Koirat.com

Piti tulla laittamaan tänne iso kirjasuositus:

Saalisvietti koiraharrastuksessa

Mulla on kyseinen opus.Tuhti tietopaketti.

Tuota kirjaa on kehuttu kyllä. Mie olen huono lukemaan mitään teoriassa, enkä olekaan tainnu lukea vielä yhtään "koirankoulutus"kirjaa, käytännössä vaan sähellän. En kyllä vielä oo lukenu BH-kokeenkaan sääntöjä saatika mitään pk-puolen lajien sääntöjä.

Täällä vähän tyrehtyy jutut taas, jos pistän pari pentutottiskuvaa.

Moona nyt jo kohta 6kk :)

^Olen niin odottanut Moona-saastetta tänne
Todella hienon näköistä menoa, paljonko on Moonalla jo säkää ja painoa? (Hieman ohi aiheen )

Punnitsin ja mittailin nyt vasta ihan vartavasten: 23kg painoa ja ~62cm korkeutta.. Korkeus passaaki varmaan aika hyvin, ku Riina on sen 67,5cm.




Riina :)

Tietääkö kukaan konkari, mihin saakka vuotta pystyy jäljestämään? Mä oon käsittänyt, että jäljestys ei ole koiralle miellyttävää siinä vaiheessa kun maa alkaa ns. mädäntymään tässä syksyn mittaan. Olenko ihan hakoteillä? Unohdin kysyä viime treeneissä ja nyt ärsyttää!

Ja koska mulla on tylsää ja olen kipeä, tässä Keltsi kelpien seuruu viime torstailta. Teknisiä ongelmia on kuten näkyy ja videokin väärinpäin kuvattu. Mutta siis ilman imuttelun imuttelua ollaan tällä hektellä tossa pisteessä.

Tietääkö kukaan, mikä on BH- eli käyttäytymiskoe englanniksi? Tarvitsisin tietoa kipeästi! Yritin jonkun kennelklubin englannin kieliseltä palveluskoirasivulta etsiä, mutta kokeen kuvauksista päätellen niillä ei kai omasta takaa aivan vastaavaa koetta ole????

Termi BH-test pitäisi olla aika kansainvälinen termi. Käytössä myös termit Behave test tai Obedience Test, mutta jos käyttää BH obedience test niin tolla pitäisi ymmärtää mistä on kyse.

Tässä sivu missä kuvattu BH-kokeen kulku englanniksi http://www.schutzhundtraining.ca/bh.pdf

Kävin pitkästä aikaa tekemässä koiralle jäljen ja aattelin viisammilta nyt neuvoja kysellä. Eli koiralle on tehty muutama kerta tosi lyhyt peltojälki ja viimeisin joskus puolenvuoden ikäisenä. Tänään tein n. 15 metriä pitkän suoran ja askelväliksi valitsin matkan, jonka koira ottaa oman askelensa aikana. Ruokaa tiputin satunnaisesti askeliin. Jälki sai vanhentua n. 30 minuuttia.

Koira alkaa jäljestämään jo ennen varsinaisen jäljen alkamista ja käytää maavainua, ottaa huomioon jokaisen askelen, menee suoraa, ei pyöri tai kääntyile, mutta jättää edelleen ruoan syömättä. Vauhtia on hitaan kävelyvauhdin verran ja intoa on sen verran et myös veto tuntuu. Miten mun kannattaa lähteä tästä jatkamaan tai yleensäkki miten mun kannattaa kehittää tai hyödyntää tuota jäljestämisintoa? Minä noviisi, koira näköjään iaika pro.

^ Ensinnäkin 15 metriä on aikuiselle isolle koiralle aivan liian lyhyt matka, kannattaa polkaista reilusti ainakin 50 askelta. Askelpituus saa olla jo ihan normaali, eikä mitään kukkokävelyä! Mitä ruokaa käytät jäljellä? (suosittelen lämpimästi Natural Menua ) Muistathan jäljestää vain silloin, kun koira on varmasti nälkäinen eli ihan sillä "omalla ruualla", jotta koira malttaa syödä? Sehän sen jäljen idea on koiralle: täältä saan ruokani tänään - ja ellen syö, jää nälkä.

Itse laitan ruokapalan vain askeleen kärkeen. Tällöin koira nuuhkaisee läpi koko askeleen, eikä ala pyöriä etsiskellessään ympäri ämpäri ripoteltuja napuja. Jäljestys on nopeaa, mutta tarkkaa, sillä koira tietää tasan missä kohtaa sen ruuat on. Jotkut laittaa ruokapalan vain kantaan, mutta mun mielestä koiralle ei tällöin ole kannattavaa nuuhkaista koko askelta -> jäljestys menee hosumiseksi ja rytmin saaminen on hankalaa. Jotkut namittaa sekä kärjen että kannan, mutta ainakaan oma eläin ei varmasti jaksais molempia ottaa.. Makuasioita.

Koiralla saa ja kuuluu olla intoa jäljelle, mutta tilanne kannattaa ns. nollata ennen kuin päästää koiran töihin. Nää on edelleen makuasioita, mutta itse toimin seuraavasti: jätän koiran autoon siksi aikaa kun polkaisen jäljen: sotken kolmion, laitan tolpan pystyyn kolmion kärjen vasemmalle puolelle, ruokakasa tolpan oikealle puolelle. Kun jälki on valmis, kastelen autossa vedellä koiran kirsun (= pölyt yms. lähtee nokasta). Kuiskin samalla rennosti "tehdään jälki, jälki" tms. Ellei koira tätä ennen ole tajunnut mitä ollaan menossa tekemään, viimeistään nuo sen kertoo. Kävellään aloituspaikalle, koira istuu (mutta tärisee ja ujeltaa innosta). Kiinnitän liinan pantaan ja mahan alta taakse. Annan luvan aloittaa. Koira syö aloituskasan ja lähtee jäljelle. Jos koira jättää jonkin askeleen syömättä (harvinaista koska on niin nälkäinen), liina antaa palautteen -> jokainen nami on yksinkertaisesti PAKKO ottaa. Jäljellä ei höpistä, vaan koiran on tehtävä työt ilman omistajan tukea.

muoks// Niin ja ehdottomasti ruokaa JOKA askeleelle!!

Mahtoiko selventää yhtään? Niin ja kiitos innostuksesta, lähdenkin tästä jäljestämään!

Mä oon siis aloittanu aikoinaan homman niin (koiralla oli ikää 3-4 kk) et laitoin joka askeleen alkuun ja loppuun (eli kantaan ja varpaisiin) ruokaa. Askeleet polin tiivisti perättäin. Nyt aattelin ottaa vähän pidempää jälkeä ku koira on isompi. Tänään jälki oli siis hieman omaa askelväliä lyhyempi ei suinkaan mitään kukkokävelyä. Omaa ruokaa on aina käytetty, mut ei se oo ikinä jäljellä syöny. Siitä huolimatta tekee huolellista työtä innokkaasti. Sen takia laitoinki tänään satunnaisesti sitä ruokaa, koska se ei ole siitä ollu kiinnostunu. Näköjään ei tuokaan auttanu.

Pitääki seuraavalla kerralla kokeilla et ootan iltaan et sillä on varmasti nälkä. Sinänsä tuntuu hullulta ku ite aattelin tän homman ihan toisinpäin. Aattelin sen nimittäin niin, et jos koira jäljestää oikeaoppisesti ilman ruokaa niin miksi se ruoka silti pitää siihen jäljelle laittaa? Eikö se mene koiran näkökannalta ikäänkuin takapakkia? Eikö lopputulos kuuluisi olla se, et koira jäljestää innolla, tarkasti ja ilman palkkaa?

SanttuJ kirjoitti:

Sinänsä tuntuu hullulta ku ite aattelin tän homman ihan toisinpäin. Aattelin sen nimittäin niin, et jos koira jäljestää oikeaoppisesti ilman ruokaa niin miksi se ruoka silti pitää siihen jäljelle laittaa? Eikö se mene koiran näkökannalta ikäänkuin takapakkia? Eikö lopputulos kuuluisi olla se, et koira jäljestää innolla, tarkasti ja ilman palkkaa?

Harva koira varmaan jaksaa jäljestää "oikeaoppisesti" ilman minkäännäköistä palkkaa, kun siirrytään sinne 500 metrin matkalle ja yli. Vai mikä siitä silloin tekee koiralle kannattavaa? Miten kesto rakentuu? Kyllä, palkkaa aletaan vähentää kun koira on ns. syttynyt jäljelle ja ottaa 110 % varmuudella joka askeleen (varsinkin jos elätellään toiveita FH-koirasta). Tätä ennen koiralle on kuitenkin pitänyt syntyä mielikuva siitä, miksi jäljelle mennään -> nuuskuttelemaan "jeejee kivaa, täällä taitaa taas olla jotain askelia", vai "jumankauta tuolla on mun ruoka!!". Nämä kaksi jäljestäjää työskentelee AIVAN VARMASTI eri tavalla, vaikka kuinka kirjoittelis että juu hienosti menee ilman palkkaa koko homma. Olis mielenkiintoista nähdä sun koiran jäljestys!! Mun mukaan saa myös tulla jos uskaltaa, heh.

Tekstillä ilman koiria on muuten aika vaikea keskustella jäljestyksestä.

^Toki mä sen ymmärrän et se motivaatio tulee sen ruoan kautta ja jatkossakin yritän saada tuon syömään jäljellä. Kiitos siis vinkeistä En sit tiiä vaikuttaako tuon innostukseen se, et sen jäljen oon polkenu minä. Koska jos mä käyn esim. viemässä pyykit ulos ja koira jää sisälle, se heti ulospäästyään lähtee seuraamaan mun jälkiä et missä se akka on käyny.

Ja mielelläni mä ottasin toisen silmäparin meidän jäljelle Mä kun tuppaan joko arvioimaan tuon koiran taidot joko ylä- tai alakanttiin. Pitääki kysyä jos meidän treenikaveri, joka siis on koirankouluttajaksi opiskellu, tulis arvioimaan tuon yhden nenänkäytön.

P.s. Hoksasin muuten jälkikäteen, et mä olin vahingossa polkenu jäljen sivuttain tuuleen nähen

Ja vielä muoks. Tuota Natural Menua ei muuten oo testattu. Thanks Rez! Laitamme kokeiluun. Koira siis syö raakaa jauhelihaa sekä nappulaa sekoitettuna jogurttiin/piimään joka ei ole mikään mukavin treenieväs kantaa mukana

visko kirjoitti:

Mitenkäs muuten esim. jäljessä yleensä opetetaan kepin ilmaisu maahan menemällä? Minulla on etsimisestä kovasti tykkäävä koira, jolle tällä hetkellä on nouto se ainut ilmaisu jonka tietää. Ajattelin vaihteeksi opettaa sille nyt jotain oikeasti hyödyllistä, eli etsimään kanttarellia.

Tälle syksylle vähän myöhäistä enää, mutta ensi vuotta varten, niin lainaapa kirjastosta Koiran kantarelliopas, siinä on hyvin yksityiskohtaisesti opastettu etsintään (ilmaistahan ei voi, jos ei osaa etsiä, mitä ilmaista) ja ilmaisuun. Itse opetin niitä ohjeita soveltaen nuoremman koirani etsimään kanelipurkkia (tosi hyödyllistä joo), tässä juttu siitä, ehkä teillekin voisi auttaa opetella ilmaisu ensin jollain vähemmän houkuttelevammalla ja sitten siirtää sitä sieniinkin.

^ Ei kai ilmaisua ulkona tarvi opetella? Vai mitä tuo myöhässä oleminen meinaa?

^ Meinasin, että onko sienikausi tälle syksyä jo ohi, ettei tositoimiin pääse eikä siten viemään harjoittelua loppuun asti kuin vasta ensi syksynä.

Me tosiaan päästiin siihen vaiheeseen, että koira ilmaisi mukiin jemmattuja sieniä sisätiloissa, ulkona koitti edelleen noutaa.

Itse en toki laiskuuttani jälkeä mitenkään aktiivisesti treenaa, mutta en minä ole namia tiputellut jäljelle sitten ekan kerran, kun eivät kerran koiraa kiinnostaneet. Siirryin namittamaan pelkistä keppien ilmaisuista, vaikka luulen että koira palauttaa siinäkin lähinnä saadakseen palkaksi jatkaa jälkeä, eikä namin vuoksi. Tuo kettu koittaa vaan välillä jatkaa jälkeä kepukka suussa... Mutta miksi siis jälki itsessään ei voisi olla koiran palkka ja motivaatio? En itse koiraani namita myöskään esim. noudosta, koska sehän on jo itsessään isompi palkka. Vähän kun palkkaisin lasta namilla kun söi niin reippaasti kakkua. Jos vaatisin sitä syömään ruokaa joka ei kiinnosta, minähän vaan laskisin sitä motivaatiota tehdä työtä. Vai..?

Nostellaas vähän aika tasan kuukauden vanhoilla kuvilla kuvilla.
Me käytiin hakukokeessa voivoi-luokassa tuossa syyskuun lopulla Riinan kanssa, tottis 93p (kokeen paras tottis ja erityismainintana kokeen paras eteenmeno) ja maastossa keskeytettiin 200m:ssä kahden valeilmaisun takia. Olis ite pitäny tajuta pistää toiselle puolelle, toinen oli minun moka ja toinen koiran, kun ilmas tyhjän umpparin. Treeneissä ei koskaan ole ollut niiden kanssa ongelmaa, ja Riina veikin näytöllä hienosti 20m umpparista ohi umpimetsään "en ainakaan tuota umpparia ilmassut..".


Moona 7kk






Ja Riina 6v




täyskäännös

^ Onnea hyvistä tottispisteistä! Ei löytyisi videota suorituksesta?

Sitten kysymys. Miten olette opettaneet pk-hyppyä, varsinkin jos jollain on pieni/pienehkö pk-rotuinen? Me kokeiltiin tänään ekaa kertaa niin, että koira hyppäsi lelun perässä toiselle puolelle. Ei siis toki vielä metristä estettä kokeiltu vaan pienempiä. Meni ihan hyvin. Koirani veli puolestaan otti helposti matalillakin esteillä kosketuksen, vaikka pääsisi helposti yli ilmankin. Tarvittaisiin kyllä kummatkin joku hyppytekniikkakurssi. Pitääkin ruveta sellaista katselemaan.

^ Eipä tietenkään löydy. Et ole ainoa, joka kysellyt, olis kyllä ollu mahtava saada videolle. Tuossa 93 pisteessä oli vielä -5p väärä asento (jäi seisomaan liikk. istumisessa, kun alkoi ennakoida, ja huusin äkkiä käskyn ennenkuin tuomari huomaa.. tuli sitten väärällä äänenpainolla tms ja otti väärän asennon). Eli jos olis istunu, olis pisteet ollu 98p..

Nuo kaksi pistettä meni "kauneusvirheistä", suora lainaus. Vähän levottomasti piti kapulaa esteiden jälkeen, ei pureskellut, mutta olisi voinu pitää rauhallisemmin. Joo, itse olen opettanut noudot saaliilla.. Ja pennullekin samallai, pari pistettä ei haittaa, kun koira noutaa vauhdikkaasti ja halukkaasti.

Tuosta esteestä en tiedä, kun mulla on vaan noita dobbereita. Eikä ennen Riinaa ole ollut mitään koiraa. Riinaa ei oikeastaan koskaan ole tarvinnu opettaa hyppäämään, sillä on luonnostaan tosi hyvä hyppytyyli.


Olen aika nopeaa siirtynyt suoraan siihen metriseen ja sitten en enää pienemmällä hypytä, että muistaa tyylin. Enää en Riinaa treeneissä laita kiipeämään A-estettä ollenkaan, ettei satuta itseään, ja metristäkin hypytän vain kerran kuussa tms, että pysyy tyyli muistissa. Jos on koskettanut tai törmännyt, niin hypytän sitten uusiksi niin, että aina lopetetaan oikeaan suoritukseen, palkkaa ei tule, jos koskee.

Ihan ekassa kokeessaan Riina liukastui ponnistaessa ja jäi mahastaan roikkumaan esteeseen, kaatoi koko esteen, toi mulle kapulan kuitenki vaikka luovutti seisten. Kun otin kapulan, kävi juoksemassa auton ympäri (=purkamassa paineet).. Tuli ekalla käskyllä takas ja jatkettin estenouto erinomainen, eteenmeno erinomainen..