Koirat.com

^Kerttu kiittää!

Mie oon niin äärettömän tyytyväinen siihen, että Kertulla on hermot päässä. Se oli se ainut kriteeri, josta en halunnut joustaa. Tiesin kuitenkin aika tarkkaan mitä haluan, kun etin lähes vastakohtaa Nuutille (se on matalan purukynnyksen omistava, tosi pehmeä, toimintakyvytön, huonohermoinen, terävä, arka ja epävarma). Ei Kertunkaan hermot ihan rautaa ole, mutta sen nyt voi viedä mihin tahansa, se ei turhia hermoile ja se on hermorakenteensa puolesta tosi helppo arjessa. Liika tekemättömyys siinä alka näkyä parin päivän jälkeen, mutta toisaalta meillä hyvin harvoin onkaan paria päivää täysin vapaata. Eikä se siis ala tuohomaan, mutta se alkaa vetämään hihnassa ja kuskaa mulle kenkiä ja leluja ja saattaa kytätä mun vieressä, että millon tehdään. Lisäksi se rauhottuu tosi kivasti kentän laidalle sillon, kun vedän treenejä tai liikkuroin, mutta sillon kun treenaan Nuutin kanssa, saattaa piipata vähäsen.

Kerttu tosiaan nykyään palkkautuu lelusta, mutta kun sitä on melkeen aina palkannut namilla, niin oon jäänyt ite siihen vähän kiinni. Pitää vissiin seuraavana ite opetella leikkimään koiran kanssa. :D

Kertun uhmaikä taisi jäädä tuohon hierontaan. Ei se ole ollut enää sen jälkeen yhtä vaikeena. Hyvä näin, mutta vähän säälittää, kun se varmasti oli aika kipeä.

^Jeps jeps, en kyllä yhtään ihmettele, että niin monella on näiden kanssa ongelmia. Loki nyt on onneksi muuten niin kiltti, ystävällinen ja rauhallinen, eikä esimerkiksi kovinkaan vahtiviettinen tai terävä. Eli heikko hermorakenne ei tee siitä mitenkään erityisen haastavaa koiraa. Se kulkee mukana ihan kaikkialla kyllä ja osaa olla rennosti, se on ollut menestyksekkäästi bileissä, lautalla, kauppakeskuksissa, isoissa tapahtumissa jne. Arjessa kulkee mahdottoman helposti. Ongelmia tulee sitten, jos se on henkisesti liian väsy. Silloin piipataan ja säpsyillään ja läähätetään. Tämä siis ulkona, sisällä se aina vaan nukkuu.

Osaan kyllä kuvitella, että sitten olisin lirissä, jos tuossa olisi lisänä esim. jotain aggrekäytöstä, voimakasta vahtiviettiä tms. Mutta kyllä se on kurjaa katseltavaa, kun näkee, miten helposti toinen stressaantuu ja ahdistuu, ja silloin tällöin se pitää jättää kotiin, kun muut tekevät jotain hauskaa, vain koska se ei jaksa. Eikä siitä kyllä mihinkään tavoitteelliseen harrastamiseen ole, vaikka harrasteluun se onkin ihan mainio. Se paineistuu niin helposti. Jos nyt joskus olisin vielä aussieta hankkimassa, niin kyllä hyvin tarkkaan syynäisin kasvattajat ja pentueet läpi. Tosin paimenta mulle nyt tuskin enää ikinä tulee, oon niin mieltynyt näiden vinttarien vaivattomuuteen.

Minä vähän myöhässä korvien teippaus -keskustelussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :D Rillan korvat näyttää tällä hetkellä tältä.



Välillä mietin, että pitäisikö teipata/liimata, mutta kun meidän tulevaisuuteen ei tule kuulumaan näyttelyissä ravaaminen niin ei niihin ole mitään syytä. Katsotaan miten nuo korvat asettuvat, ihan vauvasta astihan sen toinen korva on ollut ilmavampi ja kevyemmin taittunut. Aika veikeän näköinen siitä tulisi jos toinen nousisi pystyyn

^Uaaaaaa, mikä söpöliini! Ei näiden pentukuvista uskoisi, millaisia pikkupiruja niistä sitten kuoriutuu, kun teini-ikä koittaa...

Loki pääsi tänään esittelemään siluettiaan ja leuhuttelemaan karvojaan tuulessa!

Katselin uudemman kerran näitä viikolla otettuja kuvia ja hämmennyin siitä, miten pieni Loki on. Huomaa hyvin, kun se seisoo samassa linjassa whipunarttujen kanssa, ettei sillä kyllä korkeudessa paljon ole eroa. Maisa (keskimmäinen narttu) on muistaakseni 47cm korkea... kun ne vierekkäin tallustaa, on niillä ehkä parin sentin ero säkäkorkeudessa. Että ei tuo poitsu kyllä juuri 50cm korkeampi ole.

Miekin aina välillä unohan kuinka kääpiökoira Kerttu on. Sitten kun laitan sen tuon 31-senttisen sheltin viereen, niin huomaa ettei se Kerttukaan ihan aussien kokoinen ole.




Ollaan totuteltu Kerttua mittaukseen agilityä varten, ja vähäsen näyttäisi siltä että medeihin oltaisiin menossa. Mittauksesta riippuen korkeutta oisi 42-43,2 cm.

^Mää en vaa pääse yli siitä, et Alissa ja Kerttu on iha samankokoset. Miniaussie ja jättisheltti. Haikailetko joskus isomman koon perään? Musta Alissa on hirmu näppärän kokonen, ei iha pieni, mut ei isokaan, agissa tietty aika harmittava koko.

^No oon miekin naureskellut, että on pitänyt ottaa aussie että saa sheltin kokosen koiran. Välillä harrastuspuolella toivoisi, että sitä kokoa olisi enempi, varsinkin agilityssä jos se joutuu maxeihin, niin on huonointa mahdollista kokoa. Pk-estekin on tuolle melkonen pomppu. Näyttelyissä tulee luultavasti koostakin miinusta, kun alaraja on muistaakseni 46 cm (en tiiä onko niin iso miinus, että laittaisi sen takia Kertulle T:n). Arjessa tuommonen miniaussie on kuitenkin aika kätevä, varsinkin kun joudutaan paljon kulkemaan julkisilla. Ja onhan se kätevä kun on tommonen kainaloon mahtuva tapaus.

Oltiin Kajon kanssa keskiviikkona toisissa rally-tokokokeissa. Tuloksena ALOHYV 100/100p. 2. sija! Vähän laiskaa meininkiä mun mielestä meidän meno, mutta tuomari oli tykännyt ja virheitä ei tullut. Nyt mietin pää sauhuten uskallanko ilmottaa tuon ekaa kertaa avoimeen luokkaan tokossa.

Kajon palkintoposeeraus


Kajo on saanut uuden kaverin, saksanpaimenkoira Egon, josta pitäisi isona tulla poliisikoira

Kuvat: Veera Toppari

^Onnea teille loistavasta suorituksesta! Ja aivan ihana tuo alempi kuva kaveruksista, tuo penneli niin vakavana siinä pönöttää...

Mä sain Lokin vasta eilen takaisin kotiin. Se oli viikon ajan mun kaverilla hoidossa, kun itse olin leukaleikkauksessa. On se vaan fiksu poika! Ei aiheuttanut harmaita hiuksia hoitajalleen, vaikka siinä oli yhdellä ihmisellä melko monta hauvaa (neljä) yksin hoidettavana ja lenkitettävänä. Olivat eilen käyneet vielä kaverin vanhempien luona isänpäivälounaallakin, ja Loki oli sielläkin ottanut lunkisti ja makoillut vaan keskellä olkkaria. Kaveri myös teki palveluksen ja kitki Lokilta kiitettävästi karvoja pois. Nyt on sporttisen ja virtaviivaisen näköinen hauveli, eikä se ehkä kanna ihan niin paljon kuraakaan mukanaan.

Nyt se on kyllä erittäin väsynyt piski, ei silmätkään tahdo pysyä auki.

pinn kirjoitti:

^Onnea teille loistavasta suorituksesta! Ja aivan ihana tuo alempi kuva kaveruksista, tuo penneli niin vakavana siinä pönöttää...

Kiitos paljon! Aika vintiö tuo uusi tulokas.

Muo on alkanut vähän mietityttämään tuo koira. Meillä kävi viime lukukauden puolella koirahieroja koululla ja kävi koiria vähän läpi. Kajolla oli kuullemma jumeja alaselässä ja lantion alueella. Saatiin joitakin ohjeita siihen, miten jumeja voidaan helpottaa. Selasin Kajon rakennekuvia, koska joka kuukausi niitä olen ottanut ja huomasin oudon muutoksen alaselän ja lantion alueella.

Tässä kuvassa Kajo on 10kk.


Ja tässä 11kk.


Eli kuvien välillä ainoastaan 1kk. Olen alkanut miettiä, että voiko rakenne muuttua noinkin paljon (ainakin omaan silmään muuttunut) noin vähässä ajassa ja minusta tuo lantion asento on kovin kummallinen. Voi toki olla, että Kajolla nyt vaan on tuollainen takapää, mutta musta outoa kuitenkin. Lähiaikoina on nyt sitten tarkoitus saada hieroja meille, joka sitten sanoo oman arvionsa.

Meillä vietettiin eilen synttäreitä, kun Kerttu täytti 2 vuotta.

Tästä


ollaan tultu tähän:


Mitään ihmeitä Kertulle ei kuulu. Ollaan voittajaluokkaa treenailtu, ja kaukoja lukuunottamatta näyttääkin ihan hyvältä. Agilityssä se on päässyt juoksemaan, ja kävästiinpä rally-tokokoulutuksessakin. Synttäreiden kunniaksi varasin sille ajan luustokuviin, pari viikkoa pitäisi vielä malttaa odotella.

Kerttukin kävi luustokuvissa, lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Selkälausuntoa saadaan vielä odotella, toivottavasti kuitenkin tämän vuoden puolella tulisi. Silmiä ei peilattu, meinasin että jos veisin Kertun ja Nuutin molemmat johonkin joukkotarkkiin keväämmällä, ja katsottaisiin samalla kertaa molempien silmät.

^Onnea!
Meillä ei paljoakaan uutta auringon alla. Ares on tällähetkellä ~21kg painava, hieman hoikassa kunnossa kylläkin kun aiempi ruoka ei imeytynyt selvästikään tarpeeksi hyvin.. Ikää on se reilu 9kk. Teinipoika. Ääntä löytyy, kommentteja löytyy ja omaa tahtoa paljon sen kanssa on nyt saanu vääntää aika paljon lähiaikoina.

Tälläsii pöllöpäitä. Korvat on mitä on eikä noille mitään enää mahda. Omasta mielestä varsin persoonallinen poika

^Kuulostaa tutulta... Mun teki mieli myydä Loki osiksi, kun sillä oli ikää 9kk.

Loki täyttää viikon päästä 2,5v ja se on kyllä aikuistunut todella paljon lähiaikoina. Lenkeilläkin se on tätä nykyä peräti tylsä, kun teini-iässä sen kanssa sai taistella metrin välein jostakin.

Meillä on ollut kyllä varsin rauhallista elämää mun leikkauksen jälkeen, eli puolitoista kuukautta. Kelikin on ollut kyllä kohtalaisen pebasta ja valoinen aika on todella lyhyt, joten lenkit ovat olleet normaalia lyhempiä, eikä me olla kyllä harrastettu yhtään mitään. Välillä ollaan piilotettu palloa ja temputeltu jotain, mutta siinä se. Eipä ole kyllä ilmeisesti Lokia haitannut, se on vaan tyytyväinen saadessaan välillä ottaa lunkisti. Nyt kun Lilo taas saa juosta sen kanssa, Loki väsyy normaalilenkeistäkin jo ihan tarpeeksi. Lilo vois ruveta kauppaamaan personal trainer -palveluja...

Meillä elo on jotenkin ihanan rauhallista nykyään. Junnu on selvästi aikuistunut viimeisen kuukauden tai kahden aikana, ja turhat hötkyilyt on vähentyneet huomattavasti. Toki edelleen toisinaan tulee ajatuskatkoksia ja homma ei mene ihan putkeen, mutta pääasiassa tuon kanssa on tosi kiva elää, olla ja tehdä. Treenailut on jääneet nyt vähän vähemmälle, tokoa tahkotaan kyllä, mutta rauhallisemmalla temmolla ja vähemmän tosissaan kuin aiemmin. Tulee molemmille tarpeeseen tällainen rennompi jakso, pian päästään taas tositoimiin ja hiomaan voittajan liikkeitä ihan oikeasti kuosiin.

Me aloitettiin tässä syksyn aikana vetotreenit, ja niistähän tuo naperoinen syttyi oikein urakalla. Mikä oliskaan sen siistimpää kuin juosta miljoonaa ja vetää vielä samalla! Yllätyksenä ei tullut tuo lajista innostuminen, mutta ihan noin nopeasti ja noin suuressa mittakaavassa en innostumista osannut odottaa. Mutta parempi näin päin, saa kätevästi molemmat koirat liikutettua kunnolla kerralla. Nyt tosin on muutama viikko ollut sellaisia pääkallokelejä, ettei paljon tarvi kickbiken esiin ottamista miettiä (plus että viimeisimmän lenkin jälkeen se meni remonttiinkin...).

Kertun selkälausunnotkin tulivat Kennelliitosta. VA0, SP0 ja LTV1. Harvemminpa tuo LTV1 koiraa haittaa, mutta vähän mietityttää pk-puolen jatkot. Kerttu on niin hirveen pieni, se hyppää huonosti ilman kapulaa ja tosi huonosti kapulan kanssa tokoesteenkin (vaikka tätähän voi treenata), ja nyt kun selkäkään ei ihan puhdas ole, niin en tiedä, että lähdetäänkö ollenkaan yrittämäänkään BH:ta pidemmälle. Ja kun maastojen treenaaminenkaan ei ihan itsestäänselvyys ole, kun olen ajokortiton. Jos me nyt tuo pk-puoli unohdetaan, niin sama olisi opettaa noutojen palautukset sivulle, kun eteenpalautukset ei ihan priimaa ole.

Kepe on myös ilmotettu hetkellisessä mielenhäiriössä tokokisoihin. Sehän kävi viime kuussa nappaamassa epävirallisista VOI2 241,5 pisteellä. Hyppynouto meni nollille, mutta sekin oli mun vika, eli kovin kaukana ykkösestä ei oltu.

Kertun kanssa käytiin eilen kisailemassa, ja VOI1 sieltä tulikin. :) Alkuun oli vähän haahuilua, mutta loppua kohti paransi. Kokeillaan vielä korkata se EVL tälle keväälle, mutta eipä tässä sinänsä ole mikään kiire, vaikkei ehdittäisikään. Ehtiihän tuota myöhemminkin. :)

^Onnittelut!

Täältä löytyisi nyt pieni-iso poika Ares 1v!
57cm ja 21,6kg ovat mitat tänään. Eli minua voi kutsua Herra Koiveksi!
Näyttelypuolen aussie, mutta ei tuosta kehien kuningasta tule Eikä edes haittaa. Sekalinjaiseksi tota kaikki luulee! Ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen aussie. Ja tulevat varmaan tuleekin olemaan seka/käyttölinjasia



Possunenä!


Mainittakoon vielä, että Ares on kyllä välillä sellainen murkku (lue: mulkku) noiden hormoneidensa kanssa! Josko sen harrastus H hakis ja sit vois vaikka noi pallit leikkauttaa pois..

^Onneksi olkoon Arekselle! Hurjaa, miten nopeasti aika kuluu! Kunnon miehen mitoissa on, vielä kun tuosta tuo koipeliinivaihe tasoittuu ja massaa kertyy ympärille. Tai sitten se jää tommoiseksi, heh, suloinen koira joka tapauksessa.

Nyt kun tässä muistelen oikein, niin Lokilla ei tuollaista kunnon koipivaihetta edes tainnut olla. Mun mielestä se oli jo tyyliin puolvuotiaana ton korkuinen ja rakenteinen kuin nytkin. Niin nää vaan kasvaa kaikki eri tavalla.

Loki 6kk:


Loki 1v. (kauhee kuva):


Loki 2,5v.:


Näissä toki karvakin vähän hämää, näyttää siltä, että Loki olis ikääntyessään vaan ruikkuuntunut. Mutta sen eka talvi oli tosi kylmä ja se kasvatti ihan jäätävän talviturkin, sen jälkeen taas ollut jatkuvasti vähemmässä karvassa.