Koirat.com

meillä ei ainakaan kissoille sen erikoisempaa huomiota anneta, ja kissojen ja robinin väliset välit olivat hyvät jo parissa päivässä koiran tultua taloon (onneksi!)

meillä on robinilla korvissa (ja ehkä varpaanvälissä) hiiva, joka tulee ruoka-allergiasta, joten meillä syötetään mahdollisimman vähäviljaisia ja ruoka-allergioihin tarkoitetettua koiran ruokaa. robin syö edelleen j&v:tä + jauhelihaa + kermaviiliä ruokanaan kun se ei aiheuta minkäänlaisia oireita ja maistuu herralle :D

Sain kasvattajalta ison säkillisen penturuokaa, joka ei kuitenkaan ole alkuperäisessä pussissa, enkä nyt millään muista mitä merkkiä se oli...
Kun se on syöty, siirryn Acanan junioriruokaan. Lisänä Sani syö muiden koirieni tapaan vähän raakaa lihaa joka aterialla.

Meillä yhteistyö kasvattajan kanssa on lähtenyt mainioisti käyntiin. Sani on ensimmäinen sijoituskoirani, mutta en kyllä epäröinyt sekuntiakaan. Alusta asti kaikki palaset tuntuivat olevan kohdallaan. Pidämme yhteyttä sähköpostilla ja tekstiviesteillä ja parin viikon päästä lähden kasvattajan mukana näyttelyyn tutustumaan jenkkien esittämisen ihmeelliseen maailmaan. Sanin kasvattaja on eläinlääkäri, joten olemme tavanneet ja tapaamme jatkossakin esim. rokotusten yhteydessä. Ja tietysti trimmauksen, jonka hän hoitaa kunnes joskus hamassa kaukaisessa tulevaisuudessa opin sen. Onneksi mulla on harjoituskappaleena tuo Nonna!

Meillä Sannin perusruokana on raksut. Kasvattajalta saatiin säkillinen Golden Eaglea, joka itseasiassa nyt aamuruualla loppui. Samaa merkkiä ei tuosta meidän eläinkaupasta löydetty, niin ostettiin testiin pieni säkki Brit Caren penturaksuja. Brit Carea on keskustelupalstoilla ainakin kovasti kehuttu (Seuraaviksi raksuiksi ostetaan muuten myös kissoille, kunhan joskus kuukausien päästä ollaan saatu edelliset syötettyä. Kissat saa niin vähän raksuja, että nyt syönnissä oleva kahden kilon säkki tosiaan kestää ikuisuuden.), ja toivotaan, että tuo Sannillekin sopii. Maha neidillä on ollut nyt sekaisin, mutta toivotaan, ettei uusista raksuista johdu. Ollaan koitettu sitä pikkuhiljaa vaihtaa, että vatsa tottuisi. Katsotaan nyt, mihin suuntaan mennään. Illaksi keitetään tummaa riisiä, ja laitetaan raejuustoa sekaan. Jos se rauhoittaisi vatsaa. Onko teidän pennuilla ollut mahan kanssa ongelmaa?

Mutta tosiaan raksujen sekaan on laitettu kerran tai kaksi päivässä (Sanni syö päivästä riippuen kolme tai neljä x) piimää/laktoositonta raejuustoa/maksalaatikkoa/pieniä murusia nakkia. Kotiruokaa ei olla vielä ajateltu kovin paljoa ruokavalioon laittaa. Nimenomaan siksi, että ensin täytyy opiskella asiaa ihan kunnolla, että saa siitä kaikki tarvittavan. Toistaiseksi siis mennään raksulinjalla. Mutta mielellään kuullaan, jos teillä jollain kotiruokalinjalle lähdetään, että miten etenee! Mimmille kiitos reseptiehdotuksesta, laitetaan muistiin :)

Kiva kuulla, että kasvattajien kanssa yhteistyö on sujunut hyvin! Kerttuliini saanut vielä bonuksen, kun ell löytyy nyt noin läheltä :) Meillä on tarkoitus ensi viikolla mennä ensimmäistä kertaa käymään kylässä kasvattajalla, jotta päästään trimmattavaksi. Muutenkin mukava kuulla, mitä kasvattaja on mieltä neidin kasvusta ja kehityksestä tähän mennessä. (En muista nyt, mitä tuonne aiempaan viestiin kirjoitin, kun edelliset viestit ei täällä näy :/ Toivottavasti ei kamalasti tule toistoa.) Kasvattaja asuu tosiaan muutaman kilometrin päässä, siinä mielessä mukava sattuma kyllä. Tarkoituksellakin katseltiin tosin kasvattajaa pk-seudulta, että näkeminen ja trimmaukset ym sujuisivat helpommin. Kerrohan Kerttuliini sitten, miltä se näyttelypuuha jenkki-näkökulmasta vaikutti!

meillä on ainakin kovasti nakkisopasta pitänyt, eikä ole allergisia oireita korviin tai tassuihin tullut :)

Sani oli tänään työpäivän aikana syönyt turkinpippureita...
Onneksi pussiin ei jäänyt kuin pari karkkia, mutta toivottavasti maha ei mene sekaisin. Jätin kyllä pussin korkealle kirjahyllylle, mutta ilmeisesti niin huolimattomasti, että se oli pudonnut. Vaikka koiria on neljä, syyllisestä ei ole epäilystä: spanielinpoikasen henki haisee salmiakilta edelleen.

Voi Sania, aikamoiset herkut on löytänyt! Hyvinkö kesti maha?

Meillä käytiin viikolla ensimmäistä kertaa trimmauksessa kasvattajan luona. Kuulemma helpoin pentu koskaan trimmata, ja hänelläkin trimmattavia on riittänyt. Saa olla ylpeä tytöstä :) Suht paljonhan sitä tuonkin kokoisesta tirriäisestä karvaa lähti. Kokonaisuudessaan kasvattaja oli tyytyväinen Sannin ulkoiseen olemukseen ja käytökseen. Vilskettä ja vilinää riitti, niin Sannin kuin muidenkin kasvattajan koirien osalta. Ja Sanni selvästi tunnusti vielä kasvattajaperheen, kovasti tykkäsi käynnistä :)

Hyvin kesti Saniaisen rautamaha turkinpippurit.

Oltiin viikonloppuna pikkuisessa ryhmänäyttelyssä haistelemassa Sanin kanssa tunnelmaa. Että oli mamin kulta reipas! Hurmasi tuomarin vaikkei päässyt vielä edes osallistumaan. Eli ainakin saatiin positiivinen näyttelykokemus tallennettua jonnekin kovalevylle: näyttelyissä on kivaa! Siellä saa rapsutuksia ja broileripullia!

Hienoa kuulla, että Sanilla onnistunut näyttelykokemus takana! Siitä se lähtee :) Mitenkäs teillä Sani osasi suhtautua koirapaljouteen? Vähän jännittää tuo meidän neidin näyttelyihin vienti > nimenomaan muiden koirien seassa oleminen. Ollaan menossa Club showssa käymään kasvattajan kanssa 10.10., siellä ensikosketus näyttelytouhuun. Sanni ei ihan viiden kuukauden ikään ole silloin ehtinyt, joten näyttelyuraa ei vielä avata, mutta katselemaan kumminki. Onko täällä muita silloin paikan päällä?

Heti näyttelypaikalle tultua Sani aloitti erittäin äänekkään haukkumisen, mutta kun emme kiinnittäneet siihen mitään huomiota, meteli loppui muutaman minuutin kuluttua. Isompia koiria Sani selvästi pelkää, mutta kasvattajan muiden jenkkien kanssa tuttavuutta olisi pitänyt tehdä melkein väkisin.

Tekisi kovasti mieli klubinäyttelyyn, mutta en tiedä vielä miten käy. Sanin kasvattaja oli viimeksi vähän kahden vaiheilla että meneekö vai ei, mutta jos hän päättää lähteä, menemme melko varmasti Sanin kanssa mukaan.

Aika pienet nää piirit muuten on
Huomasin, että Sanin "kolmeneljäsosasisko" on sijoituksessa Sannin kasvattajalla. Olet ehkä tavannutkin mustan Unnin, jolla on siis sama isä kuin Sanilla ja sen äiti on Sanin isoäiti.

Pienet tuntuu kyllä olevan piirit :D Unnia ollaan muutamaan otteeseen nähty, ihana tyttö! Kiva, että "tuttuja" löytyy. Ja ehkäpä sitten nähdään siellä clubshowssa! Kerrohan lähempänä, että miten teidän reissun käy!

me ollaan tulossa clubshowhun, mutta ihan vain katselemaan sitä touhua..

Mekin ollaan näillä näkymin tulossa, ja vain katselemaan kun Sani on KOLME päivää liian nuori pentuluokkaan! Niin tekisi mieli taas pitkästä aikaa osallistumaan mutta kai se on vaan jaksettava odottaa Lahden pentunäyttelyyn.

Kerttuliini kirjoitti:

..vain katselemaan kun Sani on KOLME päivää liian nuori pentuluokkaan!

^ Näin myös meillä. Kasvattaja olisi mielellään ottanut Sannin pentuluokkaan mukaan, ja mielenkiintoistahan tuo olisi ollut, mutta aina ei onnistu. Harmi. Mutta siellä siis nähdään koko porukka :)

Ootko mimmi muuten huomannut, että pentukoulu osuu samalle päivälle club shown kanssa? Laitoin jo postia Heiluvaan häntään, jos saatais se neljäs treenikerta käydä sitten jonkun muun ryhmän kanssa. Toivotaan parasta!

Toinen rokotus käytiin ottamassa eilen maanantaina, ja samalla ihmeteltiin muitakin asioita. Ekaksikin löydettiin Sannin ensimmäinen punkki sopivasti juuri eläinlääkärillä (Tutkimiset tehdään ahkerasti, mutta juuri sunnuntai-iltana jäi vähän vähemmälle.. ), ja lääkäri nappasi sen pois. Nyt sitten laitettiin ensimmäistä kertaa punkkilääke niskaan, ja toivotaan, ettei uusia ilmaannu. Täytyy näköjään aina päätä seinään hakkaamalla tajuta asiat. Punkit on mulle ihan uus juttu, kun tuolla pohjoisessa omilla kotikonnuilla niille ei oo tarvinut uhrata ajaustakaan.

Toinen tutkimisen arvoinen asia oli Sannin silmät. (Lääkäri totesi, että rotunsa edustajaksi tosi vähän ulkonevat silmät. Hankala sanoa, kun kokemusta ei ole. Mutta kai se kummiskin on hyvä juttu?) Vähän punoittavat ja rähmivät valkoista, joten kymmenen päivän tippakuuri menossa. Millaista siellä muiden jenkkien silmävuoto on? Sannilla rähmii silmät ihan tosi paljon, eikä pelkkää kyynelnestettä, vaan ihan "möhnää" sieltä aika-ajoin tulee.

Ja kolmantena, isoimpana asiana napatyrä. Pentutarkastuksessa ja ensimmäisen rokotuksen yhteydessä kaikki oli sen suhteen ok. Pehmeä on ollut, eikä leikkaukseen tähän mennessä ole nähty tarvetta. Nyt kummiskin viikonlopun aikana huomattiin, että napatyrässä tuntuu jotain ylimääräistä kovaa. Tilanne ei ole hälyyttävä tässä vaiheessa, joten kuukauden sisään meillä olisi tarkoitus varata aikaa leikkaukseen. Ainahan leikkauksissa riskinsä on, mutta hyvä saada se hoidettua. Ellei sitten tilanne muutu huonompaan, niin kuukauden sisään Sanni joutuu leikkauspöydälle. Harmillista, että tällaista tulee. Mutta jospa se sitten olisi sillä hoidettu.

No voi Sannia kun tyrää tyrkkää. Melko pienihän se leikkaus on, mutta onhan niissä aina riskinsä.

Sanin silmät rähmivät vähän mutta eivät mitenkään häiritsevästi. Pesen simmut parin päivän välein keitetyllä vedellä ja ainakin tähän asti sillä on pärjätty.

Miten teillä muilla muuten sisäsiisteys edistyy? Sani on pisujen suhteen 99% sisäsiisti, mutta ne yökakat! En tiedä auttaisiko ruoka-aikojen siirto vai mikä kun kakat tulee säännöllisesti kolmen ja neljän välillä yöllä. Olen yrittänyt siirtää vessa-aikaa kymmenen minuuttia kerrallaan eteenpäin, mutta viimeistään kun päästään klo 4.15 kakat odottavat lattialla. Huoh.

En nyt ole tätä palstaa lukenut paljon, mutta kertoisiko joku miten amerikancockerspanieli tulisi esittää?

Entä tunnetteko ketään kuka omistaisi ko. rodun edustajan täällä pohjanmaalla päin (Ylivieska, Oulu välillä)?

Kiitos!

Jenkin näyttelyesittäminen on hiukan konstikkaampaa kuin monen muun rodun. Kannattaa käydä ensin kehän laidalla kuikuilemassa miten homma hoidetaan. Mutta lyhyesti: jenkki seisotetaan takajalat melko takana, mutta ei kuitenkaan luonnottomasti venytettyinä. Ainakin meidän Sani ottaa tuon asennon todella helposti luonnostaan. Seisottaessa hihna otetaan yleensä pois kokonaan ja kiinni pidetään huulesta ja hännästä. Kyse ei siis ole (ainakaan täysin) siitä, että pitkä häntä yritettäisiin jotenkin piilottaa, vaan se on hyvä kahva pitää kiinni.

Pöydällä seistessä, silloin kun tuomari tutkii, korvat nostetaan kuonon kohdalle jotta tuomari näkee kaulan paremmin.

Liikkeelle lähdettäessä hihna laitetaan tietysti takaisin ja melko ylös. Monesti näyttelyissä näkee jenkkejä juoksutettavan varsin kireän näköisessä hihnassa, mutta tarkoitus ei tietenkään ole kuristaa koiraa vaan varmistaa, että pää pysyy ryhdikkäänä.

Kiitos kerttuliiini hyvistä/perusteellisita ohjeista!!

Me nyt sittenkin ollaan lähössä ihan osallistumaan tuonne club showhun... saa nähdä miten käy, täytyy nyt yrittää mennä seuraamaan touhua jonnekkin matchiin... Aikaisempaa kokemusta näyttelyistä ei ole niin koiralla kuin omistajallakaan ;)
Ja nuo silmät.. Mallan silmät kyllä vuotaa, ja niitä putsailen ihan samalla tavalla keitetyllä vedellä hyvin satunnaisesti, ja pyyhkäsen pois ne "klöntit" aina kun huomaan.. Julillakin vuoti pentuna enemmän, nyt vähemmän, mutta kyllä ne edelleen vuotaa.. ärsyttää kun Mallan vaaleassa kirsussa on kokoajan tummat raidat silmien alla :/