Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KOIRARODUT - Sunnuntaina, 11.04.2010 klo 15:28

Cavalierit

Siirry sivulle: 1 2

Harlow

Harlow
Viestimäärä: 233

VS: CAVALIERIT - Tiistaina, 24.04.2012 klo 15:43  
+
0
Totesitko Cavalierin terveydenkin puolesta parhaimmaksi vaihtoehdoksi?
Coton-pojat 08/2011 & 05/2012

Lindac

Lindac
Viestimäärä: 44

VS: CAVALIERIT - Keskiviikkona, 25.04.2012 klo 13:31  
+
0
Jos tarkoitat, että olenko tietoinen sairauksista, joista cava kärsii tai voi kärsiä, niin olen. Olen perehtynyt rotuun eri nettisivuilla ja koirarotukirjaa lukemalla, joten väkisinkin on sairaudet tullut vastaan.
Kaikki muut piirteet, ominaisuudet yms ovat cavassa sellaisia, jotka miellyttävät minua ja saivat päätymään tähän rotuun. Vai onko sinulla ehdottaa samankaltaista rotua, jolla ei ole yhtä suuri riski sairastua?

Lähinnä cavan luonteenkuvaus, ulkoilutarve ja ulkonäkö saivat kiinnostumaan tästä rodusta. Serkullani oli cava jonkin aikaa, ja se oli juuri sellainen millaiseksi cavaa kuvaillaankin ja pidin kyseisestä koirasta paljon. Harmi, että serkkuni perheen piti luopua siitä perheessä ilmenneen allergian vuoksi.

Tuosta ulkoilutarpeesta sen verran, että itse tykkään tehdä pitkiäkin lenkkejä, mutta avomieheni haluaa ainakin aluksi tehdä 30-60min lenkkejä.. Hänellä ei ole koiran ulkoiluttamisesta kokemusta, toisin kuin minulla :) päävastuu koirasta on minulla, tulen aikavarmasti lenkkeilemään sen kanssa 2 lenkkiä päivittäin ja avomieheni kerran päivässä..
Minulla oli 10v. ajan (-02 --> -12) marsuja (Viivi, Leevi, Ilona, Naksu ja Lilla) ja v.2012 lähtien ollut hoitokoirana labradorinnoutaja Puppe, syntynyt v. 2009.

Trindy's This is my life (Marcus) "Mars" -novascotiannoutaja s.16.4.2013 <3

Harlow

Harlow
Viestimäärä: 233

VS: CAVALIERIT - Keskiviikkona, 25.04.2012 klo 15:13  
+
0
Hyvä, että olet tehnyt taustatyötä. Kuten sanottu, on hyvin vaikeaa löytää pentua täysin terveistä vanhemmista. Tämän myöntävät jo rodun piirissä enemmänkin toimivat, tosin tuo terveenkin määritelmä on jo häilyvä. Suurin osa taitaa pitää terveenä koiraa, joka ei oireile, vaikka sillä olisikin chiari sekä nesterakkuloita. Kannattaa siis todella paneutua eri pentueiden taustoihin, vaikkei mitään takeita voikaan saada. Lisäksihän on tuo sydänongelma, josta ei vieläkään olla millään lailla päästy eroon. Pentu tulisi ainakin omasta mielestäni ottaa siten, että on riittävän rohkea ja valmis hoitamaan sairastakin koiraa tarvittavalla tavalla. Huomioon kannattaa ottaa myös, että vakuutusyhtiöt eivät välttämättä kaikkea hoitoa korvaa. Sennin syringomyelia -niminen blogi on vilkaisemisen arvoinen.

En tarkoita maalata piruja seinille ja väittää, että jokaikinen pentu on sairas. Yhdistyksen tiedossa olevien oireilevien koirien määrä taitaa liikkua siellä 7-10 prosentin tienoilla, mutta todellisuudessa luku on suurempi. Kukaan ei kai voi väittää, että tuo luku olisi pieni.

Meillä luovuttiin ajatuksesta ottaa cavalierpentu kun tähän sairauteen ja eri pentueisiin oli perehdytty useampi kuukausi. Nyt voin sanoa, että se oli meille erinomainen päätös ja tuo Coton-poika on valloittanut sydämemme täysin. Eroina edesmenneeseen cavalieriini näen leikkisyyden ja touhukkuuden. Virtaa riittää ja nauru raikaa päivittäin tuon touhuja katsellessa. Cavalier oli huomattavasti omissa oloissaan viihtyvämpi, eikä juuri välittänyt muista koirista tai leikistä ylipäätään. Toki luonteita on monenlaisia ja tämä on vain yksi esimerkki. Toisaalta en ole leikkisää cavalieria koskaan itse nähnyt. Ymmärrän, että monelle on vaikea ajatella toista rotua, kun on tähän tottunut ja kiintynyt. Mutta jos on vasta ensimmäistä koiraa ottamassa voin taata, että yhtä ihanan luonteinen koira voi löytyä monesta muustakin rodusta. Ja ehkä saisi vähemmän harmaita hiuksia kun rotu varmasti olisi terveempi. Itse tiesin, että olisin pelännyt jokaista rapsutusta ja mahdollista oiretta..

Kovasti onnea kuitenkin pennun etsintään jos tähän rotuun päädyt. :)
Coton-pojat 08/2011 & 05/2012

Evelyn

Evelyn
Viestimäärä: 2

VS: CAVALIERIT - Torstaina, 26.04.2012 klo 13:00  
+
0
Cavalierit on ehdottomasti ihanimpia koiria! Meille tuli 2006 cavalierpentu, uros. Paras kaverini!<3 Maailman kiltein koira, minkä ikinä oon nähnyt♥ Viime vuonna sille paljastui epilepsia ja maksasairaus.. Se piti lopettaa syyskuussa :'(*
Mutta jos koiraa etsii, niin sen voin sanoa, että cavalierit on kaikinpuolin ihania ja ystävällisiä<3
(Viestiä on muokattu torstaina, 26.04.2012 klo 13:02)

Lindac

Lindac
Viestimäärä: 44

VS: CAVALIERIT - Torstaina, 26.04.2012 klo 17:19  
+
0
Olen kyllä valmis hoitamaan sairastakin koiraa. Minulla oli n.10-11 vuoden ajan marsuja, joista yhden marsun toinen silmä sokeutui. Siitä lähtien laitoin sille päivittäin silmätippoja. Se oli pitkäikäisin marsuistani (6v 2kk).. Ja olen tavallaan hoitoalalla töissä, kun vaikeasti kehitysvammaisten kanssa olen. Niin tarvittaessa lääkitseminen/sairauden hoitaminen ei tuota minulle vaikeuksia..

Kovasti olen kyllä tähän rotuun ihastunut. Eilen kävellessäni kotiin vastaan tuli iloinen 10 -vuotias cavalier, ja juttelin sen ulkoiluttajan (koiran omistajan naapurin) kanssa :)
Minulla oli 10v. ajan (-02 --> -12) marsuja (Viivi, Leevi, Ilona, Naksu ja Lilla) ja v.2012 lähtien ollut hoitokoirana labradorinnoutaja Puppe, syntynyt v. 2009.

Trindy's This is my life (Marcus) "Mars" -novascotiannoutaja s.16.4.2013 <3

Harlow

Harlow
Viestimäärä: 233

VS: CAVALIERIT - Torstaina, 26.04.2012 klo 20:02  
+
0
Tuollainen hoitaminen, kuten tippojen laittaminen on vielä pientä siihen verrattuna mitä ajoin takaa. Samoin kaikki muukin tilapäinen hoitaminen. Kyse on siitä, miten se sairaus ja hoitaminen vaikuttaa omistajaankin henkisesti. Cavalierin kohdalla kyse voisi olla useammasta eri lääkkeistä ja isoistakin lääkemääristä ja niistä huolimatta voisi joutua seuraamaan koiran ahdinkoa ja rapsutuskohtauksia, mahdollisesti kivuliasta huutoakin ja miettimään, missä menee raja ja miten pitkään on inhimillistä antaa koiran elää. Lisäksi valjaissa/pannassa liikkuminen voisi olla hyvin hankalaa, sillä koira ei todennäköisesti sietäisi paljoakaan kosketusta niskan alueella. Edessä voisi olla mahdollisesti myös kallis leikkaus, jos neurologi sellaista suosittelee.

Halusin siis vain painottaa sitä, ettei ole kyse siitä, että muistaa vain antaa kerran päivässä jonkun pillerin tms ja kaikki hoituu sillä. Lääkkeet ei välttämättä täysin poista koiran oireita ja edessä voi olla pitkä rumba sen suhteen, mikä on hyvä lääke ja lääkemäärä ylipäätään. Suosittelen vierailemaan tuolla sennin syringomyelia -blogissa, joka havainnollistaa asiaa hyvin.
Coton-pojat 08/2011 & 05/2012

kirppuu

kirppuu
Viestimäärä: 20

VS: CAVALIERIT - Tiistaina, 27.11.2012 klo 15:54  
+
0
Pessi, 9 kk vanha mustaruskea löllykkä asustaa täällä :) Pessillä on tällähetkellä ns. mörkökausi (:D) joka paikassa on mörköjä joille haukkua :) Herralla joutuu pitämään tötteröä päässä, raukka söi vasempaan etutassuun märkivät haavat :( Ruokaa on joutunu vaihtamaan useempaan otteeseen, RC:n penturuuasta tuli hiivaa korviin. Pessin kans on käyty tokon pentukurssilla, ja pentujen jatkokurssilla :) Agilityä meinattiin kokeilla, keväällä alkaa täälläpäin kurssit joten sinne siis ^^ Rauniopelastusta ois kans kiva kokeilla, ja varmaan jonkulaisia ns. ''rauniota'' tulee takapihalle, kun lunta ilmaantuu :) Koiratanssi on kans ihan kivan näköstä, mitä näitä videoita on katellu :) Näyttelyissä Pessiä ei voi käyttää, toinen palli jäi kanavaan :( Mutta onneksi joku keksi mätsärit ^^

Mitäs muiden lössyköille kuuluu? :)

Ja että nko muidenkin cavalieroilla nyt/ollut joskus mörkökausia? :D


// peräkkäiset viestit yhdistetty
(omia viestejään pääsee vuorokauden ajan kirjoituksesta muokkaamaan jos huomaa että jokin asia unohtui tai tuli kirjoitusvirhe)
- griffon
(Viestiä on muokattu tiistaina, 27.11.2012 klo 16:09)

bzzt

bzzt
Viestimäärä: 285

VS: CAVALIERIT - Keskiviikkona, 28.11.2012 klo 13:42  
+
0

Harlow kirjoitti:

Cavalierin kohdalla kyse voisi olla useammasta eri lääkkeistä ja isoistakin lääkemääristä ja niistä huolimatta voisi joutua seuraamaan koiran ahdinkoa ja rapsutuskohtauksia, mahdollisesti kivuliasta huutoakin ja miettimään, missä menee raja ja miten pitkään on inhimillistä antaa koiran elää. Lisäksi valjaissa/pannassa liikkuminen voisi olla hyvin hankalaa, sillä koira ei todennäköisesti sietäisi paljoakaan kosketusta niskan alueella. Edessä voisi olla mahdollisesti myös kallis leikkaus, jos neurologi sellaista suosittelee.



Näin meillä. Olin ihan pienestä asti halunnut koiran ja voin kertoa että oli murskaavaa saada kuulla, ettei se kauan odotettu ja rakastettu lemmikki ehkä eläis edes vuoden ikäiseksi. Täällä on nyt viisi vuotta eletty sairaan koiran kanssa ja kyllä se lopetus on ollu mielessä hyvin usein.

Täällä siis alko syringo-oireet puolen vuoden iässä, elämä kuitenkin jatkuu yhä epilepsialääktiyksen voimin ja ikääkin on kohta ''jo'' kuusi vuotta. Vähän koiralle, mutta paljon koiralle jonka ennustettiin kuolevan aikoja sitten.

Lääkkeet auttavat, mutta eivät vie pois kohtauksia, rapsuttelua, ilman lipomista ja kärpästen pyydystelyä. Pahan päivän sattuessa sitä miettii että onkohan koiran elämä elämisen arvoista lainkaan. Onneksi harvemmin on näitä päiviä, jolloin kohtaukset on hillittömiä ja koira ei meinaa pystyä lenkkeilemään, kun ei pysty kävelemään.

Magneettikuvauksissa ei olla käyty. Aisti on kaukana ja mitäpä me sillä paperilla sitten tehtäis, kun koiran oireista näkee jo silmällä ettei se oo terve. Leikkaus ei myöskään oo käyny mielessä, suurin osa koirista menehtyy siihen ökykalliiseen pelleilemiseen.

Vaikka koiran kanssa ei voi harrastaa mitään, eikä se juuri ole tottelevainenkaan niin se on opettanu mulle paljon. Ei ehkä koiranpidosta tai -koulutuksesta, mutta koiranhankinnasta kyllä. Ei ikinä enää samoja typeriä virheitä. Yritin omaa koiraa hankkiessani välttää kaikkia niitä tyypillisiä koiranostajan virheitä, jotka cavalierin kanssa tehtiin.

Cavaliereista on jäänyt ''jostain syystä'' vähän huono maku suuhun, enkä varmasti tule koskaan enää ottamaan toista. Tai ylipäänsä mitään ulkonäkökriteereillä alun perin jo seurakoiraksi jalostettua rotua. Eikä tää syringo oo ainoa virhe, koiralta on leikattu napatyrä ja siltä puuttuu kauhee määrä hampaita. Kaiken lisäks tolla on niin järkyttävä määrä turkkia, ettei se voi elää normaalia elämää jo senkin takia. :nauru:
dku Redi 2012-2018
cavspan Judi 2007-2015

Beauceron

Beauceron
Viestimäärä: 940

VS: CAVALIERIT - Keskiviikkona, 28.11.2012 klo 21:48  
+
0

Evelyn kirjoitti:

Cavalierit on ehdottomasti ihanimpia koiria! Meille tuli 2006 cavalierpentu, uros. Paras kaverini!<3 Maailman kiltein koira, minkä ikinä oon nähnyt♥ Viime vuonna sille paljastui epilepsia ja maksasairaus.. Se piti lopettaa syyskuussa :'(*
Mutta jos koiraa etsii, niin sen voin sanoa, että cavalierit on kaikinpuolin ihania ja ystävällisiä<3



Pahoittelut koirasi sairastumisesta, mutta taytyy tahan kuitenkin kommentoida etta tuo boldattu kohta on hyva esimerkki siita miksi koiranostajille kannattaa kertoa muutakin kuin "cavalierit on kaikinpuolin ihania ja ystavallisia". Pistinpa nyt lusikkani soppaan koska rotu tuttu aidin kahden cavalierin kautta, ensimmainen jouduttiin lopettamaan 5-vuotiaana kun diabetes ei enaa pysynyt aisoissa ensialkuun maaratyilla laakeannoksilla, ja suurempaan annosmaaraan siirtymista ei niin pienelle koiralle suositeltu. Toinen on elossa, mutta se on viela niin nuori ettei valitettavasti taman rodun kohdalla voi tietaa mita kaikkea sillekin voi viela ehtia tulla. On ne ystavallisia toki joo, ja keskimaarin parempiluonteisia kuin moni akkipikaisempi pikkukoira, mutta monelle myos sellaiset asiat kuin tulevan koiran terveys ovat tarkeita. Varsinkin jos rodun vakavimmat sairaudet ovat noinkin kamalia kuin syringomyelia ja sydansairaudet.
Haaveissa kl u

Tiainen

Tiainen
Viestimäärä: 976

VS: CAVALIERIT - Keskiviikkona, 28.11.2012 klo 22:42  
+
0

Lindac kirjoitti:

Olen kyllä valmis hoitamaan sairastakin koiraa.



Itse en ainakaan sitä epäilekään, mutta kyse ei ole siitä.

Hankkimalla koiran, joka on rotua x, tukee samalla myös rodun parissa harjoitettua jalostustyötä. Eli kun ehdoin tahdoin hankkii koiran, jonka tietää hyvin potentiaalisesti olevan perimänsä vuoksi todella sairas, antaa hyväksyntänsä ja tukensa sairaiden koirien jalostukselle.

Kuluttaja on merkittävä osasyyllinen monen rodun surkealle terveystilanteelle. Kuluttaja. Eli pennunostaja.

bzzt

bzzt
Viestimäärä: 285

VS: CAVALIERIT - Tiistaina, 27.08.2013 klo 22:16  
+
0
Nyt eletään raskaita aikoja cavalierin kanssa. Koira on ollut lopetusuhan alla jo vuosia, mutta pikkuhiljaa hyvänlaatuinen sairaus on edennyt ja tilanne on muuttunut. Muutokset näkyvät koirassa selkeästi ja luopumisen aika lähenee. :suru:

Onko täällä muita syringocavan entisiä tai nykyisiä omistajia?
dku Redi 2012-2018
cavspan Judi 2007-2015

Beauceron

Beauceron
Viestimäärä: 940

VS: CAVALIERIT - Tiistaina, 30.05.2017 klo 05:17  
+
0
Tuli mieleen tuossa yhtenä päivänä että jos cavalierin jonkun rodun kanssa risteyttää niin se voisi olla punavalkoinen bretagnenspanieli. Erään teorian mukaan alkuperäiset metsästysspanielit ovat kotoisin suunnilleen nykyisen Ranskan alueelta ja bretagnenspanieli on myös kevytrakenteisempi, pitkäkuonoisempi ja terveempi rotu.

En ole viimeaikoina seuraillut rodun tilannetta joten en tiedä onko jo jotain ratkaisuja tehty.
Haaveissa kl u

  Siirry sivulle: 1 2
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä25870
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä5791
Viestejä yhteensä543778
Uudet käyttäjät tänään1
Viestiketjuja aloitettu tänään0
Viestejä kirjoitettu tänään0
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös263100
(Tilastot päivitetty viimeksi 06.12.2019 klo 02:00)