Colliet - osa 3
naatti
Viestimäärä: 280
Ja tässä vielä Johannnalle video collieista valjakossa Ovat toki pehkoja (ja bortsuja), mutta oman nahkan kanssa olen myös kokeillut pulkan vetämistä ja hyvin toimi!
Ilopillerin ikuisuusprojekti
Jary
Viestimäärä: 99
virtahepo
Viestimäärä: 1788
Itse kyllä sokeutuu helposti oman koiransa painolle ja ulkomuodolle, joten mä aina tasaisin väliajoin pyydän täysin ulkopuolisia (esim. ell, hieroja tms) kokeilemaan koiran, onko se niiden mielestä lihava. Nyt kommentti on ollut "ei, sopiva, ei saa lihoa ainakaan enempää". Agilityn takia mä vaan sen painosta stressaan, mutta se onkin vaan harrastelua meille.
muok/ kyse oli pk collieista (kerkesin kirjoittaa jo), mutta ilmeisesti samanmoisen laista asiaa
Jary
Viestimäärä: 99
EDIT: Tässä vielä kuva mun pontsosta. Sori tuo turkki, ihan sekaisin ;)
kissun
Viestimäärä: 362
Jos itse tietää että koira on hyvässä kunnossa, niin antaa niiden kommenttien mennä ohi vaan.
Scorpion
Viestimäärä: 358
Ja
Vähän koira on saanut kyllä turkkia sitten iän myötä, mutta ei ole yhtä pitkäkarvainen kun pehkot yleensä. Mutta kuitenkin tuosta huomaa, että karvat tekevät miehen
Jary
Viestimäärä: 99
nakki
Viestimäärä: 1
Minkälaisia kokemuksia teillä on collieista lapsiperheessä? Lapsella toki on selvät pelisäännöt siitä miten koiran kanssa ollaan (meillä on tällä hetkellä pieni seurakoira), mutta miten teidän kokemuksen mukaan colliet suhtautuvat lapsen tekemiin virheisiin? Siis esimerkiksi meillä kyllä välillä innostutaan halailemaan liian kovakouraisesti yms. mutta nykyinen koira ei siitä nokkiinsa ota, lähtee pois jos saa tarpeekseen eikä jää märehtimään ikävää kokemusta.
Olen jo rotupohdinnat tehnyt ja (sk) collie on se minkä haluan, itselleni harrastuskaveriksi ja perhekoiraksi, mutta tosiaan tuo pikkulasten kanssa toimiminen vähän mietityttää.
Hirvee pentukuume nyt jo, mutta realistisesti pennun hankinta on ajankohtainen vasta parin vuoden päästä. Mutta saahan sitä jo vähän miettiä ja haaveilla eikös...
Emmuska
Viestimäärä: 328
Kuulostipa siitä että lapset saa tuota repiä mielin määrin, ei, lapsille aina sanotaan siitä eikä ne kauheasti saa koirissa roikkua ettei mitään käy :)
Emma <3
http://ekanoma.blogspot.fi/
Jary
Viestimäärä: 99
Dee
Viestimäärä: 53
Jary
Viestimäärä: 99
magik
Viestimäärä: 3965
Jary
Viestimäärä: 99
magik kirjoitti:
Karkaileeko sk colliet helposti vai voiko niitä pitää vapaankin esim metsässä tms? Toivottavasti joku vastaa. kiitos jo etukäteen.
Sk colliet eivät varmaan karkaile yhtään sen enempää kuin pk collietkaan ;) Mutta siis paimenkoiramaiseen tapaan pysyvät yleensä oman lauman lähettyvillä. Ja mun colliella ei ainakaan ole niin vahvaa saalisviettiä, että lähtisi villieläimen perään kuin raketti. Ennemmin vain tarkkailee niitä, oli sitten kyse linnusta, jäniksestä, oravasta tai siilistä :) Pidän tuota aina vapaana sellaisilla alueilla, joissa ei yleensä törmää muihin. Näin siksi, että omani on tuollainen ylisosiaalinen höppänä joka haluaisi tutustua jokaikiseen lähistöllä olevaan koirakkoon. Lähtee siis innoissaan toisen koiran perään jos on vapaana.
trion
Viestimäärä: 3
magik kirjoitti:
Karkaileeko sk colliet helposti vai voiko niitä pitää vapaankin esim metsässä tms? Toivottavasti joku vastaa. kiitos jo etukäteen.
Jary kirjoitti:
Sk colliet eivät varmaan karkaile yhtään sen enempää kuin pk collietkaan ;) Mutta siis paimenkoiramaiseen tapaan pysyvät yleensä oman lauman lähettyvillä. Ja mun colliella ei ainakaan ole niin vahvaa saalisviettiä, että lähtisi villieläimen perään kuin raketti. Ennemmin vain tarkkailee niitä, oli sitten kyse linnusta, jäniksestä, oravasta tai siilistä :) Pidän tuota aina vapaana sellaisilla alueilla, joissa ei yleensä törmää muihin. Näin siksi, että omani on tuollainen ylisosiaalinen höppänä joka haluaisi tutustua jokaikiseen lähistöllä olevaan koirakkoon. Lähtee siis innoissaan toisen koiran perään jos on vapaana.
Täällä pk collie jolla ei nuorempana kyllä kiinnostanut pätkääkään oma lauma tai omat ihmiset, lähti jos lähti. Riistaviettiäkin löytyy, saattoi lähteä vainun perusteellakin jonkun elukan perää. Näiden asioiden kanssa on painittu ja paljon, nyt kolmen vuoden iässä alkaa korvia ja laumaviettiä jo löytymään, tai sitten omistaja on vihdoin oppinut vahvistamaan niitä Mutta kannattaa varautua siihen että sieltä tulee riistaviettinen kaveri, kaikki on mahdollista.
Oma kyssäri loppuun, hoi ihmiset joilla on kokemusta sk'ta ja pk'sta, huomattavia eroja? Nahka kiehtoo, mutta tän pitkäkarvasen perusteella en uskalla yhtään collieta enää ottaa, ellei nahkat sitten ole terveempiä kaikinpuolin (kropaltaan ja pääkopaltaan) kuten kovasti väitetään. Enkä usko enää kuin omakohtaisiin kokemuksiin..
naukunen
Viestimäärä: 5081
On minusta karkea yleistys sanoa, että nahka olisi kaikinpuolin paranneltu versio pehkosta. Ongelmat ovat ehkä ennemmin erilaisia, jos aina sitäkään. Äkkiä kun pläräsin jalostustietokantaa mututuntumani tueksi niin pehkoilla menee esimerkiksi lonkkanivelpuolella heikommin kuin nahkalla, mutta vanhuuteen lopetettujen koirien keski-ikä on suunnilleen samoissa lukemissa. Onhan tuo lopetussyiden kirjo suurempi, mutta onpa noita rekisteröintejäkin se kuusi pehkoa per yksi nahka. Nahkan perusvaivoja tuntuvat olevan pienelle populaatiolle tyypilliset iho - ja silmäsairaudet ja ruoansulatuskanavan häiriöt, epilepsiaa ja spondyloosia on aina jossain ja jollakulla. Käyttäytymishäiriöitä on musta verrattaen vähän, mä en ole koskaan tavannut nahkaa joka olisi pelkoaggressiivinen tai arka. Lieneekö kyse sitten siitä että tunnen lähinnä nahkoja jotka ovat peräisin myös koirilla harrastavista kenneleistä, pehkoja kun taidetaan teettää aika paljon ihan näyttöön.
Mulla on tosiaan kolmivuotias narttu joka on ollut ikänsä terve siitä asti kun älysin siirtää sen pois nappularuokavaliolta, jos ei yhtä komplisoitunutta kennelyskää lasketa. Mun nahka on vaivaton ja vieraille pidättyväinen yhden ihmisen koira jolla on korkea laumavietti ja kiva moottori moneen touhuun. Se on hyvin hiljainen ja nöyrä, sisätiloissa huomaamaton, kiltti ja hyvä puhumaan koiraa. Radalla kuitenkin etenee hyvin ja on sopinut toistaiseksi kaikkeen mihin oon sitä keksinyt kokeilla. Minusta oikein onnistunut oman rotunsa edustaja joka on ollut mulle pienestä asti ihan mieletön ilonaihe. Tiedän kuitenkin sitten taas yksilöitä jotka ovat huomattavasti itsenäisempiä ja vaikeampia motivoida, ja pehmeyttähän näissä tuppaa olemaan joskus liiaksi.
Mä kun katson näitä rotuja ennemminkin juuri sen kannalta että miltä ne näyttää kentällä, niin nahka on musta tyypillisesti täpäkämpi ja reippaampi tekemään hommia siinä missä pehko on vähän seurakoiramaisempi.
nnora
Viestimäärä: 2246
Collie on yksi roduista joita olen mielessäni pyöritellyt, kun kaukana tulevaisuudessa siintää seuraavan koiran paikka auki. Haaveena olisi mahdollisesti laumaviettisempi, riistavietittömämpi ja koirasosiaalisempi kaveri kuin mitä omat lappalaiskoirat ovat. Moottoria tekemiseen saisi löytyä, muttei kuitenkaan niin paljoa ettei perus kerran-kaksi kertaa viikkoon treenit ja parin tunnin lenkitykset päivässä riitä. Hyvän kotikoiran ominaisuudet painavat vaakakupissa enemmän. Irtipidettävyys, sosiaalisuus sekä ihmisille että muille koirille. Osaa rauhottua silloin kun ei tapahdu.
Karvanlaadultaan ihailen Pina-collien ulkomuotoa. Mulle ei myöskään allergian takia ole sileä, lyhyt karva kaikista ihanteellisin. Pehko taas on liian, no pehko. Yhden Pina-kasvattajan nettisivut löysin. Jos jollain on tietoa hyvästä nahkakasvattajasta jolta tupsahtelee myös pinoja silloin tällöin niin saa yksäröidä !
Olisikohan minusta collien omistajaksi ?
Suomenlapinkoira Vilma 09/11
naukunen
Viestimäärä: 5081
Kun vertaa collieta ja lappalaiskoiria niin kyllähän ne keskimäärin on just tuota mitä toivot. Kyllä näilläkin sitä riistaa toisinaan on, mutta ei varmastikaan siinä määrin kuin lapikkailla. Oma ei ymmärrä eläinten jäljistä hölkäsen pöläystä, sellaisena vuosikkaana jahtasi muutamaa pupua mutta aika pian tuli äitiä ikävä. Haukkuherkkyyskin on verrattaen helpompi taittaa, pehmeämpiähän nää monesti on.
Nahkojenkin tukissa on tosi paljon eroja, jotkut ovat ihan kunnolla pörröisiä ja sitten on toi mun jonka yksittäinen karva on vähän toista senttiä pitkä ja karkea. Vertaisin ehkä dalmatialaiseen, mutta pohjavillalla. Mun tietämäni pinat ovat Timonalta ja Final Fantasy's-kennelistä, en ole koskaan edes ajatellut että joku niitä tarkoituksella kasvattaisi. Varsinkin kun aika harva varmaan rutiinisti geenitestaa tuota karvanlaatua.
nnora
Viestimäärä: 2246
Tuota karvanlaatua olen just nahkoilla miettinyt, että onko niitä kuinka "pörröisiä" yksilöitä olemassa. Semmonen paksumpikarvainen kävis mulla kanssa hyvin, mutta mitenkä senkään nyt voi sitten ennustaa pentukarvasta kuinka pörröinen siitä tulee.
Joskus on nähnyt sellaisen aika paksukarvaisen, saattoi olla kyllä ns. hormoniturkki.
Just semmoinen dalmiksen tms. lyhyt, sileä karva on mulle pahin, sitten taas tommonen porokoiran karva on ihan ok, mitä karkeampi ja villavampi, sen parempi.
Liityin nyt smooth collies-fb ryhmään. Onko olemassa suomalaista vastaavaa ryhmää ?
Vai olenko vaan niin puusilmä etten löytänyt
Suomenlapinkoira Vilma 09/11
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28165 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6323 |
Viestejä yhteensä | 545659 |
Uudet käyttäjät tänään | 0 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 0 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265827 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 20.04.2024 klo 02:30) |