Mikä surettaa tai/ja suututtaa?
Zara
Viestimäärä: 242
Hakataru
Viestimäärä: 10899
mietin jo äskön et apua mun pitää lopettaa tää juttu nyt heti jos mietin näin vittuuntuneena tätä täällä? koska se muuttaa pois, tää ei oo mitään vakavaa ja tätä menoo tää juttu ei lopu mitenkään nätisti. mut ei, en mä kuitenkaan lopeta tätä koska tää sopii mulle ihan täydellisesti. mua ei ala ahistamaan tai mitään, tää on kaikinpuolin hyvä nyt näin mut nyt sit sain tälläsen saatanan hepulin kuitenki! eilinen oli ihan fine mut nyt sit sekosin. oon nyt pettyny kyllä lähinnä itteeni.. tralalal viel raivostuttavampaa on vielä se että en saa koskaan tietää sen illoista mitään. en ala utelee mitään koska se ois ihan naurettavaa.
koetan nyt olla vaan välittämättä ja miettii et ei se mitään ihmeellistä siellä tee tai ainakaan sen enempää mitä mä ite teen. jooo.... nähään kuitenki taas ens viikolla jos vaan keretään tai sit viikonloppuna viimeistään. (muoks. laitan nyt tähän samaan viestiin kun liittyy a:han, et mua vähän ärsyttää se että A on vissiinKIN aika paljon puhunu musta noille sen kavereille.... ja tietäähän sen nyt että mistä aiheesta. en voi sanoo et olisin mitenkään hirveen imarreltu mutta onnea a:lle kun se on nyt varmaan joku sankari kaikkien kesken :DD ei nyt hirveesti jaksa kiinnosta kyl mut siis voishan se pitää suuta pikkusen pienemmällä, tiesin (tai arvelin) kyl et se just ois vähän tommonen :D)
nonnniii tätä ei sit tapahtunu ja tällästä en oo ees oikeesti miettiny
jacknasty
Viestimäärä: 396
Työnsin sen siitä voimalla pois, ja mies lähti nauraen pois. Siis...........
ipanapa
Viestimäärä: 25
2. Mutsin ja mun välit. On hyvä olla, kunnes mutsi astuu ovest sisää - sit pim ja mä oon iha karvat pystys. Ööö ei mun iäs pitäs olla enää tälläst? Tosin en oo kyl ikinä kapinoinutkaa, kai tää tulee sit jälkeenpäin.
3. Muiden tuska.
Puistos koira-aitauksen vieres oli mies. Harmaantunut, laiha, ryppyinen. Jostain syystä minä ja koira haluttii molemmat mennä sen luo, Tara oli iha avoin sen seuras, joka kans ihmetytti, meinaa äijä oli kännis. No, istuin siihe vieree ja juteltii, se kerto et sen vaimo kuoli muutama vuos sitte, se rakasti vaimoaan, mies oli arkkitehti, ja nykyään se ei saa otetta elämästään. Kun se menee kotiin, se juo viinaa, itkee ja nukahtaa.
Mua itketti sillo, itketti ku ajattelin hänt myöhemmi ja itkettää nyt. En ymmärrä... Miks näin tapahtuu, miks vajotaan ryyppää, mitä voi tehdä? Kuka vois auttaa tät miest?
4. Mutsi on huonommas kunnos ku koskaa. Se ei muista sanoja, ei muista lähitapahtumii, syö liikaa lääkkeitä ja on fyysisestikki kipee.
Sipulu
Viestimäärä: 16096
Mulla ainakin oli 17-vuotiaana tosi huonot välit äitiini. Paranihan ne toki sitten kun samana vuonna muutin pois kotoa, mutta oman aikansa se otti. Ei kyllä vieläkään olla missään superväleissä, koska meidän maailmankatsomus yksinkertaisesti on niin erilainen. Toimeen tullaan kyllä, mutta aina jos ollaan vähänkin pidempään tekemisissä alkaa mulla mennä hermo.ipanapa kirjoitti:
2. Mutsin ja mun välit. On hyvä olla, kunnes mutsi astuu ovest sisää - sit pim ja mä oon iha karvat pystys. Ööö ei mun iäs pitäs olla enää tälläst? Tosin en oo kyl ikinä kapinoinutkaa, kai tää tulee sit jälkeenpäin.
Uskallan siis väittää, että et ole ainoa tuon ikäinen tuossa tilanteessa. Ja monilla oikeasti itsenäistymisen tarve näkyy juuri sellaisena ettei tule toimeen vanhempiensa kanssa. Muutto useimmiten helpottaa, mutta kuten sanoin; ei sekään aina ihan hetkessä :)
Lapikas
Viestimäärä: 1790
En tiedä minkä ikäinen olet, mutta itse olin kanssa äitini kanssa sukset totaalisen ristissä aina siihen päivään saakka, kun kotoa muutin pois eli lähes 19 vuotiaaksi saakka. Kotoamuuton jälkeen kaikki muuttuikin ja ollaan siitä saakka oltu erittäin, erittäin hyvissä väleissä! Välimatka siis teki hyvää ja helpotti molempien elämää. :)ipanapa kirjoitti:
2. Mutsin ja mun välit. On hyvä olla, kunnes mutsi astuu ovest sisää - sit pim ja mä oon iha karvat pystys. Ööö ei mun iäs pitäs olla enää tälläst? Tosin en oo kyl ikinä kapinoinutkaa, kai tää tulee sit
Kadaver
Viestimäärä: 4330
Ei ne välit välttämättä parane muuttamalla, vaikka useille toki niinkin käy. Kannattaa yrittää objektiivisesti silmäillä tilannetta ja varovasti ottaa asia puheeksi äidin kanssa. Jos molemmat yrittävät tietoisesti vaikuttaa omaan käytökseensä, saatte varmasti sovun aikaiseksi mikäli äitisi ei ole tajuton psychobitch.
MAD
Viestimäärä: 6504
Agitem
Viestimäärä: 1072
kaikki muut ravaa aina jossai ja saa elämyksii ja kokemuksii kaikest ja tekee sitätätätota ja niil on kivoi muistoi kaikist reissuist jossai jumalan selän takan. mä rämmin hikisenä koiran perässä mettässä ja näytän varmaa muiden silmissä siltä et oikeen välttelen viimestäkin ihmiskontaktia. jos joskus satun olee jossain lähen aikasin jotta voin käyttää tai ruokkii koiran, en ees keksi mitään puheenaihetta muuta kun onnistuneet agitreenit tai kiva uittoreissu koska MULLA EI OO MITÄÄN MUUTA mistä voisin puhua kun en mitään muuta tee!
tavallaa haluisin kyl ravata kylillä ja tehä kaikkee mut tavallaa oikeesti ton koiran kanssa mulla on parempi ja levollisempi olo ku muualla. mun sosiaalinen elämä on varmaan siis jo tosi tuhoutunu mut ääh en osaa selittää. mietin et johtuuko tää siitä etten mä tykkää ihmisistä vai ettei ihmiset tykkää musta, varmaan molemmistaki. en periaatteessa kaipaa kenenkää muun seuraa, mut jos oon jo tässä iässä tällanen erakko, niin millanen oon aikusena?
ahdistavaaaaaa
welcome to my life
Ficaro
Viestimäärä: 4311
Nyt sit taas on se tilanne, et muutin kesän alus uudelle paikkakunnalle ja en tunne täältä sukulaisten lisäksi ketään. Mutta syksyllä alkaa koulu ja siellä toivottavasti tutustun muihinki. Ja ku nyt tiedän et ei välttämättä tarvi tutustua ku vaan yhteen ihmiseen, nii sitä kautta voi saada paljon uusia tuttuja! :)
domo
Viestimäärä: 880
viruskoira
Viestimäärä: 3472
Carotte
Viestimäärä: 262
Ennen mulla oli paljon kavereita, kuuluin "kaveriporukkaan" jne, nyt vikat pari vuotta on ollu vähän semmosia että porukka hajonnu ja nykyään oikeastaan 3 kaveria, niistäkin yksi asuu eri paikkakunnalla. Nää kaikki on mulle tosi hyviä kavereita mutta kumminki pelottaa et joudun jotenki "syrjemmälle" ku ylä-aste alkaa ja siellä on kummillakin kaverilla yhdet parhaimmista kavereistaan ylemmällä luokalla, vaikka neki on mulle kavereita. Kumminki tulee aina joskus, ei siis aina, semmone olo etten kuulu porukkaan ja en ole tarpeeksi "hyvä". Tää kesäloma on kyl ollu historian tylsimpiä, ehkä se johtuu vaan siitä ettei ole niin paljoa kavereita ku ennen, mut taas toisaalta, en ole paljoa kylillä ollu näitten mun kavereidenkaan kans, suurimman osan ajasta olen olu yhtään liiottelematta tietokoneella. Ehkä tää tästä ku koulut alkaa ja näinpoispäin. Nyt vaan tuntuu kauheen ..tämmöselle. Sori kauhea stoori jos tätä kukaan luki.
// niin ja tää paikkakunta koko ikäni olen täällä asunu, kuivempiaki paikkoja kyllä on mutta tää nyt on tämmönen.
Carotte
Viestimäärä: 262
Carotte kirjoitti:
Täälläki yks erakoituva. Itsetunto on mitä on en vaan tiedä miks. Koulu menee hyvin, elämä menee hyvin, aiemmin on ollu vähän kaikenlaisia perhejuttuja, nekään ei oikeastaan liittyneet minuun, neki on ohi.
Ennen mulla oli paljon kavereita, kuuluin "kaveriporukkaan" jne, nyt vikat pari vuotta on ollu vähän semmosia että porukka hajonnu ja nykyään oikeastaan 3 kaveria, niistäkin yksi asuu eri paikkakunnalla. Nää kaikki on mulle tosi hyviä kavereita mutta kumminki pelottaa et joudun jotenki "syrjemmälle" ku ylä-aste alkaa ja siellä on kummillakin kaverilla yhdet parhaimmista kavereistaan ylemmällä luokalla, vaikka neki on mulle kavereita. Kumminki tulee aina joskus, ei siis aina, semmone olo etten kuulu porukkaan ja en ole tarpeeksi "hyvä". Tää kesäloma on kyl ollu historian tylsimpiä, ehkä se johtuu vaan siitä ettei ole niin paljoa kavereita ku ennen, mut taas toisaalta, en ole paljoa kylillä ollu näitten mun kavereidenkaan kans, suurimman osan ajasta olen olu yhtään liiottelematta tietokoneella. Ehkä tää tästä ku koulut alkaa ja näinpoispäin. Nyt vaan tuntuu kauheen ..tämmöselle. Sori kauhea stoori jos tätä kukaan luki.
// niin ja tää paikkakunta koko ikäni olen täällä asunu, kuivempiaki paikkoja kyllä on mutta tää nyt on tämmönen.
Haha ::D Kooceehen kannattaa tulla valittaan! Just eilen sit kaveri soitti että pääsiskö meille>mentäs kylille, ja ny on taas hyvät fiilikset, eli tää nyt johtuu vaan ku oon ollu kesäerakkona nyt jonku aikaa, vähän OT, sori c: Jos nyt jonku verran aiheeseenki: Suututtaa ku viestien muokkauksessa on toi aikaraja nii pitää tälleen tuplapostata :/
Kipa
Viestimäärä: 135
Mulla oli mm ite väsättyjä mashupvideoita ja THE eniten katottu Hyrisevideo. Mulla oli youtubekavereita! Mun lempivloggeri mm.! Mulla oli kommentteja. Katottujen videoiden laskuri törkeissä lukemissa. Tili oli 4 vuotta vanha. MUN SUOSIKIT NELJÄN VUODEN AJALTA. Mun liked videot. Löydöt joihin olin subscribannut.
Sinne meni.
critter
Viestimäärä: 49
Voi helvetti miten voi olla näin v*ttuuntunut noin rakkaaseen ihmiseen. Vai onko se sitten viime kevään ollut enää niin rakas edes..
Trix
Viestimäärä: 1018
Siis se suosii tiettyjä ihmisiä ihan selvästi, vaikkei sitä myönnä!
Mä rakastan historiaa, mutten kestä niitä tunteja sen opettajan takia.
Se kattoo esim. aina vaa niitä sen lemppareita ku kysyy jotai, ja jos ne ei satu viittaa nii se on sillee "Jaa ei kukaan tiiä? No minäpä sanon vastauksen..." vaikka minä oon siellä käsi pystyssä joka kerta. Anteeks nyt vaan mut tää on niin raivostuttavaa. Ne ihmiset ei ees oo kiinnostuneita koko aineesta! Mulla on jokane kurssi, kirjotan sen ja ehkä lähen yliopistoon sitä lukee. Mut sitä kiinnostaa vaa ne tietyt ihmiset, ne saa kaikki kunnitehtävät ym. tapahtumissa, ne saa kaiken huomion ja niiden kanssa vedetään läppää ku parhaatki ystävät.
Entä me muut oppilaat? Me ollaan sille ku ilmaa. Tunnit pyörii vaan sen lempparien ympärillä, niistä jopa puhutaan sellasilla kursseilla joissa ne ei edes ole!!! Menee jo vähän yli oikeesti.
I'll do what it takes till I touch the sky
saf
Viestimäärä: 1332
Hakataru
Viestimäärä: 10899
ärsyttää niin monissa henkilöissä se (vaikka en edes tuntis mutta nään tällästä keskustelua) jotka käyttää kone keskusteluissa aina vaan hymiötä :). yksinkertainen esimerkki, "mennäänkö elokuviin?" "joo :) se olis kivaa :)" en edes tiedä miten se hymiö saa usein mussa vaan kauheen raivon aikaan! en saa niistä ihmisistä yleisestikään edes mitään irti jos ne on vaan kooooooko ajan :).
:) -hymiö sopii käytettäväksi:
- sarkastiseen "tosi kiva :)" -tyyppiseen toteamukseen
- fiilikseen kun "piilo"vituttaa/ärsyttää/muuta negatiivista toisen sanomiset/käyttäytyminen
- jos puhuu henkilölle kenen jutut ei kiinnosta paskaakaan (mutta ei viitsi olla liian tylykään)
kokoaika käyttöön se ei sovi, jollei fiilis ole joku ylläolevista. ei kellekään. ei millonkaan. satunnaiset, oikein tilanne ajotetut :) on ihan ok etenkin ei-niin-läheisiltä ihmisiltä, mutta.. niin hirveän moni raiskaa tota ja samaan aikaan raiskaavat helvetti mun aivoja.
on kyllä muuten niin turha aihekin aiheuttaa päänsärkyä itelleen mutta no can do! antakaa mun raivota! ei tätä pysty edes selittää hirveän ymmärrettävästi, mutta ei vittu kun osaa välillä ärsyttää :) KIITOS.
T. hymiöillä_on_merkitystä_92
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28165 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6323 |
Viestejä yhteensä | 545659 |
Uudet käyttäjät tänään | 0 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 0 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265827 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 20.04.2024 klo 00:45) |