Cavalierit
Rhyme
Viestimäärä: 39
eastbeast
Viestimäärä: 7
Meillä meni pääsiäisen aika mukavasti koirien kanssa.
Kiihtelysvaarassa korkkasimme näyttelykauden.
Mukana olivat ensikertalainen Santra (PEK 2), ja veteraani-Fanni (EH1).
Seuraavaksi suuntaamme toukokuun lopulla kotinäyttelyyn.
Emilja
Viestimäärä: 9
Oma palleroni kuorsaa tuossa vieressä aivan väsyneenä kun ulkona on niin ihanan kesäistä että koira on ihan nenänsä vietävissä. Olen yrittänyt tässä pahkäillä josko pitäisi tänä kesänä taas kiertää näyttelyissä hieman aktiivisemmin. Aina tuppaa jäämään kun laiska omistaja ei jaksa/muista/kerkeä ikinä mihinkään lähtemään. :)
Mitä kesäsuunnitelmia muilla on cavojensa kanssa? Täällä aiotaan ainakin näyttelyiden (?) lisäksi uida paljon! :)
Rhyme
Viestimäärä: 39
Muutamat näyttelytkin kierretään, tänään oltiin järvenpäässä ja seuraava ois sitten kuopion kolmipäiväinen.
Dehi
Viestimäärä: 9
Viime maanantaina meillä alkoi agilityn alkeiskurssi. Harjoiteltiin hyppyä ja putkea. Hienosti ja innokkaasti Hippu kyllä esteitä harjoitteli.
Pari kertaa käytiin ennen alkeiskurssia hallilla tutustumassa esteisiin ominpäin ilman ohjausta ja hienosti kyllä silloinkin meni, kun puomin alastuloa harjoiteltiin. Jospa nyt Hippu niin paljon tästä lajista innostuisi, että ihan kisoihinkin päästäisiin, rauhassa nyt kuitenkin edetään ilman mitään kiireitä ja epiksiin mennään heti kun esteet nyt edes jotenkin on hallussa, siellähän sillä nyt ei ole väliä vaikka vähän mokailisi. :-)
ankka
Viestimäärä: 2
Neputin
Viestimäärä: 35
On aivan pakko tulla tänne höpöttelemään tein kanssa, kun ei muita tunnu kiinostavan mun koiruli jutut
Elikkäs, me ollaan aivan uusia cava ihmisiä. itseasiassa pentu haetaan nyt lauantaina :)
Kauhea täpinä päällä kun uusi pieni kotiutuu!
Mä olen tuossa katsastellut, ja yrittänyt ottaa asiasta selvää, muttei oikein ole suoraa vastausta keneltäkään. Onko se syringomyelia (?) kuinka yleistä? Miten se vaikuttaa koiran elämään, mikäli tällainen on. Olen löytänyt hirvittävän vähän tietoa tuosta, ja nyt tuleekin vähän puskista meille tämä pentu (=melko huono taustatyö uudesta rodusta, vaikka yritystä on paljon ollutkin)
Kaikenmoista juttua saa myös laittaa cavoista :) Olisi kiva tietää millaisia koiria teillä on. Mistä tykkää, mitä mahdollisesti pelkää? Onko ollut ongelmia turkin kanssa yms
hauskaa kesää kaikille
- Cockerspanieli / u. / Zimbalo's Fallingstar / Rekku / s.2001
- x-rotu / n. / Dina / s.2006
- Tanskandoggi / n. / Evanesence Vom Napoleonstein / Neela / s.2009
- Cavalien King Charles Spaniel / u. / Cavannes Ben's Surprise / Roxy / s.2010
----- R.I.P.------
- Labradorinnoutaja/Saksanpaimenkoira-Mix / u. / Jesse / 1998 - 2010 <3
annamaria
Viestimäärä: 9
Eilen pesin Leevin tassut kun jää Dentstickseistä sellaista töhnää tassukarvaan, ei meinannut millään ymmärtää että miksi häntä kastellaan, peruutteli vain pois. Noh, tämä oli ensimmäinen pesukokemus, eiköhän se siitä. Ei ainakaan ollut väkivaltaista rimpuilua. :D
Lenkillä sattui tässä päivänä eräänä hauskasti, törmättiin 6- ja 7- vuotiaisiin cavalier -herroihin, joista toinen on samalta kasvattajalta. Pieni maailma. :)
s. 14.9.2010
kotona 18.2.2011
épagneul
Viestimäärä: 41
Kuinka paljon lenkkeilette cavan kanssa ja kaipaako cava harrastuksia? Millainen on cavan onnellinen elämä Teillä?
Mitäs vielä... no saa kertoa cavasta kaikkea mitä jaksaa ja haluaa! :)
patton
Viestimäärä: 11
Tutkimusten mukaan syringomyeliaa on suurimmalla osalla cavaliereista, mutta se ei tarkoita että suurin osa koirista oireilisi. Myöskään ei varmasti tiedetä, mikä aiheuttaa oireet, sillä niitä saattaa olla koirilla, jotka on kuvauksissa saanut A luokituksen (pienet millit), ja taas oireettomia koiria D tuloksella, joilla millejä saattaa olla jopa 6.
Oireet on koiralla yleensä hyvin selvät, pään hinkkaaminen lattiaan on se yleisin (voi kyllä myös viitata keskikorvan tulehdukseen) Kuvauttaminen on kallista, tautiin perehtynyt ell voi varmaan sanoa, kannattaako kuvauttaa, vai onko juurikin tuota tulehdusta.
Valitettavaahan on että silmä ja sydänsairauksien lisäksi on vielä tällainen riesa, mutta jokaisella pitkällejalostetulla rodulla vikoja on :(
Ja korjatkaa jos menee metsään :)
Lisää aiheesta löytyy cavalierpalsta.com, siellä on monta ketjua syringomyeliasta ja chiarista.
käyttäjätunnus ja salasana cavalier.
Ja sitten itse asiaan! Meillä on 11 viikkoinen tyttöcava, ja on ollut sellainen sydäntenvalloittaja, ettei mitään rajaa :D
Koulutuskin on ollut helppoa, tähän mennessä on oppinut hyvin luoksetulon, istumisen, oman nimensä, ja remmissäkin osaa kulkea hyvin :) Ainut ongelma lenkillä on autot, jotka ovat hurjan pelottavia, ja aina auton nähdessään pitää pysähtyä, ja kun auto on ohi yrittää sännätä perään . Mutta nuori pentu, ei voi kaikkea heti osata.
Toinen homma on tietenkin sisäsiisteys, sitä ei voi vielä odottakaan, mutta välillä tuntuu että opetus ottaa takapakkia, kun sisällä ei enää oikeen osu paperille :D
Ulkona ollessaan pissaa ja kakkaa aina, ja lenkilläkin on lirautellut
Sanoisin kyllä, että näin aloittelevalle koiranomistajalle äärimmäisen helppo ja kiitollinen rotu!
Antaa kyllä virheet anteeksi jos mokaa.
Kesällä ois kans tarkoitus uida paljon, tai ihan ensiks ainaki totuttaa se veteen, ja agilityn helpoimpia esteitä kokeilla :)
Ihanaa kesää kaikille!
eastbeast
Viestimäärä: 7
épagneul kirjoitti:
Millaisia kokoonpanoja teidän cava-ihmisten perheet on?
Meillä on kotonamme kahdeksan cavalieria, ikähaitarilla 3kk-12v. Kolme urosta (yksi leikattu) ja viisi narttua. Ihmisiä on kaksi aikuista ja kaksi teini-ikäistä.
Ensimmäisen cavalierin tullessa meille nuorin lapsistamme oli neljävuotias.
épagneul kirjoitti:
Millaista on cavan pentuaika? Onko perus terroristi vai jotenkin rauhallisempi ja sopeutuvaisempi?
Riippu ihan pennusta, osa on rauhallisempia toiset taas villimpiä.
Meillä nuorin on välillä oikea "hirviö".
épagneul kirjoitti:
Onko narttujen juoksut tuottanut ongelmia?
Eivät ole, nartut pitävät aika hyvin itsensä puhtaina eivätkä sotke paljon paikkoja.
épagneul kirjoitti:
Oliko cavan pentu aikanaan helppo/nopea saada?
Oli.
Kolme kertaa päivässä. Aamulla lyhyehkö, iltapäivällä pidempi lenkki ja illalla pissatukset. Sään salliessa voimme tehdä useammankin lenkin. Myös omalla pihalla tykkäävät juoksennella ja oleskella.épagneul kirjoitti:
Kuinka paljon lenkkeilette cavan kanssa ja kaipaako cava harrastuksia?
Meillä ei harrastuksia sen kummemmin ole, muutaman kerran vuodessa käymme näyttelyissä.
Cavalierin kanssa voi toki harrastaa esim. agilityä.
épagneul kirjoitti:
Millainen on cavan onnellinen elämä Teillä?
Koirat saavat olla mukana perheen normaalissa elämässä, niistä pidetään hyvää huolta, annetaan rakkautta ja ruokitaan hyvin.
alphabetty
Viestimäärä: 441
patton kirjoitti:
Tutkimusten mukaan syringomyeliaa on suurimmalla osalla cavaliereista, mutta se ei tarkoita että suurin osa koirista oireilisi. Myöskään ei varmasti tiedetä, mikä aiheuttaa oireet, sillä niitä saattaa olla koirilla, jotka on kuvauksissa saanut A luokituksen (pienet millit), ja taas oireettomia koiria D tuloksella, joilla millejä saattaa olla jopa 6.
Siis mä oon ymmärtänyt, että suurimmalla osalla cavoista on Chiarin malformaatio. Toki syringo on melkein yhtä yleinen, mutta toi chiarin taitaa olla vielä yleisempi.
Kuitenkin kattava paketti tietoa löytyy mm.
cavayhdistyksen sivuilta, uusi cavapalsta, vanha cavapalsta
ja ehkä parhaiten tietoa saa
sidewaysdogs kennelin sivuilta
Ja sitten ÉPAGNEUL:in kysymyksiin vastauksia:
Millaisia kokoonpanoja teidän cava-ihmisten perheet on?
Meitä on minä, avokki ja meijen cavalier. Tulevaisuudessa ajatuksena on hankkia yksi tai kaksi koiraa lisää, jotka tulee olemaan muita kuin cavoja.
Millaista on cavan pentuaika?
Helppo. Ainoa tuskan aihe oli sisäsiisteys. Simba ei tuhonnut mitään eikä oikeestaan pureskellut juuri mitään. Oppi helposti uutta ja tykkäs kun sitä koulutettiin. Varsin helppo pentuaika.
Onko perus terroristi vai jotenkin rauhallisempi ja sopeutuvaisempi?
Meillä sairaudesta johtuen hyvin rauhallinen, mutta riiviöhurjastusriehumis-kohtauksia tulee välillä :D
Onko narttujen juoksut tuottanut ongelmia?
Meillä on uros, joten ei tietoa.
Oliko cavan pentu aikanaan helppo/nopea saada?
Ei. Me etittiin sopivaa pentua tosi pitkään, eikä saatu sitä ykköspentua. Mutta hyvä niin, koska sitten meille tuli Simba. Riippuu paljon kasvattajasta.
Kuinka paljon lenkkeilette cavan kanssa ja kaipaako cava harrastuksia?
Pyritään lenkkeilemään semmonen 2 tuntia päivässä ja harrastuksena meillä on kotitoko, kotijäljestys ja kaikenmoinen pieni touhuaminen. Ei cavat välttämättä kaipaa harrastuksia, mutta hyvähän sitä on kaikkea puuhaa keksiä. Meillä ainakin on niin, että mitä enemmän me Simban kanssa touhutaan sitä enemmän se haluaa touhuta. Cavat jaksaa tehdä yllättävän pitkiä lenkkejä ja ainakaan meillä ei olla vielä ikinä väsytty, vaikka oltais tehty mimmosia lenkkejä.
Millainen on cavan onnellinen elämä Teillä?
Meillä onnellinen cavan elämä pitää sisällään säännöllisen lääkityksen, hyvää ja sairauteen sopivaa ruokaa, säännöllistä lenkkeilyä, paljon huomiota ja hellintää ja rakkautta sekä mukavaa touhuamista.
Mitäs vielä... no saa kertoa cavasta kaikkea mitä jaksaa ja haluaa! :)
Pistän tähän jotain mitä oon aiemmin cavoista kirjottanut:
Cavoja on suht helppo kouluttaa. Oppii paljon uutta ja tykkää kouluttamisesta. Cavat ei paljon hauku. Cavoilla ei pitäs olla metsästysviettiä, mutta esim. meillä tykkää jahdata lehtiä ja välillä sen tekis mieli jahtaa lintui, mut ei pokka riitä siihen. Cavat tykkää leikkii kävyillä ja kantaa keppejä yms.
Cavat on vanhempana rauhallisia, mutta pentuna tietenkin riehakkaita. Energisiä noi on ja tykkäävät piitkistä ulkoilutuksista, mutta pärjäävät pienemmilläkin. Korostaisin kuitenkin sitä, että kyllä cavojakin pitää ulkoiluttaa se pari tuntia päivässä, niin ku kaikkia muitakin koiria pitää ulkoiluttaa.
Turkinhoito vaatii omat juttunsa. Pesu useammin kuin monella muulla koiralla (eli noin joka toinen kuukaus), sen lisäks turkin harjaus viikoittain ettei tule takkuja. Tärkeimpänä on korvakarvojen kampaus, mieluiten useamman kerran viikossa. Se on helppoa ja suht nopsaa, kunhan vaan tekee usein,niin ei tuu takkuja. Sekä tietty karvojen lyhentäminen tassuista. Eli kaikki on aika helppoa, mutta meneehän tohon jonkun verran aikaa. Kasvattajat neuvoo noissa turkkijutuissa enemmän.
Siinäpä jotain
http://nnunmaailma.blogspot.com/
Mikään ei ole niin hienoa kuin suuri seikkailu, paitsi kotiinpaluu.
Piiuzka
Viestimäärä: 2
alphabetty
Viestimäärä: 441
Se niin riippuu mistä roikkuu. Me alettiin olee yhteydessä kasvattajiin varmaan vuos etukäteen. Ihan vaan käytiin aluks kattelee koiria ja kartotettiin pentusuunnitelmia. Meille esim. kävi niin, että yks narttu ei ollutkaan kantava, toisesta pentueesta ei saatu pentua ja no lopulta kolmas kenneli ja pentue tärppäs.
Kaikki on niin suhteellista. Mutta sanotaanko, ettei siitä ainakaan mitään haittaa oo.
Aika monen kennelin sivuilta näkee tulevat pentusuunnitelmat esim. että seuraava pentue sunnitteilla keväällä 2012. Joten niihin voi olla yhteydessä etukäteen. Mut niin, jokainen tekee miten tykkää.
(jep olipa hyvä vastaus. Nyt joku fiksumpi vois tulla kirjottaa jotain )
edit. lainaus vaihdettu väkäseen
http://nnunmaailma.blogspot.com/
Mikään ei ole niin hienoa kuin suuri seikkailu, paitsi kotiinpaluu.
Nippa
Viestimäärä: 31
Piiuzka kirjoitti:
Minulla on jo jonkin aikaa ollut harkinnassa oman koiran hankinta ja olenkin nyt päättänyt että ensi keväänä(2012) se tapahtuu :) Oma elämä on sitten tarpeeksi rauhoittunut ja "vakiintunut". Cavalier-rotuun olen aivan totaalisen ihastunut. Nyt mietinkin, että mitä mieltä te cavojen omistajat (ja mahdollisesti kasvattajat?) olette, kannattaako olla kasvattajiin yhteydessä jo tässä vaiheessa? Tekevätkö kasvattajat suunnitelmia niin pitkälle eteenpäin?
Mä sanoisin, että ehdottomasti kannattaa. Toki vielä ei mikään kiire ole, mutta aikainen lintu madon nappaa. Monetkin kasvattajat ovat nettisivuillaan ilmoittaneet, jos vuodelle 2012 on odotettavissa pentuja (varsinkin jos ei tänä vuonna ole tulossa). Jotkut jopa ilmoittavat jo minkä nartun aikovat astuttaa. Itse kun olen tänä keväänä pentua metsästänyt kesäksi, niin töitä on saanut kyllä tehdä. Jokaikiset suomalaisten (ja vähän ulkomaistenkin) kasvattajien nettisivut kolusin läpi. Sähköpostien määrää en halua edes tietää. Kaikilta kasvattajilta en saanut edes vastausta; oletan, että pentujonot varsinkin tietyillä kasvattajilla voivat olla melko pitkät. Vaikka Cavalieryhdistyksen pennunvälitykseen kannattaa olla yhteydessä tai ainakin seurata sivua, niin oman pentuni löysin vain oma-aloitteisuuteni vuoksi, sillä pentueesta ei ole mainintaakaan yhdistyksen sivuilla. Eikä tämä ole suinkaan ainoa tällainen pentue. Kyllähän näille pennuille on vientiä.
Kerta sinulla on noin paljon aikaa valmistautua, niin suosittelisin tutustumaan huolella eri kasvattajiin ja valitsemaan ne omia mieltymyksiäsi ja arvojasi lähinnä olevat. Sitten vain yhteydenottoon ja kertomaan omista haaveista ja toiveista, niin saat todennäköisesti juuri sinulle sopivan cavalierin juuri silloin kun haluatkin. Nyt kun alotat, niin olet melko varmasti aika kärkipäässä useimpien kasvattajien "pentujonossa" sitten ensi vuonna.
krisu
Viestimäärä: 44
Sellaista kyselisin kun meillä on nyt 9kk ikäinen cockeri poika Jimi ja haluaisin sille kaverin. Olis seuraa kun on yksin kotona ja onhan sitä kaksin aina kaunihimpi
Tarkoitus olis kaveri Jimille saada kesän lopussa tai alku syksystä, jos päästään muuttaaan rivariin Ollaan tässä miehen kans sit mietitty että cavalier vois olla meille sopiva, ja haluaisin nyt muitten kokemuksia kuulla miten tällainen parivaljakko toimis?
Kiitos ja kumarrus jo etukäteen kaikille
Jimi cockerspanieli 23.6.2011-
www.jimintassunjaljet.blogspot.com
Harlow
Viestimäärä: 233
krisu
Viestimäärä: 44
Harlow
Viestimäärä: 233
Lindac
Viestimäärä: 44
Kiitos etukäteen :)
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28065 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6251 |
Viestejä yhteensä | 545356 |
Uudet käyttäjät tänään | 0 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 0 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265749 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 19.03.2024 klo 02:30) |