Koirat.com

Täällä on muutamia laiskoja pääsykokeisiin lukijoita, jotka mielellään viettäisivät lukuaikansa KC:ssä. Päätin siis helpottaa heidän (meidän...) arkea ja perustaa tällaisen thriidin, jossa saa kysellä kaikenlaista maan ja taivaan väliltä annetuista aihepiireistä.

Tällä hetkellä kysymyksiä saa esittää biologiasta. Meikäläisellä olis tarkoitus päästä sisään yliopistoon, mutta ei oikein nappaa tämä lukeminen. :D

Eli siis kaikenlaisia kysymyksiä kehiin!

Mä oon aikalailla valmistunut siihen, etten pääse sisään ja sillä mennään. :D Oon lukenu tasan yhden kirjan pääsykokeisiin... Toisaalta välivuosi olisi kiva ja periaatteessa toivottukkin, jos saa töitä jne. Mutta oishan se ihan kiva päästä sisäänkin. Mä en edes tiedä, onko toi bilsa mulle edes oikea ala, tuntuu, että tekisi mieli vaan vetää henkeä eikä mennä tällasella vauhdilla eteenpäin. Toisaalta lähes kaikki kaverit hakee jo jonnekkin ja äääh.

//oho, aiheena oli esittää kysymyksiä....

Kerro rehevöitymisestä kaikki, mitä tiedät!

Teitä varmaan auttaa se, jos sanon, että viime vuoden pääsykokeissa oli ainakin Suomen soiden muodostumisesta ja tyypeistä, bakteerien geenien ilmenemisestä ja tärkkelyksen hajoamisesta (tästä en ole ihan niin varma).

No olipas se laaja-alainen kysymys!

Rehevöitymisellä tarkoitetaan vesistöjen kasvimäärän huomattavaa kasvua, joka johtuu kasvien saamasta liiallisesta ravinnemäärästä. Pahimmassa tapauksessa vesistö voi kasvaa osittain tai kokonaan umpeen ja sen diversiteetti laskee rajusti ympäristötekijöiden muuttuessa.

Rehevöitymisen aiheuttaa liika ravinteiden (enimmäkseen typen ja fosforin) huuhtoutuminen pelloilta ja muilta valuma-alueilta vesistöihin. Nykyisenkaltainen maatalous, jossa pellon aineiden kierto on avointa, on suurimpia rehevöittämisen aiheuttajia. Avoin kierto tarkoittaa sitä, että pellolla olevat ravinteet eivät kierrä pellossa vuoden ympäri, vaan keväällä pellolle levitetyt ravinteet liukenevat pitkin vuotta vesistöihin. Muita rehevöitymisen syitä ovat esimerkiksi liikennepäästöt sekä jäteveden laskeminen suoraan vesistöön.

Useimmiten fosfori on kasvien kasvun rajoittava minimitekijä, joka hillitsee kasvuvauhtia. Kun fosforia ja muita ravinteita on saatavilla enemmän kuin ennen, minimitekijä muuttuu, minkä seurauksena kasvit, kasviplanktoni ja erilaiset levät lisääntyvät. Kivet muuttuvat liukkaiksi, vesi muuttuu kirkkaasta sameaksi, joka aiheuttaa pohjalla elävien uppolehtisten kasvien kuoleman valonpuutteeseen; rantakasvisto lisääntyy ja veden happipitoisuus laskee. Kalakuolemat ovat yleisiä pahasti rehevöityneissä vesistöissä. Monet kapea-alaiset lajit häviävät kokonaan tai harventuvat, koska ne eivät pysty sopeutumaan uusiin ympäristöoloihin.

Rehevöitymistä voidaan hoitaa lyhytaikaisesti kalkitsemisella, kasvien poistamisella ja veden "hapettamisella". Tämä on kuitenkin vasta oireiden hoitamista; rehevöityminen saadaan lopullisesti estettyä kiinnittämällä huomiota sen aiheuttajiin. Esimerkiksi pellon ja vesistön väliin voidaan istuttaa metsäkaistale, joka imee itseensä suurimman osan pellon ylijäämäravinteista. Lisäksi ravinteiden laatuun voidaan vaikuttaa.

(Mulla on hakusessa "tieteellinen" termistä ja nykyään vastauksen rakentamienn ylipäätään... En osaa tiivistää tekstiä ilman että siit ätulee töksähtelevää, joten olisi kivaa saada vinkkejä ja helppejä!)

(PS: en muuten katsonut kirjaa!)

Kirjoitustyypi oli mun mielestä hallussa; itse kirjoitan vähän turhankin töksähtelevästi ja tiivistetysti ja lukiossa opettaja valittikin siitä...:D

Tosta puuttui kyllä vielä sisäinen kuormitus eli se, että hapettomissa olosuhteissa pohjasedimenteistä vapautuu lisää fosforia aineiden kiertoon, mikä tavallaan ruokkii rehevöitymistä entisestään. Fosforin vapautumista lisäävät myös pohjaa tonkivat kalat (pääasiassa särkikalat), joiden kalastus taas auttaa rehevöitymisen vähentämisessä.

Aaa, unohdin tuon kokonaan! :C Noh, seuraavalla kerralla muistan sen!

Lisää! Tämä oikeasti auttaa enemmän kuin pelkkä sokea lukeminen ja kertaaminen.

//Vastailen noihin vanhoihin pääsykoekysymyksiin ja vertailen omia vastauksiani mallivastauksiin. Tuntuu ihan toivottomalta, koska periaatteessa osaisin nuo asiat, mutta en ole yhtään varma kuinka laajasti uskallan alkaa niistä kertomaan. Esimerkiksi kysymysessä "Valon vaikutus kasvien elintoimintoihin?" mallivastauksessa oli fotosynteesi selitetty aika yksityiskohtaisesti, mutta itse olin vain maininnut alku- ja lopputuotteet..

mua vaan pelottaa sikana, etten pääse syksyllä mihinkään sisään ja sit supervaikee pian löytää töitä ja kaikkee. sit ku oikeesti haluaisin jo muuttaa omilleni ja jonneki isompaan kaupunkiin. -.-

2 kirjaa ois luettavana + netistä pitäs tulostaa toiseen yliopistoon jotain luettavaa materiaalia. hmnmh, sit tietty AMK:n pääsykokeet, mut niihinhän ei sillee aina oo ees mtn luettavaa. huuh.

// hupss, mullakin meni nyt vähän ohi aiheen..

Kirjoitin tosiaan bilsasta E:n, muistaakseni 38 pistettä. Biologian opintosuuntaan ei tosiaan ole varsinaisina pääsykoekirjoina muita kuin lukion bilsan kirjat, mutta kumminkin päätin lukea vähän lisää kun pääsykoekysymyksissä oli esim. gastrulaatiosta, josta ei tainnut olla meidän kirjoissa mainittu sanallakaan. Valitettavasti en nyt muista kunnolla, minkä nimisiä kaksi mun lisälukemistokirjaa oli, toinen saattoi olla ihan nimeltään Solu- ja molekyylibiologia ja toinen liittyi ympäristöekologiaan. Koska valmennuskursseja oli vain Helsingissä, ilmoittauduin Eximian biologian kirjevalmennuskurssille, jolla lähetettiin pääsykoekysymysesseitä tarkistajalle ja saatiin ne sitten arvioituina ja korjattuina takaisin. Koen, että siitä oli tosi paljon hyötyä ja näki suunnilleen, kuinka laajasti asioista piti kirjoittaa.
En muista enää kovin tarkkaan, kuinka paljon luin päivässä - koitin kumminkin aina aloittaa aamulla, jos mahdollista, sitten iltapäivällä oli toinen lukurupeama johonkin iltaseitsemään- kahdeksaan saakka. Ei se siinä vaiheessa tuntunut edes pahalta. Toukokuun olin sitten töissä, joten en voinut lukea yhtä paljon, joka päivä kumminkin yritin jonkin verran.
Pääsykokeissa taisi olla yllättävän rento tunnelma, tosin mua alkaa aina ahdistaa katsoessa muiden kirjoituksia, koska kirjoitan aika pienellä käsialalla ja asianin melko tiivistäen, joten vähän karmii kun näkee, että muut on kirjoittaneet lähes koko sivun kun itse on tuskin puolessavälissä. Yksi kysymys oli sellainen, jota en aluksi edes tajunnut ja tehtävän anto piti lukea ties kuinka moneen otteeseen (bakteereihin liittyvä). Loppujen lopuksi kirjoitin sitten siitä jotain, minkä luulin tajuavani ja mitä sain irti, eikä nyt niin huonosti mennytkään. Mulla on periaatteena se, etten yleensä jätä yhtään mitään tyhjäksi - parempi on vaan vääntää ihan mielikuvituksestaan jotain, siinä jokin voi mennä edes vähän aihetta liipaten.

Mä tykkään, että mulla on bilsassa tosi laaja yleistieto, ettei mun välttämättä tarvitse edes lukea mitenkään kamalasti ja uskon, että mulla saattaa olla mahikset päästä sisälle. Tai sanotaan vaikka näin, että jos luen oikeesti paljon, niin uskon vahvasti pääseväni sisälle. Jos en tänä, niin sitten ensi vuonna. Ehken mä missään ihan solutason bilsassa ihan parhaimmillani ole, eikä myöskään ihmisen bilsa oo niitä vahvimpia, mutta sitten lukion bilsan kursseista 1 ja 3 on sellasia, jotka osaan vaikka unissani. Mulla on vaan biologia ollu harrastuksena jossain määrin 7-vuotiaasta saakka, jolloin lainattiin mulle kirjastosta eläintietosanakirjoja (siis ihan niitä aikuisille suunnattuja, eikä mitään lasten "mi-kä e-lä-in ku-vas-sa on?" "se on ank-ka" -kirjoja). :) Mä tosiaan kirjotin bilsan tossa syksyllä ja pärjäsin siinä tosi hyvin ihan vankan perustiedon pohjalta, koska en mitenkään kauheasti kokeeseen edes lukenut.

Meillä on ilmeisesti sitten sama painotus, jotenkin kyllä lukiossa onnistuin saamaan ihmiskurssista 10, mutta uskoisin, että se on lähinnä hyvin osuneiden koekysymyksien ansiota. Valitettavasti pääsykokeisiin voi tulla geenikysymyksiäkin ja fuksivuonna solubiologiaa ja genetiikkaa on ollut ärsyttävän paljon, mutta kuulemma sitä ei tämän vuoden jälkeen niin paljoa olekaan, jos suuntautuu ekolle, kuten itse aion tehdä.
Reepo, on hyvä, että sinulla on itsevarma asenne ja lue ihmeessä paljon, jos ehdit, jotta pääsisit varmasti sisälle! Miten kirjoitukset menivät?

Jep, tietenkin siihen lukua tarvitaan, mikäli aion sisälle päästä. Jotenkin vaan tuntuu, että välivuosi houkuttelisi enemmän tällä hetkellä, kun yliopistoon pääsy. Kyllä mä silti yrittää aion. :> Niin ja bilsasta kirjoitin tosiaan L:n syksyllä.
Mut ymmärsinkö okein, että säkin opiskelet biologiaa? :)

Joo, opiskelen tosiaan ensimmäistä vuotta biologiaa Oulun yliopistossa. Hain ykkösvaihtoehtona Helsinkiin, muttei pisteet riittäneet, joten päädyin Ouluun ja toistaiseksi olen ihan tyytyväinen tähän.

En tiedä kuuluuko kysymykseni tänne, mut kysympä silti. :D Eli lukiossa mennään, ja pitäs tehdä vanha äikän yo:n esseekoe, ja tehtävän antona on analysoida ja tulkita novellia. Sinänsä ihan selkee juttu, mut miten teen analyysistä esseen? :D Lisäänkö sinnekin sit jotain omaa pohdiskelua (ja miten. :O ) ja jotain yleistä pölinää teemasta? Ei niinkun ymmärrä miten saan sen neljä sivua teksitä.. :D

Vähän ot, mutta eikös käytännössä kaikki kurssikirjat ole englanniksi? Onko lukeminen ollut raskasta ja kuinka nopeasti alkukankeudesta pääsee? Jos minkäänlaisia ongelmia on edes ylipäätään sen suhteen ollut.

Tundris, no se riippuu tietenkin aineesta todella paljon - oikiksessa ei varmaankaan ole, jossain muualla lähes kaikki voi olla. Mulla on ollut tähän mennessä varsinaisia oikeasti tarvittavia kirjoja kolme kappaletta, kaksi englanninkielistä tiiliskiveä ja yksi suomenkielinen vähemmän tiiliskivi. Tosin suurimman osan tiedosta saa luentodioissa (powerpoint-esityksiä) jotka tulee nettiin, mutta kirjojen lukeminen on tietysti hyödyksi eikä esim. vitosia varmaan juurikaan pelkillä luentomateriaaleilla tule.

On kyllä opittava jonkin verran, mitä ketkäkin opettajat vaativat ja painottavat - kiireessä luin yhdellä kurssilla kirjan ja ajattelin, että nyt tulee esseekysymyksiä, kun tentissä olikin oikeasti suurimmaksi osaksi luentomateriaaliin pohjautuvia "pikkukysymyksiä". Noh, kolmosella siitä selvittiin kuitenkin.

Englanninkielisten kirjojen lukeminen on usein aika puisevaa, sekin riippuu aika paljon omasta kiinnostuksesta ja kirjan kielestä. Solu- ja molekyylibiologian kirja oli todella tylsä ja vaikealukuinen, mutta aihe ei niin kiinnostanut joten kyse voi olla pitkälti siitä. Ekologian kirjasta taas tykkäsin ja se vaikutti paljon kevyempilukuiselta myös. Olen huomannut, että vaikka kirjaa lukiessa tuntuu ettei mikään tieto mene päähän, kyllä sinne jotain tiedonmurusia solahtaa vaivihkaakin. :D

Mikä on tehollinen populaatio?

Google sanoo:
"Tehollinen populaatio tarkoittaa sitä määrää yksilöitä, jotka sattumanvaraisella parituksella ja sukupuolijakaumalla voivat tuottaa saman kasvun sisäsiitosasteessa, joka olisi saatu koko eläinkannasta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tehollisen populaation koon on oltava n. 100 yksilöä, eli 50 jalostuseläintä molemmista sukupuolista sattuman varaisessa parituksessa, joka sukupolvessa. Toinen nyrkkisääntö on, että normaalisti tehollinen populaatio ei ole suurempi kuin neljä kertaa jalostukseen käytettyjen suhteellisen ei-sukulaisuuden omaavien urosten määrä."

Ei sillä että tuo minulle olisi auennut pikalukuna, mutta toivottavasti oli jotain apua. :D

Sarvikas kirjoitti:

"Tehollinen populaatio tarkoittaa sitä määrää yksilöitä, jotka sattumanvaraisella parituksella ja sukupuolijakaumalla voivat tuottaa saman kasvun sisäsiitosasteessa, joka olisi saatu koko eläinkannasta"

Tässä tuo määritelmä nyt olisi, mutta en jotenkin sisäistä sitä. Onko sulla tähän jotain palikkaesimerkkiä?

Tuo on siis vain joku laskennallinen luku, johon ilmeisesti on olemassa jonkinlainen matemaattinen kaava?

Kiva, muitakin bilsan pääsykokeisiin osallistujia. Ylihuomenna olisi sitten näytön paikka. (Btw, rehevöitymistä ei kai hoideta kalkitsemisella? Vaan happamoitumista?)

// muoks. viitaten siis Kadaverin aikaisempaan vastaukseen, josta pomppasi tämmöinen pieni epäkohta silmille

Joo, kalkitseminen hoitaa happamoitumista. :)