas ihan OT. Blaablaa.

Ja taas tuplat!

Rez kirjoitti:

Innostuuko koirasi leluista? Miten reagoi maassa odottavaan palkkaan?

Tottiksessa palkkaan pelkästään lelupalkalla, jos jotain tarkkuutta harjotellaan, niin sitten lisänä on namia, mutta patukka tai pallo kuitenki "pääpalkkana". Noista videoistaki sai jonku kuvan varmaan, mitä mieltä on lelupalkasta. Maassa odottavaa palkkaa käytetään treeneissä jonkin verran. Ensin opetin koiran luopumaan siitä (ohjaajaa katsomalla pääsee palkalle, mitä enemmän katsoo ja tarkemmin tekee, sitä nopeammin saa ottaa palkan). Yleensä pidän maassa jalkapalloa, joka on minun koiralle thö ykköspalkka.

Edit. Hakumetsässä palkataan makkaranpaloilla, yksitellen ja mahdollisimman hitaasti syöttäen, muuten ne menee kurkusta alas ilman mitään maistamista maalimiehen sormien kanssa. Tuo kun on tuommoinen ahnepossu. Viimeinen maalimies palkkaa lisäksi vielä jalkapallolla, kunhan rensselit on otettu koiralta päältä ja työt selvästi loppuneet.

Katja_S: Opetas mulle vähän sitä lelupalkkaa. Kun käytän sitä todella vähän, niin koira menee siitä joka kerta aivan kierroksille. Tolla on taisteluvietti sankkana verissä ja arkielämän luoksetulosta käytänkin patukkaa, koska sillä se tulee 110% varmasti. Eli vetoleikkejä = paras palkka maailmassa. Mutta tämä nimenomaisesti nostaa kierroksia ja sitä viettiä, tavallaan laittaa koiran myös haastamaan, mikä ei tietenkään kentällä ole tarkoitus. Niin jos käytän lelua kentällä, onko pallo patukkaa parempi. Molemmat tolle kelpaa. Mutta patukka ei oo kiva, jos se vaan heitetään, että 'otas siitä'. Sillä pitää tapella :D

Ja mikä on tuo maapalkka? (vai mikä se oli, kun ei oo lunttia ) Tarkoittaako se sitä, että palkka on paikallaan jo ennen liikkeen suorittamista ja kun suoritus on ohi, koira vapaa käskyllä saa luvan palkata itsensä palkalla? (kuulostan filosofilta)

Rez: Mitä taustoja pinserilläsi on? (laita vaikka yksärillä jos et tänne halua laittaa). Mindilläkin on luonteensa (ja taustat hieman huonot) sellainen että jos sitä ei kiinnosta/huvita/halua niin sitten ei.

Rez kirjoitti:

Innostuuko koirasi leluista? Miten reagoi maassa odottavaan palkkaan?

Mindillä on käytössä palkkauskapula, mutta sen kanssa on ilmennyt seuraavia ongelmia:
-Vapaana ollessa tylsässäkin tilassa ulkona sillä menee kaikki liian pitkäksi, luoksetulo, sivu, tänne yms. johon olisin halunnut kapulaa käyttää.
-Hihnassa se ei aktivoidu samalla tavalla.
Muutoin kapula on ihan mahdottoman ihana, tulee mieluummin luokse vaikka pellolla.
Maassa oleva palkka? Selitätkö tarkemmin, en ole ikinä kuullutkaan enkä viitsi ryhtyä arvailemaan ihan pieleen

Seuraamisesta sen verran että Mindi seuraa paremmin kun kävellään kävellään ihan lenkillä kuin ikinä siinä koulutustilanteessa. Mistä johtunee? Toki palkkaan siitä paljon koska jostain syystä kontakti on siinä todella hyvä ja jos pyytäkin kontaktin se tulee paljon paremmin.

^^ Jos menee kierroksille, niin tarvis osata ensin kanavoida kaikki se into oikein, ettei mene häseltämiseksi.

Me ollaan alun perinki lelupalkan kans tehty niin, että käsken vaikka sivulle, sitte odotan hetken ja sitten vasta palkka, siis "sivu" -rauhotus- hyyyvää ja palkka. Että oppii alusta asti sen maltin siihen mukaan. Olen kääpiöpilsnerille (ihan saakelin hektinen) tehny samaa mutta potenssiin kymmenen..

Ja jos tahtoo tapella, niin tarjoa lelua revittäväksi, ei sitä minnekään tarvi heittää. Jos palkkaan pallolla, heitän, jos patukalla, tarjoan koiralle -> hyppää patukkaan -> leikitään. Noissa mun aikasemmin laittamissa videoissa oli muistaakseni ainaki vikassa mukana tuo itse palkkaamisen alkuki. Kesken seuraamisen vapautin koiran (läppäsin kädellä kylkeen) sitten patukka hollille ja palkka. Eikä minun mielestä se haastaminen ole paha, kunhan koira pysyy hanskassa eikä ala itse repimään patukkaa liivin taskusta tai käy roikkumaan vaatteissa..

Juu, maassa olevan palkan ymmärsin just noin kuten selititki. Ja niin olen iteki käyttäny. Tässä yks video meidän maassa olevasta palkasta. Alussa odotan ihan tahallani ennen kuin alan suorittaa. Käännökset on aika karmeita, tämä oli juuri sinä syksynä, kun ed. kesänä vaihdoin täyskäännökset etukautta, joten varmistelen kaikkia käännöksiä. Ja otettu lenkin jälkeen pikatottiksena, ei mitenkään verenmaku suussa reenaten. Tossa koira vaan pääsee kääntymään mun mielestä just väärin päin palkalle (siis kääntyy oikealle), nyt olen yrittäny pitää huolta, että se kääntyis vasemman kautta ympäri palkalle (auttais tohon poikitukseen. Ehkä.).

myrkku kirjoitti:

Rez: Mitä taustoja pinserilläsi on? (laita vaikka yksärillä jos et tänne halua laittaa). Mindilläkin on luonteensa (ja taustat hieman huonot) sellainen että jos sitä ei kiinnosta/huvita/halua niin sitten ei.

Nooh, tarkoitin lähinnä noita jalostuksellisia taustoja.. Niitä en jaksa tuon enempää puida, ettei joku pinseri-ihminen vedä herneitä kauniisiin sieraimiin.

myrkku kirjoitti:

Seuraamisesta sen verran että Mindi seuraa paremmin kun kävellään kävellään ihan lenkillä kuin ikinä siinä koulutustilanteessa. Mistä johtunee?

Se "tietää" seuraamisen tarkoittavan jotain ihan muuta ku seuraamista?

Mua harmittaa, oon koittanut panostaa paljon tuohon lelulla palkkaukseen, mutta jotenkin salakavalasti se on silti jäänyt vähälle. Tietenkin ihan alkuvaiheessa lelupalkka olis ehkä ollut vähän hankala.. Mutta koira nyt on niin orientoitunut siihen ruokaansa, notta mitenkähän meidän käy.

Myrkku kirjoitti:

Mindillä on käytössä palkkauskapula, mutta sen kanssa on ilmennyt seuraavia ongelmia:
-Vapaana ollessa tylsässäkin tilassa ulkona sillä menee kaikki liian pitkäksi, luoksetulo, sivu, tänne yms. johon olisin halunnut kapulaa käyttää.
-Hihnassa se ei aktivoidu samalla tavalla.

Seuraamisesta sen verran että Mindi seuraa paremmin kun kävellään kävellään ihan lenkillä kuin ikinä siinä koulutustilanteessa. Mistä johtunee? Toki palkkaan siitä paljon koska jostain syystä kontakti on siinä todella hyvä ja jos pyytäkin kontaktin se tulee paljon paremmin.

Kapula=patukka?
En ymmärtäny tuota ensimmäistä, siis mikä menee liian pitkäksi?

Menettekö autolla koulutuskentälle/tilanteeseen? Tee siellä koulutustilanteessa selvä ero työskentelyn ja vapaalla olon välille. Mie olen aina palkannu (ja palkkaan edelleen) herkästi kentällä ihan vain kontaktista, jos koira itse sitä tarjoaa. Tosin on jo ehdollistunut, että kentällä ollaan kontaktissa "koko ajan".

Jos sulla on auto käytössä, niin tekisin niin, että koira autosta, hauska nostattava leikki patukalla ja takas autoon. Sitten hetken päästä taas koira autosta, pätkä seuraamista, palkka ja autoon. Pitäisin treenisessiot lyhyinä ja innostavina, koira reippaasti heti autoon, kun työt ohi, ettei opi nuuskuttelemaan ja haahuilemaan. Koirat oppii aika helposti tunneoppimisella sen tunnetilan, missä tunnetilassa eri paikoissa ollaan. Kentällä pitäisi olla aina hauskaa ohjaajan kanssa. Mie annan koiran vielä kantaa pallon/patukan itse autoon, viimeisestä palkkauksesta koira liinaan ja juosten autolle, koira saa mennä autohäkkiinsä palkka suussa.