Koirat.com

Meillä oli alkuun kanssa melko samanlaista kuin Katjalla. Vanhempi koira ei pidä pennuista. Toin pennun kotiin ilman mitään sen suurempia numeroita. Pentu yritti alkuun lähestyä tuota vanhempaa narttua, mutta tuo ei sietänyt pentua lainkaan, vaan murisi tälle aina, kun se tuli metriä lähemmäs. Ei siis tehnyt mitään tai edes koskenut pentua, murisi vaan. Pentu oppi pian, ettei kannata mennä liian lähelle. Parin viikon jälkeen tuo vanhempi koira kyllästyi mykkäkouluunsa ja rupesi raahaamaan palloja yms. pennulle, mutta edelleen murisi, jos pentu tuli liian lähelle ottamaan pallon. Pikku hiljaa tästä mentiin eteenpäin. Nykyisin nuo kaksi on hyvät kaverit.

Meillä tuo narttu siis ainoastaan murisi. Ei mitenkään muiluttanut tai kyykyttänyt pentua. Annoin niiden setviä omat juttunsa. Mutta jos olisi mennyt tuon nartun puolelta hirveäksi kyykyttämiseksi ja muilutukseksi, olisin kyllä jossain vaiheessa puuttunut asiaan. Pennulla ei ole mitään traumoja

Meillä kissa kyykytti pentua. Tai no, ei se päälle käynyt, mutta jos pentu meni liian lähelle niin sähähti ja huitaisi ilmaa, ja teki pienen "hyökkäyksen" eteenpäin. Myöskin jos koira makaa Hänen Korkeutensa kulkureitillä, vaatii koiraa siirtymään. Tuijottelee vähän aikaa ja sitten tekee äkkinäisen hyökkäyksen eteen. Kerran on todistettavasti osunut vähän kuonoon, mutta vaikuttaisi siltä, ettei kynnet ole esillä (hieman vaikea nähdä, kissan tassu on melko nopea...)
Ekana päivänä pentu säikähti kissan reaktiota ja juoksi pois huoneesta. Saman tien kuitenkin tuli takaisin katsomaan että mikäs juttu tää oli. Nykyäänkin yrittää välillä saada kissan leikkimään ja kissa saattaa sähähtää ja huitoa ilmaa. Eli ei minkäänlaista traumaa tai pelkoa ole jäänyt, vaikka ekalla kerralla säikähtikin

Oisko Sashalla Nemistä uusia kuvia? Ois kiva nähdä, miltä sisko näyttää

Opettelen käyttään omaa kameraani ( ) ja kuvien laatu ei oikein hivele silmää, mutta tässä nyt yksi:

Nemi 4,5 kk

Vau, Nemihän näytää jo ihan isolle tytölle Hieno ja sopusuhtaisen näköinen tyttö. Toivottavasti me nähdään ensi kuussa siskoa!

Carpon pää (korvissa kolikot) näyttää tältä

Oi ei miten komea poika Carpo on!
Tuota teippausjuttua oon miettiny. Ollaan teippailtu Nemin korvia sillä mummohuivityylillä, ei pään ympäri kokonaan vaan korvan juuresta asti on teipit. Aina lähtee irti ja karvat mukana, kun tuo peuhaa. Vasen korva laskeutuu tällä hetkellä hyvin, oikea on vähän rutussa sieltä takaa. Hieroskellaan niitä jatkuvasti. Oon nyt kahden vaiheilla, että laitetaanko taas mummohuivi mutta kokonaan pään ympäri, vai nuo painot? Onko ne laskenu Carpon korvia hyvin, pitääkö aisoissa? Ja kuinka paljon sillä höröttää ne?
En halua propellikoiraa

muoks//
Kyllä nähdään ensi kuussa ! Tulossa ollaan. Kyytiasiat ym. on vielä hakusessa, mutta onhan tässä aikaa järjestellä. Ja häkkiä saadaan lainaan, kun semmoista ei vielä itellä ole

muoks2//
Tuosta Nemin sopusuhtaisuudesta en tiiä, koivet on kilometrin mittaiset! Ihme honkkeli

^Meillä oli kolikot muutaman viikon, mutta nyt toinen korva nousee tyvestä, joten hain lisää teippiä ja vedän vielä mummohuivin hetkeksi. Ilmoitin Carpon pentunäyttelyyn, joten teippaan ainakin siihen saakka, kun se on. Katjan Moonalla on ilmeisesti auttanut paremmin nuo kolikot. Tosin Moonalla taitaa olla kaksinkertaiset korvat Carpoon nähden

Kiva, että pääsette tulemaan, niin saa nähdä Neminkin pitkästä aikaa Mitäs meinasitte harrastella siellä?

En nyt jotenki ole varma noista korvista, kun tuntuu että ne on aika pienet, mutta toisaalta mummohuivilla menee päällekkäin leuan alta. Tai siis jos haluan saada ne tarpeeksi suoraksi ja tiukalle teipattua, niin en voi tuosta etureunasta teipata (joka on se normipaikka?), kun sitten takaa pääsee ryttyyn. Tai jos teippaan etureunasta, menevät päällekkäin. Sitten jos vähän taemmas laitan niitä teippejä, jää etureunat heilumaan lipareina Äh en tiedä, taidan kokeilla kolikoita!

Ilmotin meidät tottikseen ja sitten otetaan ne pentupurut. Ja lisäks mennään seurailemaan hakua ja jälkeä, ei olla niitä oikein kunnolla edes aloteltu niin ei tulla sotkemaan muiden treenejä. Mutta kuitenkin seurailemaan ja ehkä vähän kokeillaan siinä sivussa itsekseen. Kiinnostaa kovasti ja mahtavaa saada vähän lisää vinkkejä!

Yritän nyt kitkeä Nemin haukkumista pois, varsinkin ennen leiriä, sehän häiriköi muuten muiden treenejä Ärsyttää välillä, kun ei meinaa onnistua. Haukkuu muille koirille siis. Päivällä päästään hyvin ohi kun kehun ja juttelen hiljaisella, rauhallisella ja matalalla äänellä, mutta pimeällä se ei tepsi. Silloin yleensä istutan sen ja namitan. Se toimii melko hyvin (tyttö on nimittäin hurjan ahne), mutta välillä tulee koiria joille vaan pitää haukkua! Sitten välillä myös leikkiinpyyntöä säestää haukku. Rasittavaa, en tykkää räkyttävistä koirista. Onneks sentään suht siedettävä tuo ääni, kuulostaa jo ihan isolta koiralta. Ei mikään kimeä pikkuräkytys

Kyykytystä en ole sallinu, Riina yritti sitä kyllä (meni ite viereen makaamaan ja sitten komensi toisen pois), mutta muuten en ole puuttunut noiden kolmen järjestykseen mitenkään. Me tehtiin niin, että pennun haettuani jätin pennun autoon ja hain isot mukaan, sitten mentiin isolle parkkipaikalle ja päästin kaikki irti ulos. Riina ajoi eka pennun auton alle, mutta hyvin se sieltä perässä kuitenki sitten taapersi. Tämän jälkeen oli helppo tulla koko porukan kanssa kerralla sisään.

Riina-poliisi ei salli sisällä juoksemista ja riehumista, niin Eve ja Moona leikkiessään hiljentävät heti, kun tulevat samaan huoneeseen Riinan kanssa. Sitten rauhassa kävelevät ohi ja leikki jatkuu taas, kun on ohitettu.

Moonalla ikää 6kk ja edelleen varmuuden vuoksi euron kolikot korvissa. Ne on hyvin pitäny korvat aisoissa. Enää ei varmaan edes tarvis, mutta varmuuden vuoksi pidän vielä niitä, eipä koiralle mitään haittaa ole. Mummoteippauksella alko korvat keräämään töhnää ja punoittamaan, tosin Moona oli pahimmassa teippausiässä sillon kovien helteiden aikaan, nyt varmaan olis eri.


Eve ja Moona




Moona ja Riina


Riina 6v

Moonasta olis kyllä kans kasvokuvia, mutta ne parhaat on vielä Nozilla.

Sasha kirjoitti:

Yritän nyt kitkeä Nemin haukkumista pois, varsinkin ennen leiriä, sehän häiriköi muuten muiden treenejä Ärsyttää välillä, kun ei meinaa onnistua. Haukkuu muille koirille siis. Päivällä päästään hyvin ohi kun kehun ja juttelen hiljaisella, rauhallisella ja matalalla äänellä, mutta pimeällä se ei tepsi. Silloin yleensä istutan sen ja namitan. Se toimii melko hyvin (tyttö on nimittäin hurjan ahne), mutta välillä tulee koiria joille vaan pitää haukkua! Sitten välillä myös leikkiinpyyntöä säestää haukku. Rasittavaa, en tykkää räkyttävistä koirista. Onneks sentään suht siedettävä tuo ääni, kuulostaa jo ihan isolta koiralta. Ei mikään kimeä pikkuräkytys

Mie olen antanu Moonalle tukkapöllyä kaikesta muille koirille ääntelystä. Ihan sama, muriseeko tai haukkuuko, vaikka pelottais, mutta mitään ei toisille koirille huudella. Piste. Kehut tietenki sitten, kun on hiljaa/hiljenee. Nykyään ohittaa 99% prossaa koirista ihan hiljaa, hinkuilee kyllä sinne päin, mutta ei puhu mitään. Asutaan kuitenki melkein keskustassa, niin niitä koiria näkyy PALJON ja melkein joka kerta jossain, kun pihalla käydään..

Ja tuo leikkiinpyyntö. Dobberit haukkuu AINA, kun pyytää toista leikkiin. Juoksee p*skarinkiä ympärillä ja räkyttää. Siks yleensä muun rotuset ei tajuakaan, mitä ne idiootit tahtoo, mutta toiset dobberit ymmärtää heti.

Katja_S kirjoitti:

Moonasta olis kyllä kans kasvokuvia, mutta ne parhaat on vielä Nozilla.

Hups Unohdin eilen Yritän illalla muistaa, kun pääsen kotiin.

Meillä ei ole myöskään kummallekaan sallittua äännellä ohituksissa. Menisi ehkä liian hankalaksikin kahden huutavan koiran kanssa taiteilla ohi muista. Vanhempi on yrittänyt monta kertaa, koska sitä jännittää muut koira. Carpo yritti myös alkuun mölistä, kun halusi toisen luo. Meillä on kanssa ollut käytössä pikainen muistutus ja kun hiljenee, niin "hyvä poika!". Nykyisi ohittaa muuten kauniisti, mutta edelleen yrittää hieman vetää muiden luo, mutta tyytyy kohtaloonsa kulkea lopulta ohi. Carpo saattaa kyllä pörhistellä joskus ohituksissa karvojaan, mutta on hiljaa.

Mäkään en hyväksy sitä muille haukkumista, ja nykyään päivällä menee tosi hyvin. Mutta pimeällä, kun tulee niitä yllättäviä tilanteita, on tosi rasittavaa kun ehtii päästää kamalan "vovovoovovovovovoou" -haukun. Saan sen kyllä lopettamaan, mutta en haluais että edes ehtii aloittamaan. Tuo rauhallinen, matala kehuminen auttaa tosi hyvin siinä tilanteessa, kun näkee toisen koiran, ja on hiljaa. Edistystä on kyllä tullut, eilenkin pimeällä päästiin tosi hyvin toisen koiran ohi hiljaa. Mutta ne yllättävät tilanteet on pahimpia, jos en itse ehdi reagoida ennen koiraa.

Hyvä kuulla tuo leikkihaukkuasia! Ei tuo vaikuta muita koiria häiritsevän, kyllä ne mukaan sitten lähtee (ainakin mitä tähän mennessä on tullut vastaan). Mua itseä se eniten häiritsee, en jaksa kuunnella

muoks//
Nemin haukkuminen toisille on epävarmuutta. Mutta mikä on tosi jännä, jos se toinen koira rähisee, Nemistä ei pääse pihahdustakaan. Eikä edes katso sinnepäin, ei pörhistele, ei pelkää, ei mitään. Kävelee normaalisti eteenpäin. Eli siis rähjääjien ohittaminen on meille tosi helppoa! Vähän nurinkurista...

Onneksi kiki ei ole remmiräyhä.. Pimeällä kylläkin kulmantakaa tulevat ihmiset saavat varoa kun neiti pelästyy.

Nostellaanpa tätäkin keskustelua taas täältä.

Mun pieni pentunen kävi ensimmäisessä pentunäyttelyssään ollen PU1 ja VSP + KP:

Melkoinen näyttelyuran aloitus velipojalla! Onneaonneaonnea kovasti! On se sitten muidenkin mielestä aivan upea ilmestys

Mua on nyt puraissut näyttelykärpänen, ja tahdon äkkiä Nemisen kanssa lähteä kokeilemaan. Pitää vähän vaan kouluttaa sekä pentua että emäntää... melkoinen keltanokka nimittäin täällä
Lauantaina pääsen taas kaverin mukaan kehän laidalle! Pitää yrittää opiskella havannoimalla siellä.
Opetellaan Nemin kanssa touhuja kuntoon ja sitten 27.11. on täällä Tampereella pentunäyttely!

Minulla on tälläinen paperiton tapaus Maaliman ihanin luupää... Ikää on 1.v 4kk

^ Hauskat korvat.

^^ En mäkään uskaltanut itse esittää tuota. Ensin meinasin, mutta iski ramppikuume Me ollaan menossa kanssa vielä toiseen pentunäyttelyyn, mutta sitten odotetaankin, että päästään ihan virallisiin.

^ aivan suloinen.. tahtoisin tietää mitä tuomari sanoisi meidän kikistä? onko yhtään sukunsa kaltainen vai musta lammas? 5 vuotiaalle on kai hieman hankalaa alkaa mitään seisontaa tai ylipäätään näyttelykuvioo opettamaan,tuskin tuo ihmeellinen on vaikka sen saisinkin joskus laihtumaan näyttelymittoihin..Pyöreä :)

"KIIRE!!! 9v. Doberman-uros etsii pikaisesti uutta kotia. Omistaja muuttaa ulkomaille vuodenvaihteessa ja kotiehdokas peruuntunut viimetipassa. Koira on kiltti, tulee toimeen lasten ja muiden koirien kanssa. Vapaana saanut ulkoilla. Tuotu aikoinaan Virosta Suomeen (typistetty.) Rokotukset kunnossa ja paperit löytyy. Annetaan ilmaiseksi, kun vain poika kodin jostain löytäisi. Aikaa PERJANTAIHIN 30.12.-11 asti, sitten joutuu piikille. Koira sijaitsee Tampereen suunnalla. Tiedustelut p: 0400-539099 -Sami"

Laitetaan tännekin varmuudeksi :)

Hoi dobbereiden omistajat!

Pientä kysymystä pukkaa, jos joku vaikka tietäis oman kokemuksen kautta. Eli tarkoitus lennellä dobbereideni kanssa maasta toiseen, ja tarvitsen tietenkin kuljetusboksit. Oletteko olleet samassa tilanteessa, ja minkä kokoista kuljetusboksia ootte käyttänyt? Olen toki lukenut, että koiran pitää pystyä seisomaan pää pystyssä siellä boksissa ym. Mun uros varsinkin on aika korkea poika, ja tässä nyt vaan toivon ettei mun tarvisi sitä ihan isointa boksia ostaa, kun on niin perhanan kallis. Mutta kertokaapas! Minkä kokoista boksia löytyy, ja onko ollut ongelmia lentoyhtiöiden kanssa koon puolesta? Pystyykö koira pitämään päätään siellä boksissa siis ihan täysin suoraan pystyssä?