Koirat.com

Herätellääs hieman tänne keskustelua.

Eli staffi alkoi kiinnostamaan kovasti rotuna. Kertokaas hieman omia kokemuksianne kyseisestä koirasta.

Erityisesti kiinnostaisi kuinka koiranne tulevat toisten koirien kanssa toimeen? Ja onko staffia vaikea kouluttaa sosiaaliseksi? Kuinka pysyy lähellä kun on irti? Entä harrastuspuoli? Millaisina harrastuskoirina pidätte staffeja?

Olen nyt useita luonnekuvauksia lukenut mutta ne ovat kaikki turhauttavankin samantyylisiä. Koska rotu aidosti rupesi kiinnostamaan, etsin sitä "jotain" joka joko hylkäisi rodun tai sitten saisi minut päättämään että "tämä se on". Nyt staffi heiluu tuossa välimaastossa, sillä siinä on monia aivan ihastuttavia piirteitä mutta esimerkiksi tuo muihin koiriin suhtautuminen arveluttaa ja koska etsin harrastuskoiraa, haluan tietää myös siitä puolesta tarpeeksi.

Fay kirjoitti:

Herätellääs hieman tänne keskustelua.

Eli staffi alkoi kiinnostamaan kovasti rotuna. Kertokaas hieman omia kokemuksianne kyseisestä koirasta.

Erityisesti kiinnostaisi kuinka koiranne tulevat toisten koirien kanssa toimeen? Ja onko staffia vaikea kouluttaa sosiaaliseksi? Kuinka pysyy lähellä kun on irti? Entä harrastuspuoli? Millaisina harrastuskoirina pidätte staffeja?

Olen nyt useita luonnekuvauksia lukenut mutta ne ovat kaikki turhauttavankin samantyylisiä. Koska rotu aidosti rupesi kiinnostamaan, etsin sitä "jotain" joka joko hylkäisi rodun tai sitten saisi minut päättämään että "tämä se on". Nyt staffi heiluu tuossa välimaastossa, sillä siinä on monia aivan ihastuttavia piirteitä mutta esimerkiksi tuo muihin koiriin suhtautuminen arveluttaa ja koska etsin harrastuskoiraa, haluan tietää myös siitä puolesta tarpeeksi.

Jos haluaa (koira)sosiaalisen koiran, niin ei halua staffia. Toki on staffeja, jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa, mutta suurin osa ei siedä omaa sukupuoltaan ja moni sietää vain tuttuja koiria tai ei yhtään ketään. Meidän uros sietää toisia koiria vähän miten sattuu, nartut ja pennut on pääosin OK, uroksista sietää joitakin ja joitain ei. Tuttujen urosten kanssa esim. hihnalenkkeily ei ole ongelma ollut koskaan vaikka vapaana ei näiden koirien kanssa voi olla.

Vapaana meillä pidetään koiraa vaan sellaisissa paikoissa, joissa ei ole todennäköistä törmätä vieraaseen koiraan. Karkuteille tuo ei ole koskaan lähtenyt eli sen puolesta on helppo pitää vapaana, mutta jos yllättäen vieras (ja koira) tupsahtaisi niin ihan täysillä en luota, että luoksekutsut toimii. Tämä nyt toki koulutuksesta kiinni.

Harrastuskoirana staffi on monipuolinen, mutta vähän koiran luonteesta ja kouluttajan osaamisesta riippuen kouluttaminen voi olla helppoa tai hermoja raastavaa. Jotain varmaan kertoo se, että mulla on siis kotona 2 vuotias staffi ja 8 kuukautinen rotikka, näistä jälkimmäisen kouluttaminen on tuntunut siltä että koira "lukee ajatuksia" verrattuna tuohon staffiin. Kisoissa staffeja näkee aika vähän, etenkään tokopuolella, agilityssä hieman enemmän. Etenkin agilityä ajatellen ongelmaksi meinaa vaan muodostua se, että rakennevikoja löytyy jonkun verran eli kyynärvikoja ja polviongelmia, jotka tietenkin vauhdikkaan lajin harrastamiseen vaikuttavat. Oma staffini on sieltä pahemmasta ADHD -päästä, joten keskittymiskyky ja pidempikestoisen motivaation löytäminen on haasteellista. Rauhalliseen staffiin en ole vielä törmännyt, joten jos ei halua energiajänistä kotiinsa niin staffi ei ole oikea rotu. Ei meilläkään siis kotona hirveämmin riehuta, mutta heti kun jotain tapahtuu niin ollaan sata lasissa, meillä yleensä vielä vähän ylikierroksilla...

Fay Kerron nyt oman kantani asiaan hoitostaffimme kautta.
Hoitostaffimme tulee toimeen toisten koirien kanssa, paremmin narttujen (itse siis uros ja asuu bokserinartun seurassa). Murisee toisille koirille, jos tämä rupeaa uhittelemaan.. tms.
Herra on tietenkin jo vanhempi yksilö, mutta olen tuntenut koiran nyt 7-vuotta, joten tutuksi on tullut.
Staffithan ovat ihmisiä kohtaan todella ystävällisiä ja pitävät erityisesti lapsista. Jaksavat riehua, mutta myös rauhoittua tarvittaessa. Sosiaalisuus toisia koiria kohtaan on sitten hieman totuttelukysymys. Jokainen on yksilö.
Irti pysyy hyvin, katselee enemmänkin ihmisten perään ja pitää vahtia, että lauma ei katoa. (Vanhemmiten rupeaa olemaan hieman poissaoleva...)
Loistavina harrastuskoirina! Sopivat moneen lajiin ja tekemiseen. Jos toiveet ovat huipulla, kannattaa hankkia paimen koira tyyppinen rotu, mutta jos kelpaa vaatimattomampi taso staffi sopii hyvin. On tietenkin olemassa staffeja, jotka loistavat jossain lajissa ja ovat huipulla.

Oma koira on ollut jo pitkään haaveena, mutta rotu on edelleen epäselvä. Koirarodun valintatesti netisssä ehdotteli staffia sopivaksi roduksi ja erinäisiä sivustoja selatessani kiinnostukseni rotuun heräsi! Vaan sopiiko staffi ensimmäiseksi koiraksi _pieneen_ kerrostaloasuntoon? Kokemusta minulla (ja avomiehelläni) on koirista hyvin vähän (toki olen tuttavien koiria rapsutellut jne, mutta koiran kouluttamisesta ja koiran kanssa asumisesta minulla ei ole kokemusta). Koiran hankkiminen on ajankohtaista vasta noin vuoden päästä, mutta ajattelin, että tietoa on varmasti hyvä kerätä hyvissä ajoin. Koiran tahtoisimme ennen kaikkea perheenjäseneksi ja ystäväksi sekä lenkkiseuraksi. Lisäksi kiinnostaisi kuinka hyvin staffi sopeutuu paikanvaihdoksiin? On todennäköistä (ja toivottavasti opiskelupaikan ovet aukeaa!), että muutamme pk-seudulle opiskelemaan, jolloin kesälomat ja pidemmät lomat viettäisimme kotiseudullamme Savossa. Stressaako tälläinen koiraa suunnattomasti ja pitäisikö meidän odottaa opiskelujen päättymistä ennen koiran hankintaa?

aavehamsteri
Staffi soveltuu hyvin kerrostaloasuntoon.
Staffi ei nyt ole hankala koulutettava, mutta kyllä siinä on haastetta! ;)
Tuskin se koiraa stressaa kamalasti, mutta teidän pitää miettiä, että jos otatte koiran, kun opiskelette jääkö sille tarpeeksi aikaa.
Staffi on loistava perheenjäsen ja sopii myös ekaksi koiraksi.
Lisää tietoa kannattaa lukea esim.
Staffiyhdistys
Sieltä saa luetettavaa ja varmaa tietoa! :)
onnea rodun etsintään ja koiran hankintaan!

En kyllä todellakaan menis sanomaan, että staffi sopii ensikoiraksi kaikille.. varsinkin jos kokemusta koirista ei ole mitenkään hirmuisesti, niin kyllä se sormi saattaan suuhun mennä aika herkästi staffin kans.

Kiitoksia vastauksistanne! :) Tosiaan itseänikin mietityttää tuo oma kokemuksen puute, mutta sitähän on jostain vain hankittava. Toki eläinten (hevoset) kanssa olen elämäni aikana paljon työskennellyt ja samat perussäännöt (johdonmukaisuus, jämäkkyys, jne) pätee niihinkin, mutta tietenkään se ei ole sama asia kuin koiran kouluttaminen. Täytyy siis ottaa rodusta vielä tarkemmin selvää ja miettiä myös "helpompia" vaihtoehtoja staffiksen tilalle, vaikka rotu on kyllä näin virtuaalisesti minut jo täysin hurmannut. Menee ehkä hieman offtopic, mutta olisiko teillä mielessänne jotain vaihtoehtoista rotua staffikselle? Bostoninterrieri ainakin on käynyt mielessä ja herättänyt kovasti kiinnostusta sekin.

Ja tosiaan mietittävä on myös, onko kahdella opiskelijalla aikaa (ja rahaa) koiralle (ja varsinkin niin paljon aktiviteetteja vaativalle kuin staffis), toivon tietenkin enemmän kuin kovasti että koirahaaveeni voisivat vielä toteutua lähitulevaisuudessa.

Missäpäin asutte? Nimittäin lähes joka paikasta löytyy varmasti staffinomistajia, joiden koiriin pääsee tutustumaan. Jos Lahden seudulla asustelette niin meille saa ainakin tulla katselemaan touhua, meiän possu on varmastikin sieltä "pahimmasta" päästä hössöjä eli saa sitten sylintäydeltä esimerkkiä.. :D Kannattaa muuten kirjautua staffifoorumille: www.amstaffit.com/staffit, sieltä löytyy paljon staffien omistajia ja sieltä löytyy aina joku lähiseudulla asuva, jonka koiraa pääsee katsomaan. Ja paljon kokemuksia ja tietoa elämästä staffin kanssa :)

Tällä hetkellä asumme Pohjois-Savossa, mutta tosiaan muutto Helsinkiin olisi tiedossa (toivottavasti) jo ensi syksynä, jolloin koiran hankkiminenkin on ajankohtaista. Kiitoksia kuitenkin kutsusta kyläilemään! Eräällä tutun tutulla olisi staffi, joten täytyypä kysellä voisiko kyseistä yksilöä joskus käydä katselemassa. Ja kiitos myös linkkivinkistä, täytynee siis rekkautua myös sinne palstalle etsimään tietoa näistä hurmureista :)

Sinne kannattaa kyllä ehdottomasti kirjautua, varmasti löytyy joku joka mielellään staffiaan esittelee. Kuopiosta löytyy ainakin staffeja ja Suonenjoella asuu yksi staffikasvattaja. Minulle saa heittää myös vaikka yksäriä jos haluaa kysellä :) Meillä staffipoitsu on ensimmäinen koira, jonka kanssa on tehty 101 virhettä kasvatuksessa eikä tosta silti mikään katastrofi ole tullut. On meillä omat ongelmamme, mutta ongelmia ois varmasti minkä tahansa ensimmäisen koiran kanssa. Staffin energisyys ja hössötys tuo omat haasteensa ja vaatii omistajalta tietynlaista persoonaa, jotta rotu ja ihminen on yhteensopivia. Jos staffia tahtoo niin pitää olla valmistautunut siihen, että koira kulkee "kaikessa" mukana ja touhottaa vierellä aina kun tapahtuu :)

Koiraa olisimmekin ennen kaikkea perheenjäseneksi hankkimassa, joten tuon kaikessa mukana kulkeminen ei olisi ongelma vaan pikemminkin jopa toivottavaa. On myös mukava kuulla, etteivät kaikki virheet, joita koiran kasvatuksessa tekee, ole anteeksiantamattomia! Omaa mieltäni valtavasti kalvaakin se, että osaako sitä nyt kasvattaa mallikelpoisen koirakansalaisen, kun kasvatuksesta ei ole aikaisempaa kokemusta. Mutta tosiaan, kukaan ei ole seppä syntyessään ja kokemushan on jotakin kautta vain hankittava.

Hei!
Itselläni on amstaffi ja ystävälläni staffi. Molemmilla nämä ovat ensimmäiset koirat. Staffi poika asusti ennen kerrostalossa ongelmitta. Meillä amstaffi rivarissa. Kummallakin on kamalasti energiaa ja touhottavat joka paikassa mukana. Eli liikuntaa, aivojumppaa ja aikaa tarvitsevat paljon, muuten on vaarana koti-irtaimiston tuhoutuminen :D. Kaverini on tokoillut ja ja aloittanu verijälkeä. Näistä staffi poju on ainakin tykännyt ja toiminut loistavasti. Me harrastetaan pk-hakua, pelastushakua ja tokoilua. En näe mitään estettä etteikö nämä sovellu ensimmäiseksi koiraksi, mutta ei ne helpoimpia ole meillekkään ollut. Ongelmia on matkan varrella ollu. Itselleni apua on ollut luetuista kirjoista (Tuire Kaimio, Cesar Millan) jo ennen kuin koira taloon tuli. Ja kokemukset tuttujen koirista, joita on tullut aina piajattua ja hoidettua. Ja toki kasvattajan tuki on ollut tarpeen ;)

Auttakaa staffi-ihmiset! Kaverilla etsinnässä moinen otus ja kasvattaja näin ollen luonnollisesti myös. Itse en kuitenkaan rotua tunne juurikaan, enkä osaa siksi henkilökohtaisesti auttaa. Eli mitä tuloksia (terveys/luonne?) vanhemmista pitäisi seurata hyvän pennun saadakseen. Ei myöskään ole staffi-porukoista kokemusta, niin voisiko ystävällisesti joku listata mulle yksityisviestinä hyviä ja ehdottomasti huonoja staffikasvattajia perustelujen kera. Myös infopaketti 'hyvän staffipennun löytämisestä' on tervetullut, jos joku jaksaa kirjoittaa :)

Toki ymmärrän, että osittain on mielipideasia ja osaan suodattaa :D

Staffeilla on oma "rotusairaus" L2HGA, joka on hermostosairaus, jota ei tosin Suomessa pahemmn esiinny, mutta kantajia löytyy. Jos molemmat vanhemmat olisivat kantajia niin pennut voivat sairastua. Jos edes toinen vanhempi on tutkitusti/geneettisesti terve niin pennuista tulee enintään taiudinkantaja. HC tutkitaan myös.

Staffien lonkkatilanne on melkoisen huono ja paljon näkee C/C-D/D tyyppisiä yhdistelmiä, josta itse en pentua enää ottaisi. Kyynäriä ja polvia ei ole pakko tutkia ja melko paljon käytetään näiden osalta tutkimattomia koiria, jos itse oisin ottamassa nyt staffin pentua niin en ottais sellaisesta yhdistelmästä, jossa tutkimuksia ei tehdä. Jatkuvalla syötöllä kuulee staffien polviongelmista (ja rakenneongelmista), mikä on tosi sääli kun aktiivisen rodun fysiikka ei oikeasti kestäkään tekemistä...

Allergioita ja iho-ongelmia esiintyy ihan liikaa, joten kannattaa kysellä aika tarkkaan. Ehdottomasti kannattaa kirjaantua staffifoorumille, jos ei mistään muusta syystä niin sen takia että voi vähän lueskella, kuka kirjoittelee esim. allergiaketjuun/muuhun periytyvän sairauden ketjuun niin saa edes vähän lisää tietoa siitä, millä koiralla on minkälaista ongelmaa.

Rekattuja pentuja kasvattavat kasvattajat on pääasiallisesti ihan OK porukkaa, kaikilla on toki mielipiteensä kaikista. Muutama kasvattaja kuitenkin löytyy, joiden tekemisiä ehkä ihmetellään vähän enemmän ja ihan oikeista syistä...

Toivottavasti oli jotain apua ja teksti edes jollain tasolla ymmärrettävää.

Kiva kun keskusteluun on tullut uusia osapuolia! Lisää porukkaa staffi ja amstaffikeskusteluun. :)

Meiltä löytyy 7-vuotias staffiherra. Sairauksista kun kysellään, niin voin vastata tämän yhden koiran kokemuksella, että ei ole terve rotu :(. Piko on kuvatuista ja terveeksi tutkituista vanhemmista, mutta kun se kertoo vain murto-osan terveydestä.
Pikolla on allergiaa, joka pysyy kyllä sopivalla ruoalla kurssa, furunkuloosi, taipumusta hiivaan, jumissa oleva selkä, jota hoidetaan tällä fysioterapiassa sekä pitkästä kuonosta huolimatta liian pitkä pehmeä kitalaki, eli rohisee ja kestää kuumaa todella huonosti.

Luonteeltaan se on kuitenkin todella kultainen, hyväpäinen ja melko kova. Avoin ja rohkea ja poikkeuksellisesti myös erittäin koirasosiaalinen. Koulutuksen puutetta todennäköisesti (Piko on mieheni koira, en ole itse ollut vaikuttamassa sen ensimmäiseen viiteen elinvuoteen ;)) on se, että se jonkin verran stressaa matkustamista, ei oikein osaa rauhoittua pitkillä matkoilla bussissa tai autossa, kylässä eikä myöskään silloin jos meille tulee kotiin vieraita. Ihmisiä kohtaan on suorastaan ylisosiaalinen, tähänkin olisi voinut varmasti koulutuksella vaikuttaa.

Periaatteessa ihana rotu, mutta aivan liikaa vikaa terveydessä ja myös luonteessa. En tiedä uskallanko itse enää ottaa toista staffia, tuskin noin hyväluonteista osuu enää kohdalle...

Onko täällä yhtään staffin omistajaa Lappeenrannan suunnalta? Kenties pentueita tiedossa? :)

Itsehän olen haaveillut staffista jo ties kuinka kauan. Netistä on imetty kaikki tieto mitä kyseisestä rodusta vaan on saatavilla. Nyt pitäisi sitten vaan löytää oma staffipentu, mielellään tyttö koska suunnitteilla on tulevaisuudessa ottaa myös amstaffi, joka taas saisi mielellään olla sitten uros.

Lappeenrannassa kyllä aina välilla staffeja näkee, olisi mielenkiintoista tietää mistä he ovat pennun saaneet ja tietääkö joku tulevista pentueista.. :)

Myös miulla on staffi ensimmäisenä omana koirana yksiössä. (Tai en tiedä lasketaanko ensimmäiseksi, meillä oli kotona koira kun olin lapsi ja teini.) Ja ihan hyvin on menny.

Tosin lähipiiriin kuului koiria ollessani penska joten niiden elekieli tuli tutuksi, ja toisen laumaeläinlajin hevosen kanssa toimiminen on tuttua. Joten tiesin että eläin ei ole niin kuin ihminen, vaan kokee maailman omalla tavallaan, ja että niiden kanssa toimitaan rauhallisesti ja määrätietoisesti. Jos on joku asia askarruttanu niin tietoa oon saanu tutuilta kokeneemmilta koiraimmeisiltä ja kirjoista ja netistä. Siinä tapauksessa ehkä ettei ole eläimistä ollenkaan kokemusta, voisi joku vähän vähemmän omapäinen koirarotu olla parempi valinta?

Ja saman oon huomannu ihan käytännössä mitä monet onkin jo kirjoittaneet siitä asuintilasta. Pari tuntiakin kun tuo koira saa juosta ulkona, jaettuna useampaan kertaan päivässä, (+aivojumppaa koulutuksen muodossa) niin sisällä se vaan köllöttelee.

Meillä on reilu 5kk staffiuros. Puolisolla on ollut koira aikaisemmin, mutta minun ihan ensimmäinen koira. Perheessäni ei ole koskaan ollut koiraa ja muutenkin oli aika vieras asia vielä muutama vuosi sitten.

Kun päädyttiin staffiin rotuna tiedostettiin vaativuus ja ehkä sen takia tuo poju tuntuu aika lapaselta :D Ollaan alusta asti kiinnitetty erityistä huomiota johdonmukaisuuteen ja kuriin. Meillä siis tarjotaan koiralle rajoja ja rakkautta. Sanoisin, että staffi sopii ensikoiraksi, jos tietää mitä on ottamassa. Tosin, niinhän se on minkä tahansa koiran kanssa ;)

Meidän kaveri rakastaa huomiota ja yhteistä tekemistä. Sohvalla ollaan kainalossa, lenkillä ei lähde kauas ja harrastaminen on kivaa. Harrastetaan nyt TOKOa, tähtäimessä kokeet ja tarkoitus aloittaa agilityä penturyhmässä kevään aikana. Motivaatio on hyvä ja viretaso ei mene niin yli, että noustaisiin liikaa kierroksille. Kestää hyvin häiriötä, ns. kerää siitä vain lisää puhtia asioiden suorittamiseen. Staffi on aktiivinen rotu, joten suosittelen harrastamista :) Meillä ei ole tuhottu mitään ja osataan rauhoittua sisälle, kun on paljon aktiviteettejä elämässä.

Luonne on rohkea ja itsevarma, kuten useimmilla staffeilla. Meille oli tärkeää saada rotu joka "kestää". Siis, ettei pelkää kaikkea ja ota liikaa itseensä virheistä (kun niitä tietenkin ohjaajan puolelta tulee ;). Ihmissosiaalisuus oli listan kärjessä, ja sitähän staffi on. Koirasosiaalisuus on toki pieni miinus, mutta kun muuten rotu tuntui omalta, niin ei annettu sen häiritä. Meillä ei haistella hihnassa vieraiden koirien kanssa eikä käydä koirapuistoissa. Ei oltaisi haisteltu/käyty vaikka olisi millainen koira. Meillä on tuttuja koiria joiden kanssa leikkiä. Ollaan sosialistettu pentua ensi viikoista lähtien ja toivotaan, että pysyy ainakin niin sosiaalisena, että voimme leikkiä koirakavereiden kesken ja saada itsellemme muutamien vuosien päästä toisen koiran, joka toivottavasti on staffi tai amstaffi ;D

Hei,
Onkos teillä tietoa keväällä syntyvistä staffi pennuista? Luovutus ikäisiä mahdollisesti kesäkuun aikana. Olen jo laittanut pariin paikkaan meiliä ja ajattelin nyt vielä täällä kysellä. Jos vielä sattuisi niin että löytyisi pentuja läheltä Pohjois-Suomea.
Tarkoituksena olisi hankkia uusi perheenjäsen ja ensimmäinen oma koira rakastavaan kotiin.:)