Koirat.com

Pitää varmaan minunkin tulla tänne juttelemaan. :)

Viime viikolla kävin kattelemassa yhtä aussietyttöstä, joka sitten toissapäivänä astutettiin. Pentusia olisi siis ehkä luvassa parin kuukauden päästä, ja jos sieltä semmoinen kivan oloinen tyttölapsi syntyy, niin tulee sitten meille täydentämään laumaa. :) Pennut edustaa sekalinjaa, enemmän on kuitenkin työlinjaa mitä näyttölinjaa. Harrastuskoirahan siitä olisi tulossa, lähinnä tokoon ja pk-jälkeen. Jos aikaa mitenkään riittää, niin pelastuspuolta otettaisiin kanssa. Agility tulee kuulumaan ohjelmaan, mutta ohjaajan surkeuden takia sieltä ei menestystä odotella. Kokeillaan varmaan niin montaa lajia kun vaan ehditään, esim. vepe kiinnostaisi kovasti, sitä kun ei näiden nykyisten alle viisikiloisten shelttiherrojen kanssa kamalasti kokeilla. Paimentamassa olisi tarkoitus myös käydä, molemmat vanhemmat paimentaa jonkin verran, mutta mitään täyspaimenia ei ole luvassa.

^Mielenkiinto heräs, miltä kasvattajalta pentu ois tulossa?

^^ Mä jo tiedänkin mistä pentu on tulossa ja onnittelen loistavasta valinnasta! Molemmat vanhemmat on aivan mahtavia.

Tutuli, heitän sulle yksäriä.

Miekin tykkään tosi paljon siitä emästä, tosi mahtava luonne ja hyvä työmoottori. Ainoa asia, mikä arveluttaa on sen juoksut, jotka näyttää olevan pitkät. Astutus tapahtu juoksujen kolmannella viikolla, ja emän sisaruksetki on sterkattu, ettei tiedä minkälaista hormoonitoimintaa siellä on. Nyt vaan pitää miettiä että ottaako sen riskin, että omallakin nartulla on maratonijuoksut. Toisaalta taas, sen emän luonne ja harrastusominaisuudet olis aikalailla just sitä, mitä omaltakin koiralta haluaisin.

Haluaisikohan joku auttaa mua ja kertoa vähän omia kokemuksiaan australianpaimenkoirasta. Omasta mielestänne hyvät ja huonot puolet, mikä teidän mielestänne on haasteellista rodussa, mitä kaikkea kuuluu teidän ja aussienne päivään/viikkoon jne. Yleisesti ottaen kaikkea mitä teidän mielestänne tulisi ottaa huomioon rotua harkitessa ja myöskin mahdollisesti pentua hankkiessa. Jotain olen jo muiden kokemuksia netistä lueskellut, mutta kaipaisin vielä lisää tietoa.

Meillehän on siis suunnitelmissa hankkia aktiivisempi harrastuskoira n. 1-5 vuoden sisällä ja tässä jonkun aikaa on päällimmäisenä pyörinyt sakemanni sekä aussie, joista aussie on luetun perusteella tällä hetkellä viemässä voittoa. Livenä en valitettavasti ole tämän rodun edustajiin tutustunut, kun taas yhden saksanpaimenkoiran kanssa on tullut jonkun verran touhuttuakin menneisyydessä. Muuten ihana rotu, mutta terveys ja isompi koko epäilyttää näiden pikkuräksyjen kanssa.

Onko eri linjojen välillä miten suuria luonne-eroja vai onko erot pikemminkin ulkonäöllisiä ja yksilöiden välisiä? Mun olisi tarkoitus lähteä harrastamaan seuraavan koiran kanssa pk-lajeja ja tokoa, muttei mitenkään vakavamielisesti. Pienesti kisaamaan olisi kuitenkin tarkoitus päästä sitten, kun taidot antaa myöden ja pikemminkin kokeilemaan taitoja kuin ihan kisaamisen vuoksi. Onko mitään järkeä miettiä tähän tarkoitukseen työlinjaista vai kannattaako suunnata katse näyttelylinjaisia kohti vai kannattaako pentua etsiä avoimin mielin linjoista välittämättä?

Sitten sellainen kysymys, että miten paljon teillä on ollut kokemusta koirista ennen australianpaimenkoiraa? Mua kun vähän pelottaa, ettei mua oteta todesta pennun hankkijana näiden nykyisten pikkufifien takia, sillä näiden kanssa ei ole edes harrastettu kotitokoilua enempää. Yhden kanssa ollaan oltu kurssilla, mutta huonojen kulkuyhteyksien takia ja vauvan jälkeen se onkin siihen jäänyt... Nyt sitten taas ei ole ryhmää löytynyt, kun poika on kasvanut ja kun autokin löytyisi.

Olin unohtanut tämän paikan kokonaan! Näin ensiksi edelliseen viestiin vastaan, että aussieen rakastuu täysin, vaikka onhan se vaativa rotu. Kokoajan riittää energiaa ja vasta monien tuntien jälkeen alkaa voimat olla loppu.

Meillä on aikaisemmin ollut dalmis joka oli trauma koira,joten sen kanssa ei harrasteltu mitään. Tämä onkin ensimmäinen harraste koira ja olemme käyneet vasta näyttelyissä, vaikka ikää on 9 kk. Mutta jos sinusta on komentamaan kunnolla, niin sitten suosittelen aussieta. Lässytykset ja heikot komennot ei oikein sovi rodulle mielestäni. Toki riippuuhan sekin koirasta itsestään.

Nyt kirjottelen tänne että Luna voi ahyvin ja tämä nauttii kesästä vaikka onkin kuuma kokoajan. Uimassa käynyt useita kertoja ja saanut leikkiä Rikin (veljensä) kanssa :)

Mä laitoin eilen tiedustelun yhdestä tulevasta pentueesta. Lähinnä selostin siis sen mitä ollaan saatu nykyisen koiran kanssa aikaan ja mitkä meidän tavoitteet on, ja että näkisikö kasvattaja mua potentiaalisena pennunostajana. Tää on hyvin mielenkiintoinen kokeilu, koska en ole oikestaan ikinä henkilökohtaisesti pohtinut aussieta, mutta pakko myöntää että nyt kun mulle on useampi koiraihminen kyseistä rotua suositellut niin kieltämättä alkoi vähän kiinnostaa.

Voi että. Kasvattajalta tuli viestiä, että nartut ei riitä, mutta kelpaako uros. Mullehan tuo ois ihan sama, kunhan luonne on kohillaan, mutta kun nuo nykyiset urokset jo ottavat keskenään yhteen etten tiedä uskaltaako tähän soppaan enää kolmatta poikaa ottaa. Toisaalta eipä tuo minun maailmaani kaataisi vaikkei pentua vielä vuoteen tulisikaan (suunnitelma B astutetaan ensi kesäksi). Toisaalta tykkään ihan älyttömästi tästä yhdistelmästä. Voi argh tästä tulee vaikea päätös.

Hei!

Meillä täällä aussi narttu, Helmi. Helmi on neljä w. reipas tyttö. Harrastelemme vepeä ja agilitya vähän pienempi osaisestï. Helmi on oikea vesipeto. Jos esim olemme lenkillä järven rannassa metsässä (jossa koira vapaana) Helmi ampaisee täysiä veteen. Se osaa leikkiä itsekseen, eikä sille tarvitse koko ajan heitellä palloa. Helmi ottaa pallon mukaan veteen. Se ui kauas ja jättää pallon sinne. Sitten se tulee rantaan minun viereen. Se seisoo ja annan sille käskyn. Helmi juoksee veteen ka ui hakemaan pallon. Olen iloinen kun koira on niin energinen. Kun olen lenkillä ja lapsia tulee vastaan he kysyvät "saako sitä silittää". Tuntuu hyvältä sanoa kyllä ja kun lapsi alkaa rapsuttaa koiraa, koira auttii ja saatta antaa jopa pienen pusun lapselle kiitokseksi. Kaupungilla lenkki joka on noin viisi kilometriä pitkä, saattaa mennä jopa kaksi tuntia kun lapsia on niin paljos silittelemässä ja rapsuttamassa. Kuinka innostuneita vepen harrastajia teidän assit on? Helmi on todella innoissaan aina rantaan päästessään ja sillä on aina energiaa kaikkeen. <3

Ja Duksu starttailee seukki kerran EVL:ssä jee! Eilen käytiin yökokeessa nappaamassa 300 pojoa, KP, sij. 1/12 ja kokeen paras koira -pystit kotiin :) Kolmas kerta toden sanoi!

Olen miettimässä seuraavaa koiraani. Montaa rotua on mietitty ja ykkösenä tällä hetkellä on australianpaimenkoira. Paljon olen tietoa netistä lukenut ja pari aussieta lenkillä vastaan tullut, ihania ne on ollut.

Haluaisin mielipiteitä teiltä aussien omistajilta että sopisiko tälläinen meille? Etten ihan väärää rotua mieti.

Koirakokemusta minulla on nykyisestä pikku puudelistamme ja serkkujeni labradorinnoutajasta ja chihuhuasta. (Eli jonkun verran) Harrastuksia aussielle tulisi agility ja toko. Kotona harrastaisimme agilityä, tokoa ja flyballia. Agilityä harrastan nykyisen koirani kanssa, muut lajit ovat ihan uusia. Lenkkiä tulisi päivässä n. aamulla 20 min, päivällä 1/2h-1h ja vapaana juoksua metsässä n.1/2 h ja illalla n. 1h lenkki ja vikonloppuisin kävisimme pitkillä pyörälenkeillä ja kesäisin uimassa. Aivotoimintaa saisi sen verran kun tarvetta, temppujen, leikkien ja aktivointi lelujen avulla.

Ja eihän sitä tiedä mikä laji rupeaa kiinnostamaan

Metsäsätys tai paimennus vietti ei haittaa. Itsepäisyyttä voi olla, mutta ei silti mikään liian ns. vaikea. Jukuripäisen kanssa olen tottunut vääntämään siinä ei ongelmaa. Mukavaa harrastus-, lenkki- ja kotikoiraa etsin.

Olisi ihanaa jos jaksatte vastailla, kiitos paljon jo näin etukäteen!

Huomasin nyt vasta, että täällä oli tällainenkin osasto. :D

Eli täältä löytyy 13-viikkoinen aussiepoika Loki. Alkoi vähän ahdistaa nuo alkupään viestit, kun nimittäin kyseessä on ensimmäinen koira mulla (eikä perheessäkään koskaan ole koiria ollut). Useisiin kasvattajiin otin yhteyttä ja kaikki kyllä vakuuttelivat, että kyllä hyvällä kasvatuksella aussiesta ihan hyvän ekan koiran saa. Ja siis Loki on ainakin tähän mennessä ollut niin täydellinen pentu, että vaikea uskoa. :D Kulkee nätisti hihnassa, osaa jo vaikka mitä käskyjä, on niin rauhallinen ja tyyni, uskoo kun käskee, eikä lällättele. Mutta kyllä jo pennusta huomaa, että aktiviteettia ja liikuntaa tarvitaan PALJON, varsinkin sitä aktiviteettia. Kasvattaja sanoi hyvin, että aussieta saa juoksuttaa vaikka maailman ääriin ja kunto vaan kasvaa, mutta se väsyy vaan jos se saa aivoille jotain tekemistä. Mutta ainakin tähän mennessä varmaan on saanut tarpeeksi duunia, kun iltavilleiltä ja kodin tuhoamiselta on säästytty...? No aika kai sen näyttää. :) Ja aussieita tosiaan on niin moneen lähtöön, kaveri osti nuorempana aussien harrastuskoiraksi ja siitä tulikin varsinainen sohvaperuna. :D

^ Ihana Loki ja upean värinen!

Hei vaan kaikki auspai-ihmiset!
Auspai on siis harkinnassa, vaikka tämä ei ole ajankohtaista vielä vähään aikaan.
Mutta koska tapaan tehdä taustatyön huolella ja hyvissä ajoissa, niin laittaisitteko minulle yksärillä suosituksia kasvattajista. Ja mielellään perustelut, miksi juuri hän on mielestänne tutustumisen arvoinen.

Kiitos, jos joku jaksaa nähdä vaivaa

Kenties tulee vähän monologia nyt, mutta tulkoon! Eli Loki on nyt pian 5kk vanha ja kasvaa mieletöntä vauhtia, tällä hetkellä huitelee jossain 19 kilossa. Ollaan nyt aloitettu agility ja pentutoko, Loki on ihan priimus, saan kyllä olla ylpeä poitsusta. Enää ei tarvitse pahemmin mistään komentaa tai torua, on tainnut aika lailla arjen asiat mennä jakeluun. Tosin takapakkia voi tulla sitten teini-iässä... Niin nautitaan nyt, kun vielä voi! Hampaatkin on suurimmaksi osaksi putoilleet, ylhäällä on kulmurit vielä kiinni, mutta heiluvat kuitenkin, eli kohta ehkä lähtevät nekin. Kauhean monet tutut ja tuntemattomat kehuvat Lokia sen rauhallisuudesta, varsinkin bussissa se saa näitä kehuja, kun se yleensä vaan nukkuu koko matkan. Melko nössö ja nöyrä tuo on, alistuu jokaiselle koiralle ja ihmiselle, mutta silti rohkea (joka-aamuisina leikkikavereina pitbull ja keski-aasian paimenkoira ). Silti jänskättä, mikä tuleman pitää... Mutta eiköhän tosta ihan kunnollinen koirakansalainen tule.

^millaista agilitya teette? Pentukoiraa kun ei kauheasti saa hyppyyttää :)

^juu, tiedossa on kyllä. Pentuagilityä mennään, eli ei käytännössä hyppyjä vielä ollenkaan.

Nyt olis sitten pentu varauksessa. Pitää vähän odotella että pennut kasvaa että vähän näkee mitä niistä on tulossa, mutta näillänäkymin tammikuun lopussa meille muuttaa aussietyttö. :)

^Onnea!

pinn kirjoitti:

Eli Loki on nyt pian 5kk vanha ja kasvaa mieletöntä vauhtia, tällä hetkellä huitelee jossain 19 kilossa.

Naurahdin tälle. Ainoa kosketukseni auspaan on kaverini työlinjainen narttu joka aikuisena painaa 15 kiloa :D Se on kyllä niin makee piski että jos sille löydetään hyvä uros, on ehkä pakko ottaa sen pentu vaikka tykkäänkin vähän isommasta koosta koirissa.
Aiemminhan vannoin ettei överivilkasta piskiä mulle, mutta salukin kanssa eläessä on alkanut tuntumaan että mitä piripäisempi sen parempi.

^
Siinä olisi mun makuuni kivan kokoinen aussie ;) Viitsitkö pistää yksärillä koiran/ihmisen nimen? Ihan mielenkiinnosta voisin jutella.

Joo, mun oma on nyt 2,5v uros ja painaa 21kg. Viime vuonna ihan täydessä kunnossa 22kg. Mutta jep, Remylle vielä että tehtailijan mainitsema narttu on vaan niin upee.