Koirat.com

Hei beagle väki!Edellisestä viestistä näkyy olevan vaivaiset reilu vuosi aikaa, mutta kokeillaan jos kuitenkin täältä vastaajia löytyisi. Meillä siis harkitaan koiraa perheeseen, ja mies tuntuu olevan tykästyneen beagleihin. Edellinen koiramme oli mäyräkoira. Meillä on kaksi pientä lasta perheessä, ja se onkin seikka jota hirveästi mietin rotua valittaessa. Koira tulisi kotikoiraksi sisälle. Olisi tärkeää että koira olisi ystävällinen eikä juurikaan vahtiviettinen. Lapsuudenkodissani on ollut ajokoiria ja labradorinnoutajia, ja tykkään kyllä kun he ottivat aina vieraat vastaan sellaisella aseenteella että hau hau ja tervetuloa
Mutta mitenkäs on beaglen laita tässä asiassa? Minkälaisia kokemuksia teillä on?
Minulla on käsitys että olisivat samaan malliin ystävällisiä, mutta tarkistetaan nyt vielä :)

Jossakin vaiheessa lapsemme kuitenkin kasvavat kouluikään ja tulevat koulusta kotiin kavereineen, jne, niin olisi mukavaa että koira suhtautuisi suhteellisen kiltisti vieraisiin. Edesmennyt mäyräkoiramme olisi tuossa tilanteessa nostanut melkoisen metakan ja sen jälkeen pitänyt vierasta silmällä kunnes me aikuiset kotiudumme.

Beagle tulisi saamaan samat aktiviteetit kuin mäyräkoiramme, eli noin 3-4 km päivittäisen lenkin sivuteillä/metsässä melko vapaasti mennen ja nuuskien. Ja kun ehdimme, niin metsässä irtijuoksentelua ja jänismetsällekin voisin sen ujuttaa mukaan ;) Lisäksi meillä on aika iso aidattu piha jossa saisi olla milloin tahtoo.

Beaglea kuitenkin rotuesittelyissä luonnehditaan aktiiviseksi, ja mietinkin että toivottavasti se osaa myös rauhoittua? Tulee kuitenkin päiviä kun koko perhe pötköttää oksennustaudissa ja kukaan ei pääse koiran kanssa lenkille... Mäyräkoira oli siitä kiva kun se kesti hyvin rauhallisiakin päiviä. Varmaan harkitsisimme toista samanmoista ellei se vahtiminen olisi niin voimakasta. Toki tuossakin on varmasti suuria eroja yksilöiden välillä, mutta kuitenkin...

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastauksia :)

Beaglea ystävällisempää otusta saa kyllä hakemalla hakea Loistava koira lapsiperheeseen omasta mielestäni. Itse olin yhdeksän ja veljeni seitsemän kun meille ensimmäinen beagle tuli. Se oli ihan paras leikkikaveri ja jaksoi telmiä tuntikausia pihalla. Meiltäkin on kasvatteja lähtenyt lapsiperheisiin, eikä kenelläkään ole ollut pahaa sanottavaa rodusta.

Vahtivietti on aika yksilöllinen, mutta oman kokemukseni mukaan beaglet eivät turhia louskuta. Esim. vieraille ei meillä ole haukuttu, mutta sitten taas pihalla saatetaan ilmoittaa, jos metsässä liikkuu jotain.

Rotu on tosiaan aktiivinen ja tarvitsee melko paljon tekemistä. Tosin tämäkin on aika yksilökohtaista. Meillä tuo jouluna edesmennyt vanhus oli alkuvuodet yksi tuholaistermiitti, jonka jälkeen se passivoitui täysin ja muuttui ihanan lutuiseksi sohvaperunaksi, jollainen se sitten oli lopun elämäänsä. Sai suunnilleen potkia sitä lähtemään lenkille Sitten meillä on taas narttu, joka täyttää kohta kymmenen ja vastaa käytökseltään edelleen jotain kaksivuotiasta. Virtaa riittää ihan jokaiselle päivälle. Tämän nartun kohta nelivuotias tytär taas on tosi järkevä ja osaa kyllä tarvittaessa rauhoittua. Beaglet ovat tunnetusti persoja ruualle, joten aktivointileluilla saa kyllä helposti kohdennettua ylimääräistä energiaa oikeaan suuntaan, jos tarve on.

Kiitos vastauksesta Kazi! Mukava kuulla että teilläkin on hyviä kokemuksia :) Täytyy sanoa että taisin muistella beagleja pienemmiksi kuin oikeasti ovatkaan. Ainakin tässä videossa osa beagleista näyttää melkein ajokoirilta, (tai ehkä eri maissakin suositaan eri kokoja..) https://www.youtube.com/watch?v=CJU7Ot9zv2s

Koolla ei nyt sinällään ole väliä, mutta tulipahan mieleen On ne kyllä niin nättejä!

Itse seurakoiria (oikeesti seurakoiria) omistaneena jouduin siihen kulttuuri shokkiin jossa beale oli talossa. Itse henk koht sanoisin että vaan jos mettästät niin semmonen koira toimii. En ottaisi pelkästään seurakoiraksi. Meillä tuo yksilö ei vaan mitenkään päin toimi pelkkänä seurakoirana, mutta sitä sen nyt vaan valitettavasti on. Sen jalka on kyllä pentuna leikattu niin ei sitä hervottomalle rasitukselle voi asettaakkaan.

Tuhoamiseen taipuvaisia ovat, ei tarvinnut kauaa seurata fb ryhmää kun huomasin ettei se vaan ollut tuo miehen koira vaan suurin osa muistakin :D Ei rauhotu sitten millään. Se on joko On/Off. Tuoki on jo 8 vee kohta..


Lenkit on pakko tehä kuonokoppa päässä sillä tää akka ainakin popsii aivan kaiken naamariinsa ulkoa (sisältä myös) ja eihän nuo sisäelimet sellasta kestä.


Ihan hauskoja koiria, mutta itse tän reilun vuoden jälkeen keksin enemmän negatiivista kun positiivista sanottavaa. Omien koirieni ohella koitan tällekkin järjestää tekemistä, mutta kyllä tässä pitäs ihan aktiivi jälkiharrastaja ja mettästys harrastaja olla, pelkät haistelu lenkit ei riitä kyllä.

Vapaana pystyy teoriassa pitämään, mutta kun innostuu niin lähtee etsimään jälkeä eikä sitten oo korvista niin paljoa tietoakaan enään, vaikka ne isot onkin :D