Koirat.com

Nyt on uus puku! Musta Hurtan ulkoilupuku, kokoa 452. Taulukko olis opastanut cockerille yhtä kokoa pienempää haalaria, mutta se oli selkeesti ihan liian pieni. Varmaan nartulle sopiva, mutta uros saa olla melko pienikokoinen jos siihen kokoon mahtuu.

Koira eka vähän katteli, että ootkos emäntä ihan tosiassaan että tämä päällä voi liikkua. Ei suotunut nostamaan koipea ekaan pariinsataan metriin, mutta sitten kun ekan kerran pissas, tajusi ettei puku rajoitakaan liikkumista. Tokalla ulkoilukerralla meni puvussansa jo kuin vanha tekijä.

Ja emäntähän on TODELLA tyytyväinen, kun ei lenkin jälkeen kantautunut sisään yhtään risua eikä puiden lehtiä.

Muok. Tuohon pesujuttuunhan mun vielä piti vastata, eli meillä pestään aina ennen trimmiä ja ennen näyttelyä. Keskimäärin ehkä n. kerran kuussa. Näin keväällä saattaa joutua pesemään vähän tiheämpään, kun tuo hiekanpöly tuntuu tarttuvan turkin pintaan. Talvella pesuväli hieman pidempi.

kiivilintu kirjoitti:

Toi turkki hämää tosi paljon kyllä, kun se on tollanen lammasmainen Ja tolla on edelleen kahden edestä nahkaa... Ehkä se aikoo kasvaa jonkun mastiffin kokoiseksi.

Turkki hämää jonkin verran vanhempanakin, Manu ainakin näyttää märkänä vieläkin pienemmältä vaikka se on muutenkin tuollainen hoikkapoika ja sitä ylimääräistä nahkaa löytynee kaikilta cockereilta ainakin jokusen verran.

Tervetuloa mukaan palstailemaan vucko.

Miltä on elämä tuntunut haalaroidun cockerin kanssa Maru? Vähenikö hiekan määrä ja risut paljonkin? Mekin ollaan kurahaalarin hankintaa harkittu, mutta vaiheessa on ja ei varmaan tälle keväälle enää ole haalaria tulossa.

Meillä koiruuden pesupäivät ovat keskimäärin muutaman kuukauden välein, viimeistään silloin kun koira tuoksahtaa/näyttää tai tuntuu likaiselta. Tassu- ja mahapyykille tosin joutuu useammin, vähän säistä riippuen.

Manu 6/2008
Morris 3/2013

Kotiin ei juurikaan kantaudu roskaa koiran mukana, kun käyttää haalaria. :) Ei tarvitse imuroida joka päivä, niinkuin aiemmin joutui tekemään. Ainut vaan, että haalarin käyttö takuttaa mahakarvoja jonkin verran, eli niitä joutuu kampailemaan selväksi.

Mä en muuten mitenkään voinut uskoa että oikeesti joutuisi joka päivä imuroimaan cockerin takia, mutta näinhän se on... Lattiat meillä pestään vähintään keittiöstä ja eteisestä joka toinen päivä, koska Jedi levittää ruokaa ja likaa kaikkialle. Huhhei vaan, ainakin pitäisi olla nurkat siisteinä

Mulla meni taas tänään melkein hermo tohon Jedin ahneuteen. Annoin sille polvilumpion aamulla ja sehän ei sitten taas meinannut ketään (mua, avoa tai kissoja) päästää keittiöön tai edes eteiseen vaan murisi niskakarvat pystyssä... Piti ihan lähteä jäähylle olkkariin ennen kun menin keittiöön kun ärsytti niin paljon. Pitäisi vissiin tehdä uusi visiitti ongelmakoirakouluttajalle kun ei noi sen keinot ole vielä auttaneet mitään... Jaa miten niin cockeri ahne koira? Tai ainakin toi meidän tapaus Jedi on muuten koira joka hipoo täydellisyyttä mun mielestä, mutta toi luiden omistusjuttu on niin raivostuttava (ja kallis) juttu...

Tuo ruuan päältä murina kannattaa kitkeä pois heti alkuunsa ja tehdä koiralle selväksi ettei tuollainen käytös käy päinsä, muuten tulee ongelmia! Tuo, että lähdit itse pois toiseen huoneeseen koiran muristessa, ei ollut ollenkaan hyvä juttu, vaan sehän vahvisti Jedille sen, että kun se murisee, sinä väistät pois paikalta.

Itse tekisin harjoituksia jo ihan ruokaa antaessa, eli koira pyydetään esim. paikalleen istumaan siksi aikaa kun laitat ruuat valmiiksi kuppiin. Koira saa mennä kupilleen, vasta sitten kun omistaja antaa luvan. Samaa harjoitusta myös niiden luiden ja lelujen kanssa, sinun täytyy voida ottaa luu tai lelu pois koiralta silloin kun SINÄ haluat, ei silloin kun koira sen sattuu sallimaan.

Juu meillä kyllä tehdään niin, että kuppi on lattialla ja Jedi saa mennä sinne vasta luvan saatuaan. Kyllä se siinä vaiheessa uskoo, tosin koska se on pentu niin välillä joutuu muistuttamaan että miten homma tehdään...

Maru kirjoitti:

Tuo, että lähdit itse pois toiseen huoneeseen koiran muristessa, ei ollut ollenkaan hyvä juttu, vaan sehän vahvisti Jedille sen, että kun se murisee, sinä väistät pois paikalta.

Oli vaan pakko mennä hetkeksi johonkin rauhoittumaan, koska jos olisin kiukkusena mennyt sitä käytöstä oikaisemaan ei siitä olisi ollut mitään apua Ja tosiaan, en lähtenyt pois keittiöstä vaan tulin eteisestä ja käännyin siitä makkariin eli keittiön viereisestä ovesta. Menipä vaikeaksi tää selitys Eli tein pikku mutkan vaan ennen keittiöön menoa.

Laitoinpas taas viestiä ongelmakoirakouluttajalle. Rahaa palaa, mutta mielummin niin kun että meillä on aina ruoka-ajat ongelma tai että toi joskus käy jonkun päälle ruoan takia...

Jedi on vähän jo kasvanu! Huomenna olis mittaustuokio.

^ Pidittekö mittaustuokion?
En tiedä mitä olette jo kokeilleet tuohon luiden jne. päällä murisemiseen tai oletko käynyt esim. tätä ketjua kurkkaamassa, mutta toivottavasti löydätte/keksitte avun tilanteeseen. Mitä kouluttaja on teille ohjeistanut?

Meillä olisi täällä edessä myöhäinen pesutuokio, kunhan vain jaksan ryhtyä toimeen.

Oikeastaan ollaan menossa tossa kohtapuoliin ongelmakoirakouluttajalle uudemman kerran... Nykyään kuitenkin Jedi saattaa sohvalla syödä luutaan murisematta, mutta siivet ja rangat on edelleen ongelma.

Mittailin tossa äsken että Jedi on noin 35-36cm korkea. Tulos ei kyllä ole ihan varma kun on hankala mitata ja samalla pitää koiraa seisomassa

Ootteko hei kohdannut ongelmia ton turkin kanssa? Jedillä on siis edelleen toi pentuturkki, jota on tollasta ohutta, takkuuntuvaa höytyvää, jota on paljon. Se menee ihan hirveeksi rastaksi ihan päivässäkin ja saan aina olla niitä takkuja availemassa, mikä on kauhea homma kun yhden pikkusen takun avaamiseen voi mennä puoli tuntia... Ja niitä tulee tosiaan pääasiassa tohon mahan alueelle. Joku mainitsi mulle eläinkaupassa myytävästä suihkeesta, jota käytetään esim. persialaiskissoilla että saisi juurikin noi takut pois. Mahtaakohan toimia? Käy niin sääliksi Jediä kun se välillä oikein huutaa kun avaan takkuja, vaikka yritän olla tosi varovainen...

Meillä on ollut tosi vähän ongelmia cockerin turkin kanssa, vai olenko jo unohtanut millainen pentuturkki Riku cockerillamme oli. Se kun on jo neljä vuotias poika. Sen muistan, että selän päällä oli karvaa joka oli pehmeää, sitä kun sitten aikanaan, noin puolen vuoden ikäisenä aloin nyppimään, niin alta alkoi paljastumaan sileää, kiiltävää karvaa. Nykyään sillä on sileä ja hyvin takuttomana pysyvä karva. Harjaan ja kampaan sen parin päivän välein ja katson kainalot ja mahan alustan, ettei ole takkuja. Muuten minua kiinnostaisi tietää, että minkä kokoisia cockereita teillä on? Meidän uros on korkeudeltaan 39,5cm ja painoa 13,5kg. Ei muuta, kuin nyt vain kaikki mittailemaan ja punnitsemaan omat koiranne.

kiivilintu kirjoitti:

Ootteko hei kohdannut ongelmia ton turkin kanssa? Jedillä on siis edelleen toi pentuturkki, jota on tollasta ohutta, takkuuntuvaa höytyvää, jota on paljon. Se menee ihan hirveeksi rastaksi ihan päivässäkin ja saan aina olla niitä takkuja availemassa, mikä on kauhea homma kun yhden pikkusen takun avaamiseen voi mennä puoli tuntia... Ja niitä tulee tosiaan pääasiassa tohon mahan alueelle. Joku mainitsi mulle eläinkaupassa myytävästä suihkeesta, jota käytetään esim. persialaiskissoilla että saisi juurikin noi takut pois. Mahtaakohan toimia? Käy niin sääliksi Jediä kun se välillä oikein huutaa kun avaan takkuja, vaikka yritän olla tosi varovainen...

Vastaan täältä naapurirodun puolelta... Persialaiskissoista en tiedä, mutta jenkeillä käytän tätä tuotetta. Tai vaikeimpiin tapauksiin tätä. Tuohon jälkimmäisiin sain vihjeen skyenterriereiden keskustelupalstalla. Se on hevosille tarkoitettu tuote eli sopii varmasti paremmin karkeampaan turkkiin, mutta kyllä siitä selkeä apu on jenkeilläkin.

Eihän nuo tietenkään mitään ihmeaineita ole, mutta helpottavat jonkun verran.

Sitä höttökarvaa voi tosiaan nyppiä vähemmäksi. Leikkaa kumihanskasta yksi sormi irti, laita se "irtosormi" etusormeesi ja nypi. Irtoaa hyvin.

^ Pitää kokeilla. Oon nyt kampaillut Jediä joka päivä ja kyllähän tota karvaa lähtee. Pahin ongelma on kylläkin toi maha. Jedillä oli tosi pitkä turkki verrattuna siskoonsa, joten kaipa toi takkuuntuminen johtuu siitäkin että toi turkki on niin pitkä. Trimmistäkin oli apua tasan olemattoman verran

Niinhän siinä sitten kävi, että koirakuume otti vallan ja raahasin kotiin eilen koiranpennun.
Pentu on 11-viikkoa vanha orange roan-poika. :)

Maru kirjoitti:

Niinhän siinä sitten kävi, että koirakuume otti vallan ja raahasin kotiin eilen koiranpennun.
Pentu on 11-viikkoa vanha orange roan-poika. :)

Kuvia kehiin! Orange roanit on mun mielestä maailman söpöimpiä cockereita, olisin itsekin halunnut sellasen mut sitten päädyin tohon Jediin kuitenkin!

Täältä löytyy kuva kakarasta:
http://cockeri.vuodatus.net/page/Timi

Jospa tänne uskalautuu kirjoittelemaan nyt kun on koirarotu jo päätetty, ja pentukyselyitä laitettu kasvattajille... Pitkäänhän se oli mäyräkoira joka tähän huusholliin piti tulla "pieneksi" koiraksi, ja oltiin jo ottamassa pentua mutta sitten havahduttiin siihen että ei meillä kyllä ole aikaa talonrakentamisen ohella kasvattaa pentua, eli sovittiin sitten että pentu tulee kun talo on valmis. No, sitten alettiin epäilemään rotuvalintaa, ja avokki suuressa viisaudessaan möläytti että "saat valita ihan itse", eikun rotu vaihtoon ja nyt olisi sitten lapsuuden haavekoirarotu varmaksi päätetty Ja tätä ei enää vaihdeta!

Tietysti jännittää miten selviydyn tuosta turkista, meillä tosiaan on kaikki koirat olleet lyhytkarvaisia tähän asti ja turkinhoito on ollut tyyliä harjaus kerran kuussa, pesu kerran vuodessa
Katselin tuollta jo vinkkejä turkinhoitotuotteisiin, ja kasvattaja varmaan antaa omia vinkkejä ja suositteluja, mutta miten te, jotka käytte paljon metsässä ja uimassa koirien kanssa olette pärjänneet? Meillä tosiaan liikutaan päivittäin metsässä, ja uimaan pääsevät melkein päivittäin. Mietinkin, onko tällä liikkumisella mahdottomuus pitää turkkia näyttelykunnossa? Pitääkö se turkki joka huuhtelun jälkeen föönata ja karstata läpi?
Entä, käytättekö kaikki konetta trimmaamiseen vai tekeekö joku sen ihan käsipelillä, eli saksilla + nyppien? Tietysti varmaan alussa viedään ammattilaiselle, mutta itse ajattelin kyllä opetella oikeaoppisen trimmaamisen.

Onko muilla täällä isoja koiria samassa taloudessa cockerin kanssa? Meillä tosiaan on nuo kaksi, sekarotuinen ja labbis. Mietin ehkä eniten juuri nyt sitä pentuaikaa, miten tehdä, itse jätin labbispennun huoletta meidän aikuisen sekarotuisen kanssa työpäiväksi yksin, mutta tuntuu hurjalta jättää niin pientä kahden ison kanssa ilman valvontaa. Kuiten uskon/tiedän, että kumpikaan ei tahallaan vahingoita pentua, mutta jos innostuvat leikkiin ja siinä sitten käy jotain...Miten te tekisitte? En kuitenkaan ole yhtään huolissani cockerin sopivuudesta laumaan, ja tiedän että kumpikin koira ottaa vastaan pennun kuin pennun ilman mitään mutinoita. Suurempi ongelma tulee ehkä olemaan se, että pentua ei kuriteta tarpeeksi

Sitten, oletteko huomanneet näin yleistäen suurta eroa urosten ja narttujen välillä? Meillä on vielä avoinna, että kumpi meille tulee. Jotenkin olen itse kallistumassa narttuun, mutta mietin kuitenkin että jos uros olisi "sähäkämpi" vaihtoehto, kun itse pidän hieman kovemmista ja menevistä koirista.

Niin, ja onko kellään kokemusta käyttölinjaisesta cockerista? Kun avo harrastaa metsästystä ja minä verijälkeä, on sellainenkin käynyt mielessä. Jos olen ymmärtänyt oikein, on se "turboversio" normi cockerista, eikä sellaisen kanssa ole juurikaan tekemistä näyttelykehässä?

Tosiaan, pentu tulee näillä näkymin vasta marras-joulukuussa, eli aikaa on miettiä ja kerätä tietoa.
Huh, miten paljon juttua tuli kun rupesin miettimään noita mieltä askartavia kysymyksiä, toivottavasti jaksatte lukea läpi edes puolet
Niin ja hyviä/huonoja kokemuksia kasvattajista/niiden koirista saa mielellään laitta yksityisviestinä :)

Muoks. lisätty VIELÄ yksi kysymys, taitaa olla kyselyikä jäänyt päälle...

raggetti kirjoitti:


Katselin tuollta jo vinkkejä turkinhoitotuotteisiin, ja kasvattaja varmaan antaa omia vinkkejä ja suositteluja, mutta miten te, jotka käytte paljon metsässä ja uimassa koirien kanssa olette pärjänneet? Meillä tosiaan liikutaan päivittäin metsässä, ja uimaan pääsevät melkein päivittäin. Mietinkin, onko tällä liikkumisella mahdottomuus pitää turkkia näyttelykunnossa? Pitääkö se turkki joka huuhtelun jälkeen föönata ja karstata läpi?
Entä, käytättekö kaikki konetta trimmaamiseen vai tekeekö joku sen ihan käsipelillä, eli saksilla + nyppien? Tietysti varmaan alussa viedään ammattilaiselle, mutta itse ajattelin kyllä opetella oikeaoppisen trimmaamisen.

Onko muilla täällä isoja koiria samassa taloudessa cockerin kanssa? Meillä tosiaan on nuo kaksi, sekarotuinen ja labbis. Mietin ehkä eniten juuri nyt sitä pentuaikaa, miten tehdä, itse jätin labbispennun huoletta meidän aikuisen sekarotuisen kanssa työpäiväksi yksin, mutta tuntuu hurjalta jättää niin pientä kahden ison kanssa ilman valvontaa. Kuiten uskon/tiedän, että kumpikaan ei tahallaan vahingoita pentua, mutta jos innostuvat leikkiin ja siinä sitten käy jotain...Miten te tekisitte? En kuitenkaan ole yhtään huolissani cockerin sopivuudesta laumaan, ja tiedän että kumpikin koira ottaa vastaan pennun kuin pennun ilman mitään mutinoita. Suurempi ongelma tulee ehkä olemaan se, että pentua ei kuriteta tarpeeksi

Sitten, oletteko huomanneet näin yleistäen suurta eroa urosten ja narttujen välillä? Meillä on vielä avoinna, että kumpi meille tulee. Jotenkin olen itse kallistumassa narttuun, mutta mietin kuitenkin että jos uros olisi "sähäkämpi" vaihtoehto, kun itse pidän hieman kovemmista ja menevistä koirista.

Niin, ja onko kellään kokemusta käyttölinjaisesta cockerista? Kun avo harrastaa metsästystä ja minä verijälkeä, on sellainenkin käynyt mielessä. Jos olen ymmärtänyt oikein, on se "turboversio" normi cockerista, eikä sellaisen kanssa ole juurikaan tekemistä näyttelykehässä?

Tosiaan, pentu tulee näillä näkymin vasta marras-joulukuussa, eli aikaa on miettiä ja kerätä tietoa.
Huh, miten paljon juttua tuli kun rupesin miettimään noita mieltä askartavia kysymyksiä, toivottavasti jaksatte lukea läpi edes puolet
Niin ja hyviä/huonoja kokemuksia kasvattajista/niiden koirista saa mielellään laitta yksityisviestinä :)

Muoks. lisätty VIELÄ yksi kysymys, taitaa olla kyselyikä jäänyt päälle... .

Trimmausta tehdessä kaulaa ja korvia otetaan koneella, muuten käytetään ohennus- ja leikkuusaksia ja nyppiäkin voi.
Kyllä se turkki pysyy kunnossa, kun kampaa vaikka kerran viikkoon kunnolla läpi ja pesee esim kerran kuussa + käyttää hoitoainetta. Mustilla ja tummilla blue roaneilla turkki on yleensä hieman paksumpaa kuin muilla väreillä.

Cockeri pärjää varmasti isompienkin kavereiden kanssa. Tutullani oli ennen cockeri + labbis ja hyvin sujui. Alkuun kannattaa tietenkin vähän katsoa perään, ettei ihan pienenä pentuna jää pahasti toisten jalkoihin, todennäköisesti ne isommat kuitenkin osaa hieman varoa ja ymmärtävät että toinen on pentu vielä.

Mielestäni cockereissa ei hirveästi ole luonne-eroa urosten ja narttujen välillä, joten aikalailla sama kumman otat.

Jos näyttelyihin haluat, ei kannata hankkia käyttölinjaista. Eroaa ulkonäöllisesti niin paljon peruscockerista, että sille on vaikeaa saada näyttelyistä edes sitä H:ta. Usein käyttölinjainen saakin hylätyn.
Myös ihan peruscockerista voi saada hyvän metsästyskoiran, varsinkin kun opettaa pienestä pitäen metsään ja riistanhajuun. Ei siis todellakaan mene niin, että pelkästään käyttölinjaisista olisi metsälle.

Suosittelen. :)

Kiitos Maru vastauksestasi!
Turkeissa taitaa kuitenkin olla aika paljon laatueroja, ja jos olen ymmärtänyt oikein on aikamoista arpapeliä, minkälainen turkki omalle koiralle osuu?
Tuon väreistä - turkin paskuudesta ovat aika monet sanoneet samaa, harmi vaan kun itse haluaisin juurikin tumman blue roanin ;)
Missä hinnoissa cockereiden hinnat liikkuvat tänäpäivänä?