Koirat.com

Sateisesta AVO-kisasta ei herunut tulosta ja pisteitä tuli 58. Kummatkin uusimiset menivät pieleen ja niistä -10 ja liikkeestä maahan meni koiralta istumisen kautta. Mutta siellä oli hyviäkin pätkiä. Tiedän mitä treenata ennen seuraavia kisoja (käsiapujen ja kumarruksen häivyttämistä, takapäänkäyttöä ja sivulle tuloa eri kulmista).

^ Mut tosi kiva suoritus houkutuksella! :)

Me käytiin nallien kanssa tänään toisessa alokasluokan rallykoettelemuksessa kun seura järjesti ensimmäisen virallisen rally-tokokilpansa. Olihan siellä vähän säätöä, mutta toisaalta minkäs teet kun koira on treenannut noita ton lajin yksityiskohtia jokusen kerran kesällä. 94 pistettä, kaippa se pitää jostain vielä yksi kisa kaivella, vaikkei tän pitänyt oikeastaan collien laji ollakaan

Taidät naukunen näinkin samaisissa kisoissa. :)
Meinasin tulla nykäseen hihasta, mutta treenasit juuri Utua(?) niin en viittinyt siinä tulla häirittee ja sitte olikin kiire jo kotiin.

Meillähän meni suoritus ihan perseelleen. Tai 72 pistettä avoimesta saatiin, siltä osin siis hyvä juttu!
Mutta ei hajuakaan mikä Lunaa vaivasi, se ei ollut ollenkaan oma itsensä. Se oli kamalan poissaoleva jo heti, kun tultiin sinne kisapaikalle, tuijotteli mettää ja vinku. Sillä ei ollu mitään kiinnostusta tehä mitään. Radalla jouduin toistuvasti antaan sille tuplakäskyjä, koska se tuijotteli vaan taivasta. Seuraaminen meillä on yleensä hyvää, nyt se vaan haahuili ja ois menny nenä maassa. No ei aina voi olla hyvä päivä. :)
Nyt oon vähä kahen vaiheilla ilmotanko Lunan viel johkin kisoihin tässä syksyn/alkutalven aikana. Ois niin kiva saada se RTK2 kasaan ja ruveta kunnolla keskittyy voittajaluokkaan. Toisaalta jos meininki on tätä luokkaa niin pieni treenitaukokin vois tehä terää.

En ois ikinä uskonut että jännitykseltäni kykenen, mutta niin vaan selvitettiin tänään Valkeakosken epiksissä ALO-rata läpi, tuloksella ALO3, 91p. Nyt kun se jäätävä kynnys on ylitetty, voisin etäisesti kuvitella meidät joihinkin virallisiinkin tässä vielä syksyn aikana .

Taitava Vipsantuu

Kuinka moni teistä on saanut koiran (ja itsensä) treenattua kisa valmiiksi ihan omin avuin, ilman seurassa/ryhmässä treenaamista? Tällä päin missä me asutaan, ei ole mahdollista reeniä edes koko lajia kuin itsenäisesti, eli onko toivoa? Terveisin, pitkä matka kisoihin, mutta aina saa haaveilla!

Minä! Tai oikeastaan me ollaan treenattu rallytokoa tasan kerran ja nyt 1.11 olis AVO luokan koe. Josko kävis kerran kokeilemassa sitä hyppy tsyteemiä. Mutta meillä on kyllä aika vahva tokotausta.

Saatiin Ylöjärveltä RTK2 kasaan 76pisteen radalla. Ihan eri meininki Lunalla, kun viime kisoissa, että tyytyväinen oon.
Kaks tehtävää väärin, saksalaisessa käännöksessä Luna meni haistaan kylttiä ja meinas tulla seuraan siitä väärälle puolelle, ihme kiemuran tein, että sain Lunan oikeelle puolelle. Ja yhdessä käännös tehtävässä poikitti liikaa.
Tarttis saada tuo Lunan peräpään käyttö voittajaluokkaa varten kuntoon, tuota poikittamista ja ihme hyppelehtimistä, etenkin täyskäännöksessä, on nykysin ihan liikaa. Ollaan nyt jakkaran kanssa tehty peffatreeniä.
Ja tietysti tuota kontaktia hioa! :)

Mä oon nyt päättänyt, että käydään Hertan kanssa korkkaamassa alokasluokka tässä tän loppuvuoden aikana, jos vaan mahdutaan mukaan johonkin lähellä olevaan kisaan Kaikki muut kyltit, paitsi liikkestä maahan meno on ihan hyvällä mallilla. Enempi epäilen omaa kykyäni handlata hihna jännittävässä kisatilanteessa Tosin kisasuorituksessa kun ei voi namilla palkata, niin ei tule ainakaan sitä säätöä, että missä kädessä hihna ja missä palkka. Vähän kyllä jänskättää, miten Hertta reagoi vieraaseen halliin ja isoon koiramäärään, mutta toisaalta, eipä se näyttelyissäkään ole mistään moksiskaan, joten tuskin olisi rallykisoissakaan.

Me ollaan joskus muinoin kaksi vuotta sitten käyty yksi lyhyt alkeiskurssi Vilman kanssa, ja sen jälkeen laji jäi unholaan agilityn ja muiden juttujen tieltä.

Nyt sitten kesällä innostuin kun kävin kaverin ja hänen lapparinsa kisoja katsomassa ja sen ispiraation höyryissä kasasin kaveriporukalla toimivan treeniryhmän, jonka voimin ollan nyt harjoiteltu syksyn ajan. Meidän porukassa kaikki on enempi vähempi itseoppineita, ja siinä kohtaa on jolleen tullut väärinkäsityksiä kun ovat kylttejä harjotelleet itekseen kotona ja käsitetty se luettu ohje väärin.

Sen puoleen olisi hyödyllistä itseoppivallekin käydä vaikka joku parin kerran lyhyt/peruskurssi tai kysyä opastusta liikkeiden suoritukseen joltain kokeneemmalta.

Jokaisessa lajissa on myös hedelmällistä katsoa muiden suorituksia, siinä kohtaa viimeistään huomaa jos itse on käsittänyt jonkun kyltin suoritustavan väärin. Tai ainakin voi kyseenalaistaa että olenko itse ymmärtänyt väärin vai kaveri .

Jos ei sitä vertaistreeniseuraa ole saatavilla, niin youtube-videotkin on ihan hyvää tukiopetus-matskua. Tai videoida omaa harjoittelua ja pyytää vaikka täältä ryhmästä palautetta ?

//trionille siis tuota höpinää.

Btw meillä ois nyt olisi lauantaina ihan ekat viralliset kisat .

Tulihan ne ekat viralliset kärsittyä mutta ei jäänyt paljoa jälkipolville kerrottavaa.

Ilman tulosta jäätiin, pisteet 67/100. 3 x -10p TVÄ eli Ohjaajan askeleet väärin (peruutustehtävässä meni askeleet väärin ja koira tuli eteentulon sijaan vierelle perusasentoon.) sekä parissa kyltissä väärä rintamasuunta, olin niin tiltissä jännityksestä että ohjasin koiraa ihan miten sattuu tai sitten en juuri ollenkaan .
En myöskään uskaltanut uusia, kun pelkäsin että sitten se vasta säätämiseksi meneekin.

Koira kyllä yritti ihan parhaansa, ihan sääliksi käy toista kun joutui sinne sekoilevan, hikoilevan
kummallisen ohjaajan armoille .

Nooh, tähän ei auta kuin harjoittelu, lisää kisoja vaan. Harmi että talvikaudella on epiksiä vähän nihkeesti.

//Lisätääs nyt vielä ettei mene ihan purnaamiseksi. Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen että kolmestatoista kyltistä kymmenen meni niin hienosti, jotta saatiin vain yksittäisiä -1p kolme kappaletta, vinoudesta ja PY heti lähdön jälkeen kun koira oli vähän ihmeissään. Että oli siellä sellaistakin pätkää johon olen tosi tyytyväinen. Silloin kun en sählännyt niin kontakti oli tosi kiva ja sain arvostelulomakkeeseen kommentiksi "Mukavan rauhallista ohjausta".
Eli ei se nyt ihan katastrofi ollut.

^Siis mä oon ihan varma, että meillekin käy just noin ekoissa kisoissa! En ole näyttelyitä lukuunottamatta Hertan kanssa kisannu mitään, ja oon ihan varma, että sillä menee hermo, kun jännityksissäni sähellän menemään.

Mutta tsemppiä! Seuraavissa menee jo varmasti paremmin

^Juu, kaveri lohduttikin, että ne ekat kisat on vaan kärsittävä, ja mä luulen että mun on valitettavasti aika monet kisat kärsittävä ennenkuin pääsen jonkinlaiseen rauhaan mun pääni sisällä.

Mutta valtavan hyvä oppimiskokemus oli kyllä ! Kaveri tallensi puhelimelle, niin oon sitä nyt kattonut ja ottanut opiksi. Samoten treeneissä ollaan videoitu toisiamme niin oppii näkemään ne puutteet omassa ohjauksessa.

Oon nyt harjoitellut itselleni selkeämpää ohjausta, ja koiralle lyhyempää mutta intensiivisempää radanpätkää. Yhdellä välipalkkauksella on vielä menty, tai siten että katkoo sitä rataa pienempiin osiin.

^ Ootko opettanut koiralle loppupalkan? En siis nyt oleta että teillä olisi vaikeuksia palkkaamattomuuden kanssa, mutta mä treenasin tuota mun seropia aina niin että oli treeni mikä hyvänsä niin autossa odotti aina jotain hyvää sen päätteeksi. Sit se oli helppo siirtää kisoihinkin, kun vihjaisi tarpeen vaatiessa että haetaan herkku sitten kohta autosta.

Mä oon itse kova kisajännittäjä enkä oo myöskään valitettavasti löytänyt mitään muuta ratkaisua asiaan kuin itsensä siedättäminen. Oon nyt kolmisen vuotta kisannut rallya, tokoa ja agilitya ja viime elokuussa kävin bh-kokeessa niin että alkoi jännittää ihan vasta viime metreillä. Agilityssa meinaa edelleen lentää ekan radan lopussa laatta, mutta getting there...

^Siis olen tehnyt kokonaista rataa niin , että saa vasta lopussa palkan, sekä yhdellä välipalkalla jos tuntuu että sen vaatii. Kovin montaa palkatonta kokonaista rataa ei ole takana kyllä eli joo sen suhteen ollaan vielä vähän vaiheessa.

Loppupalkka, vai onko sittenkin kaukopalkka ?(sellainen, että rasia odottaa kentä laidalla/kassissa) meille on agilitystä tuttu ja siellä todettu toimivaksi, ja sitä kokeilin kerran rallyssakin, mutta ei jotenkin toiminut. Jäi liikaa päälle ja tuijotti vaan kokoajan sine palkan suuntaan. Toi vois ollakin hyvä että palkka odottais autossa, ei olisi niin näkösällä ja nenään haisemassa.
Kiitti hyvästä vinkistä ! menee kyllä heti kokeiluun .

trion kirjoitti:

Kuinka moni teistä on saanut koiran (ja itsensä) treenattua kisa valmiiksi ihan omin avuin, ilman seurassa/ryhmässä treenaamista? Tällä päin missä me asutaan, ei ole mahdollista reeniä edes koko lajia kuin itsenäisesti, eli onko toivoa? Terveisin, pitkä matka kisoihin, mutta aina saa haaveilla!

Minä molempien koirien kanssa, nyt olen aloittanut treenaamisen seurassa. Asutaan Saksassa ja vanhemman koiran kanssa opeteltiin ihan kotipellolla koko laji, tosin koira oli jo valmiiksi peruskoulutettu koska viisi vuotta sitten treenattiin agia ja suoritettiin bh. Siinä välillä ei tehty yhtään mitään...Nuoremman koiran olen kouluttanut ihan kokonaan siellä pellolla, täällä Saksassa ei ole vielä kisannut mutta Suomessa kesälomalla hommattiin rtk1.

Nyt tosiaan löytyi kiva seura ja ollaan suunnilleen kerran viikossa tai kahdessa päästy treenaamaan. Vanhempi koira kisaa seuraavaksi täällä voittajaluokassa, nuoremman kanssa koitan joskus uskaltautua alokkaaseen ja Suomessa jos aiotaan kisata niin avoimeen sitten. Varmaan ensi kesänä kokeillaan.

Öh.. taisin juuri ilmoittaa meidät ekoihin kisoihin...

Oo, tsemppiä ! Kerro sitten miten meni
Mua harmittaa niin paljon kun olis ollut tossa ihan lähellä Janakkalassa kisat 21.11. ja mulla on silloin sellanen työvuoro mitä en millään ilveellä pysty vaihtamaan tai perumaan.
Olisin niin halunnut osallistua. Noh, on täällä kotikaupungissakin yhdet skabat tulossa johon pääsee edes katsomaan.

^Juurikin Janakkalaan ollaan tulossa

^Voi hitsi, ois ollut niin kiva päästä mukaan.
Meidän rally-rintamalla on tapahtunut sellaista, että saatiin Vilman kanssa ryhmäpaikka alkeisjatko-ryhmästä. Aloitetaan ensi viikolla siis ohjatut treenit !
Vaikka meillä onkin kiva pieni kaveriporukka jolla ollaan syksy harjoiteltu aika tiiviisti, niin olen kaivannut kokeneempaa ohjausta. Nyt sitten avoimin mielin sitä vastaanottamaan ja kaveriporukkatreenejä jatketaan myös edelleen.