Koirat.com

Täytyypä tänne nyt tulla myös kertomaan, että tarkan harkinnan jälkeen päätimme, että on parasta luovuttaa Nemo uuteen kotiin.. Ei tästä yhteiselosta yksinkertaisesti tule mitään, meillä ei ole resursseja kasvattaa Nemon kaltaista herkkää ja pelokasta/pelkoaltista koiraa. Itsekkin olen tälläinen ns. temperamenttinen ihminen, mäyräkoiran omistajana kun täytyy olla tiukkana. Herkän koiran kasvattaminen ei vaan onnistu. Mäyriksemme on välillä hankala ja sille täytyy huutaa ja komentaa, että se uskoo. Mahdotonta kasvattaa näitä kahta samalla tavalla, ja kuitenkin täytyisi samat säännöt koirilla olla ja Nemolle ei ole hyväksi samanlainen kasvatus. Se tarvitsee positiivista vahvistamista, ja olemme sillä tavoin yrittäneet sitä kasvattaakkin.
Viimeinen pisara oli se, kun Nemo pelkäsi minua niin paljon, että alistui täysin, vaikka en ole koskaan ikinä sille pahaa tehnyt. Se on vaan tämä huutaminen ja väärä energia mikä saa Nemon pelkäämään. Eihän koiran pitäisi ikinä omistajaansa pelätä.
Päätös ei ollut helppo, eikä ole vieläkään helppoa ajatella, että näin sitä joutuu luopumaan omasta koirasta, mutta koiran parasta ajatellen, tämä on paras ratkaisu. Nemo ansaitsee positiivisen, tasapainoisen ja rauhallisen elämän. Sellaisen, jota emme osaa sille tarjota. Helpompi se on nyt antaa uuteen kotiin kun myöhemmin.
Sekavaa tekstiä syntyi, mutta tätä on vaan niin vaikea selittää. Ja kyse ei missään nimessä ole siitä, etteikö tiedetty koiraa otettaessa mihin sitoudutaan. Päätös on vaan niin Nemon parhaaksi ajateltu. Pläääh.

No voi CCrystal, ikävää. Ulkopuolisena siihen ei voi kovasti ottaa kantaa. Varmastikin olette tehneet päätöksen koiran parhaaksi ja varmistaneet sille kodin, jossa sen on hyvä elää.

Meillä Sulon kanssa tuli taas eteen turkkiongelma, johon olisi hyvä saada neuvoa. Luulin jo, että pahin takkukausi olisi ohi, mutta ei. Pari kuukautta meni ihan takuttomasti. Pesin koiran kahden viikon välein. Kaikki meni oikein helposti ja huokaisin, ettei tämä cotonin turkin hoito olekaan niin vaikeaa. Kunnes sitten viimeisen pesun jälkeen turkki rupesi huopaantumaan käsittämättömästi. Föönatessa se vielä tuntui selviävän ihan hyvin, mutta seuraavana päivänä takkuja oli jo syntynyt ja vaikka kuinka aukoisin niitä, niitä syntyy uudelleen. Olen jo kerran pessyt turkin uudelleen shampoolla ja hoitoaineella ja toisen kerran pelkällä hoitoaineella parin päivän päästä, mutta ei, millään en saa takkuja auki. Häpeäkseni tunnustan käyttäneensä jo saksiakin, muttei se todellakaan ole mikään ratkaisu. Turkki tuntuu kuivalta ja sähköiseltä ja takertuvalta. Tilasin jo uusia pesu- ja hoitoaineita vanhojen tilalle. Minulla oli käytössä Pet Silkin Cucumber Melon - tuotteet. Nyt tilasin Re Qualin tuotteita, kun niistä tuntui löytyvän huonokuntoiselle ja huopaantuneelle turkille parhaiten sopivia tuotteita. Tai tuoteselosteen mukaan sopivia, ei minulla ole mitään kokemusta asiasta. Odottelen nyt niitä, enkä tee turkille mitään ennen sitä. Mistäköhän tässä on kysymys? Ruokavalio ei ole muuttunut.

leevil kirjoitti:

Mistäköhän tässä on kysymys?

Ihan vaan siittä turkinvaihdosta. Se voi olla suoraan sanottuna yhtä helvettiä. Kun toi vanhempi oli takkuiässä, ni mähän itkua väänsin sen turkin kanssa, ku tuntu etten saa sitä auki enkä osaa hoitaa sitä jajaja. Mutta sinnikkäästi joka päivä sitä kävin läpi ja kyllä se siitä sitten selveni.
Mutta kannattaa tosiaan kokeilla eri pesuaineitakin, seki voi auttaa. Nyt sun olis vaan hyvä saada se turkki auki, ennen ku peset sen taas. Koska jos se on nyt ihan umpitakussa, ja kastelet sen aina vaan uudestaan ja uudestaan ilman että selvität välissä, niin se menee luultavasti vain tiukempaan takkuun. Jos ja kun se takuttaa vielä, niin se kahden viikon pesuväli on auttamattomasti liian pitkä jos haluat turkin pitää kunnossa.

Kiitos neuvoista. Yritän saada auki ennenkuin pesemään uusilla aineilla. Vaatii kyllä osittain saksia, muttei mahda mitään.
Varmaan se kaksi viikkoa onkin liian pitkä nyt. Mutta se ei ollut yhtään takussa kun viimeksi sen ' normaalin' pesun tein. Se näytti takkuuntuvan välittömästi pesun jälkeen. Kaipa sitä irtokarvaa vain sitten oli turkissa niin paljon, että takkuuntui käsittelyssä. En ollenkaan ymmärtänyt sitä, kun siinä jo monta viikkoa meni ihan takuttomasti. Voiko noilla olla sitten tuo karvanvaihto tuollaista ajottaista? Luulin jo, että pentukarva aika pitkälti lähti edellisellä epätoivon kaudella joskus 8 kk - 1,2 v. Kun nyt vielä tästä selviäisi, pesen vaikka muutaman päivän välein, ennenkuin selvittelen noita solmuja.

Meän Tyynelläki vaihtuu vielä(kin) karva, täyttää elokuussa kaks vuotta. Sillä se rajumpi turkinvaihto oli ja meni, sitten turkinhoito oli helppoa ku heinänteko, mutta nytten se taas välistä takuttaa ku mikäkin pahanen kakara.
Ja tosiaan se takkuikähän voi kestää parhaimmillaan vaikka vuodenkin.

Nyt kun Teslalla on ripuli kiroan täällä, että miksi tuli hankittua pitkäkarvainen koira, kun melkeenpä jokaisen ulostamiskerran (joita on nyt muutaman tunnin välein) jälkeen takapuolen karvat ovat ihan ripulissa... Vielä kun ollaan mökillä, niin peseminenkään ei ole ihan niin helposti järjestettävissä, että sitä viitsisi jopa useaan kertaan päivässä tehdä. Kohta mä ajelen tolta perskarvat pois! Vielä kun Teslalla on tapana ulostamisen jälkeen pinkaista hirveään juoksuun, jolloin pahimmat ripulit lentelevät pyllystä joka suuntaan.

^ Laita sieltä perspuolesta ne karvat kiinni, ni niitä ei tarvi välttämättä olla pesemässä kokoajan. Tietty jos sillä on vielä kovin lyhkänen karva, ei sitä saa kiinni..

Hei pitkästä aikaa! Näköjään on yli kuukausi siitä kun epätoivoisena kirjoitin tuosta turkin takkuuntumisesta. Näin kauan siinä selvittämisessä meni! Jos nyt ei käytännössä ihan koko ajan, niin henkisesti kuitenkin se painoi yötä päivää. Ja takkuja tuli koko ajan enemmän kun kerkesin selvittää. Nyt kun eilen pesin, kaikki oli jo ihan helppoa. Ja turkki on nyt takuton, joitain pieniä vatsakarvatakkuja lukuunottamatta. Mutta enen kuin tähän päästiin, kyllä itkua tuli väännettyä ja vaivuttua useampaankin kertaan epätoivoon. Ja saksiakin hieman tarvittiin. Mutta yhtä kaikki, turkki säilyi ja olokin on taas toiveekkaampi. Eiköhän se tästä. Nyt vahdin sitä tarkemmin ja pesän heti, jos takkuja näkyy, viimeistään viikon päästä.

Tuo uusi hoitoaine tuntuu hyvältä. Turkki ei ole enää niin kuiva ja sähköinen ja takertuva. Ja pienet takut aukesi föönatessa ihan itsekseen. Osasyynä varmaan on sekin, että vasta nyt sain pidettyä koiran paikallaan toimituksen aikana ja sain harjattua ihan kunnolla föönatessa. Ostin myös pitkäpiikkisemmän harjan, jolla sai hyvin kaikki kerrokset käsiteltyä.
Oltiin äsken marjapensaissa ja nyt sillä on sinipunaisia raitoja tuossa puhtaan valkoisessa turkissaan.

Heipparallaa kaikille!

Eipä ole tullut tännekään kirjoiteltua, mutta voisin nyt laittaa hiukan meidän kuulumisia. Nanan saapumisesta meille tulee huomenna täyteen 3 viikkoa, vaikka tuntuu, kuin tuo tyttö olisi ollut meillä ainakin kaksi kuukautta! Ikää on siis tällä hetkellä 10,5 viikkoa. Hyvin on meillä yhteiselo alkanut sujua, tuntuu että Nana oppii nopeasti paljon uutta, mutta myös testailee meitä ja muitakin ihmisiä sen minkä kerkeää. Luonteesta on hankala vielä sanoa mitään kun se tuntuu olevan erilainen päivittäin ja toisaalta onhan se vasta pieni pentu, joten innolla odotetaan millainen siitä vanhempana kasvaa. Mutta oikein ihana ja suloinen tapaus tuo on kyllä. :)

Sen verran haluaisin kysyä teiltä muilta cottonien omistajilta, että onkohan kukaan sattunut kirjaamaan ylös koiransa kasvua? Meidän tyttö painoi 8 viikon ikäisenä 2,2 kg ja 10 viikon ikäisenä 2,3 kg. Näyttää nyt ihan sopusuhtaiselta. Mietin vaan, että pystyykö tulevaa painoa millään arvioimaan vai jääkö se vain nähtäväksi?

^ Eipä sitä juuri voi ennustaa.

Mulla on ylhäällä Telsan painoja voin laittaa ne tähän:)
7,5vk: 1,45kg
8,5vk: 1,65kg
9,5vk: 1,93kg
10,5vk: 2,14kg
11,5vk: 2,3kg
13vk: 2,7kg
14,5vk: 2,88kg
16vk: 2,95kg
18vk: 3,45kg
Tuon jälkeen en ole merkinnyt punnituksia ylös, mutta nyt puolivuotiaana Teslalla on painoa 4,1kg ja kasvu on ollut todella hidasta, eli ei varmaan enää paljon painoa tule.

Aarghh... Teslalla on alkanut nyt se "takkuikä" Tesla jäi viikoksi hoitoon äidilleni heinä-elokuun vaihteessa ja siitä lähtien ollaan painittu takkujen kanssa. Karvaa lähtee aika paljon ja takkuja tulee koko ajan lisää, pesen nyt viikon välein, selvitän takkuja noin tunnin päivässä.

^ Ideaali tilannehan ois, et sä peset sen useammin, niin et joudu joka päivä tuntitolkulla aukomaan sitä.

Hei vaan!
Kyllä tosiaan Inqq on oikeassa. Parempi pestä vaikka kolmen päivän välein, niin pääsee helpommalla. Itse jouduin Sulon kanssa pahaan takkukierteeseen. Nyt homma on selvästi helpottunut. Kestää useimmiten sen viikon välin, mutta toisinaan pesen useamminkin. Nykyään olen selviytynyt pesusta ja föönauksesta tunnissa kun hoksasin pitää Suloa pyyhkeiden sisässä ja sitten antaa sen kunnolla ravistella loputkin vedet pois ennen föönausta. Ennen rupesin suoraan föönaamaan märkää turkkia!!

^ Joo toi on hyvä, pitää pyyhkeissä hetken ennen fööniä. Mä pidän parhaillaan tunninkin, niin se turkki ei oo ku kuivata vaan sitten, ei mee ku hetki.

Voi pakko tulla ihkuttamaan () kahta ihastuttavaa tämän rodun edustajaa!

Minulla on omana koirana enkkusprinkku-labradori-mix ja lisäksi meillä käytännössä asuu berninpaimenkoira. Sen takia kaksi pikkukoiraa ovat hauskaa vaihtelua. Tulivat pari tuntia sitten ja lähtevät illalla, olen nyt jo ihan myyty. Tosi iloisia ja rentoja kavereita, metsässä kun pääsivät juoksemaan vapaana niin vauhtia riitti, olivat molemmat ihan onnessaan.

Kyllä tuli todistettua että pikkukoiratkin liikkuu kun antaa mahdollisuuden. Varmasti kaikki pikkukoiran omistajat sen tietävät, mutta piti tulla kertomaan kun riemastuin niin paljon tästä havainnosta. Ja tietysti halusin tulla jakamaan kanssanne nämä pari kuvaa jotka otin pojista kun ne olivat oikein vauhdissa. Muutama jäähdyttelykuva kans eksyi mukaan.











Hauskoja koiria, ei voi kyllä muuta sanoa.

Ihania kuvia

Ja joo, kyllä nääki on ihan tavan koiria, ulkonäöstä ja koosta huolimatta

Voi kiitos!

Koirat kotiutuivat, tuli nyt jo ikävä :( :D

Kivannäköiset kaverukset ja ihana varsinkin viimeinen kuva

Cottonit on kyllä luonteeltaan ihan mahtavia! Aina välillä mietin että olisi kiva ottaa joskus toinen cottoni, mutta ei toi turkki oo vaan mua varten. Ostin just trimmerin että saa mahdollisimman helposti kynittyä sen

Onpas täällä hiljaista, mihin kaikki ovat hävinneet? :) Voisin vähän kertoilla meidän kuulumisiamme tänne, vaikka lähinnä tulee tuonne blogiin kirjoitettua.

Heti kun Nanan rokotukset olivat kunnossa ja suoja-aika ohi, pääsimme aloittamaan näyttely- ja arkitottelevaisuuskoulutukset, joissa siis käydään joka viikko. Varsinkin arkitottelevaisuudessa on ollut kivaa, Nana seuraa mielestäni tosi nätisti häiriötekijöistä huolimatta ja ottaa kontaktia minuun. Vähän arka se saattaa olla kentällä eikä saata päästää esim. tuntematonta ihmistä silittelemään, vaan perääntyisi mieluummin. Mutta varsinkin kotona kaikki vieraat ovat tosi kivoja ja Nana tulee heti tervehtimään iloisesti ovelle, välillä se innostuu turhankin paljon. :)
Nana selkeästi tykkää tekemisestä ja on myös tosi innoissaan aina, kun käydään harjoittelemaan vaikkapa ihan perustemppuja.

Lyhyesti voisin kuvailla, että Nana on oppivainen (niissä asioissa, mitkä sitä kiinnostaa ja mistä saa palkkaa), iloinen, hassu seurailija, joka rakastaa yli kaiken perhettään ja sitä, että saa olla mukana ihan joka ikisessä hommassa ja paikassa. Ainoa asia, joka ei ole ihan niin kivaa, on ne TAKUT, joita on alkanut löytyä Nanastakin. Olen kokeillut kahta eri shampoo- ja hoitoainemerkkiä, enkä ole kumpaankaan älyttömän tyytyväinen, joten hakusessa olisi paremmat turkinhoitoaineet. Hankalaahan tämä on, kun cotoneilla on niin erilaatuisia turkkeja. Haluaisin kuitenkin kysyä, vaikka tästä on ollut moneen otteeseen täälläkin puhetta, mitä turkinhoitoaineita suosittelette? Ja nimenomaan mitä ainetta kyseiseltä merkiltä (esim. Isle of dogsilla on esim. N10, N12, N20 jne. jne...) . Moni mainostaa hyviä merkkejä, mutta joka merkillä on montaa erilaista shampoota ja hoitoainetta. Mieluusti ottaisin ehdotuksia vastaan ja kertokaa ihmeessä, jos olette jonkun tietyn merkin aineet todenneet hyviksi! On niin paljon vaihtoehtoja, että pää menee ihan pyörälle, mistä sitä oikein osaisi aloittaa, kun ei viitsisi 10 eri merkkiä ihan vaan kokeilun vuoksi hankkia, vaikka kokeilemallahan se vasta selviää, mikä sopii oman cotonin turkille. :D

^ Mä oon ihan tykästynyt tohon Pet Silkin cucumber and melon -shampooseen ja hoitoaineeseen. Turkista tulee ihan älyttömän pehmeää ja pesun jälkeen on helppo kammata.

Tuun taas kuokkimaan teidän ketjuun, kun bolo-ketju on jo toista vuotta kuollut:

Ostin Analle Hurtan uuden slush-puvun. Kuulemma sopii hyvin erityisesti pitkäturkkisille koirille. Saa nähdä, nimittäin tähän saakka en oo oikeen tienny, että onko parempi laittaa sadepuku huopaannuttamaan karvaa, vai antaa vaan likaantua ja aina pestä sen jälkeen Miten te teette rapakeleillä?