Koirat.com

Kuukausi ja muutama viikko vielä luovutukseen, miten tuntuukin niin pitkältä ajalta
Kokoajan kattelee kuvia ja kuvittelee sen vipellyksen.....

Se on sitten meillä tänään 7v synttäri
Tässä itse päivänsankari Simo kuvattu viime viikolla Nuasjärven jäällä Vuokatissa





Olihan siellä kaikki koirat, mutta ei niistä saanut kunnon yhteiskuvaa kun juoksivat innoissaan jäällä
Tämmöisen "kimppakuvan" sain kun syöksyivät yhdessä liikkeelle - tuloksena tommonen suma

Hauskaa, että täälläkin on aktivoiduttu. :) Meillä kävi viime vuoden lopulla niin kuin jo kauan sitten uumoiltiin, eli yhden griffonin sijaan meillä mennä vipeltää nyt kaksi karvatassua. Kohta 3 vuotta täyttävän bruxin kaveriksi tuli musta brabbaripoika.

Yhteiselo on sujunut aivan huikean hyvin! Virtaa pienessä piisaa toki enemmän kuin vanhemman hermo joskus kestää, mutta sekin aiheuttaa lähinnä vaimeaa turhautumista. :)

Simo on ihana ja Griffoni kaunis aikuinen nainen. :)

Nyt toimii! Edellisen viestin poistaisin, jos osaisin

Tässä meidän 8-10 viikkoinen Bobby brabbari. Täysin musta vauveli <3







Bobby ja meidän äidin riehakas parsoni tutustumassa toisiinsa häkin läpi:



Sori innostuin laittamaan kuvia

Voisin tosta hännästä kysyä. Bobby on löytäny sen ja jahtaa sitä aina sillon tällön. Nyt toi häntä on lähteny taittumaan ja kääntymään sille puolelle josta sitä aina jahtaa. Näytteilyitä ei olla harrastamassa, joten mitään väliähän sillä ei ole. Mutta kippuroituuko vai suoristuuko se tosta pennun kasvaessa? Tyhmä kysymys mut hämää



Ps. Maailman ihanin koira (ja rotu) <3

^Ihana brabbarivauva ♥
En usko että se häntä taittuu/kääntyy siitä jahtaamisesta, vaan sillä on luonnostaan vähän tommonen taittuva ja persoonallinen häntä Ja tietty jahtaa häntää siltä puolelta, mistä se enempi näkyy.
Kun haet esim googlen kuvahaulla "petit brabancon" niin näkyy kaikenlaisia häntiä ja mallikelpoinen, suora, selän päälle kaartuva häntä ei ole läheskään joka kuvassa. Eikä joka koiralla, joten älä suotta murehdi hännän kippuroita

Meillä esim Simolla on melko kiemura häntä. Kuten tässä kuvassa näkyy niin se kaartuu aikalailla.

Elmon enempi oikeaoppisempi häntä näkyy tässä kuvassa



p.s. Poistin sen edellisen viestin missä kuvat ei näkyneet :)

Osaisiko joku suositella hyvää trimmaajaa helsingin seudulla? Sit viel tyhmä kysymys; mistä tietää et turkki on valmis nypittäväksi? Ei oo aikasempaa kokemusta nypittävästä rodusta..

Ja heippa vaan kaikille, mä oon iha uus täällä

^No heippa vaan ja tervetuloa sekä koirat.comiin että griffonien joukkoon

Minkä ikäinen griffon sulla on? Jos pentu, niin sanoisin että pentukarva on nypittävissä n 4kk ikäisenä, riippuu vuodenajasta ja turkista eli saattaa olla valmis jo 3kk ikäisenä. Siinä vaiheessa kun turkki on valmis nypittäväksi, se on hyvin "ilmavaa ja höttöistä" eli kyllä sen näkee. Ja pentukarva lähtee meilkein puhaltamalla (No ehkä vähän liioittelen )

Nyppimistä vaille oleva pentuturkki näyttää tämmöiseltä pörröltä


Sama koira pentukarva nypittynä

(naama nyt ei kunnolla näy kummassakaan )

Aikuisen griffonin turkki taas nypitään sen mukaan, miten näyttelyihin aikoo mennä eli pitää vähän seurata aikataulua että turkki on tietyn mittainen näyttelypäivänä.

Aikuinen, ehdottomasti trimmaamista vaille oleva griffon näyttää (kamalimmillaan) tältä:


Tässä samainen koira minkä trimmaus vähän vaiheessa, eli jalat ja pää sekä rinta nypittynä. (taitaa muuten olla A-osakin eli vartalo nypitty)


Ja tuolla mun edellisessä viestissä on sitten tämä aikuinen griffon näyttelykunnossa.

Griffonyhdistyksen sivulla on kerrottu trimmauksesta ja sieltä löytyy myös trimmaajia > trimmaajia
Oletko kasvattajalta kysynyt, jos hän vaikka jelppisi pentutrimmin kanssa?

Pentutrimmaus on tehty, ikää Kikillä on jo kohta 8kk. Näyttäis takapuolessa/jaloissa olevan jo melko ilmavaa karvaa mut muualla ei.

^Eli ei tartte enää pentukarvoja "puhaltaa" pois

Jos haluaa ja jaloista irtoaa karvat helposti (sen voi ihan testata nyppäämällä sormenpäillä karvaa ja nimenomaan karvan kasvusuuntaan) niin koiraahan voi nyppiä milloin haluaa siinä vaiheessa kun karva irtoaa helposti.

Jos näyttelyyn on tarkoitus, silloin pitää vähän laskeskella allakasta milloin näyttelypäivä on ja siitä taaksepäin n 12-14 vko = on A-osan (=vartalon) nyppiminen. Jalat taas tulisi ottaa noin 2-3 vko ennen A-osaa.

Kotikoiralle riittää pari kertaa vuodessa "kaikki pois"

Oletko kasvattajan kanssa jutellut?

Ihan kotikoira. Kasvattaja on Liettuassa ja hänen englannin taito vähän huono niin on helpompaa kysellä hölmöjä täällä

^Eihän nuo nyt mitään hölmöjä ole
Mutta jos tuntuu että karva irtoaa helposti, niin vallan hyvit voit yrittää nyppiä. Ja kannattaa muutenkin treenailla sitä nyppimistä että tottuu käsittelyyn. Kotikoiralta voi nyppiä kaiken kerralla, paitsi griffonin partahan on "pyhä" - siihen ei saa koskea Tosin mä olen joskus vaähän tasannut jos on kuiva ja hapsottava parta.

Voit ihan hyvin ottaa yhteyttä niihin griffonyhdistyksen sivuilla oleviin trimmaajiin (siellä taisi olla ihan Helsingistäkin). Varmaan mielellään opastavat uutta griffonharrastajaa.

Kiitos näistä
Satoja kertoja oon siel sivuil käyny ja menny ihan ohi silmien noi trimmaajat
Päivittäin kampaan ja räpellän turkkia et tottuu käsittelyyn.. On aika hyvin tottunutkin mutta pään ja parran kampaus on Kikin mielestä ihan kamalaa, puhumattakaan naaman pesusta.

^Älä välitä, se parran kampaaminen on näille meidänkin otuksille ihan kamalaa Lakupappa aikanaan antoi melko kiltisti kammata parran, mutta nää kaks partanaamaa vaan kiukuttelee ja yrittää kiemurrella pois. Ja ikää niillä on 9v ja 4v joten olis luullut jo tottuvan *huoh*

Tervehdys! Vieläköhän täällä on griffonien omistajia liikkeellä?

Itse olen jälkeen kerran harkitsemassa koiranpennun ottamista. Olen aiemmin käynyt pariin otteeseen katsomassa griffoneita kasvattajien luona, ja 2013 oli todella lähellä ettei brabancon uros tullut kotiin, mutta sitten viime hetkellä jostain syystä jänistin

Miten itse päädyitte aikoinaan juuri ko. rotuun? Entä parta ja sileäkarvaisen välillä? Onko koiranne olleet pääosin terveitä?

Asun pääasiassa yksin ja jonkun verran joudun reissaamaan kaupungista toiseen. Onko griffon miten herkkä stressaamaan paikanvaihdoksia?

No onhan täällä, minä ainakin

Miten päädyin griffoniin? Edellisen koiran kuoltua tosi nuorena, päätin ensin ettei koiraa enää tule. Mutta - pikkuhiljaa kuitenkin alkoi uusi koira kiinnostaa. Surffailin netissä, ostin ja lainasin koirakirjoja ja niitä sitten aikani selattuani huomasin että palasin aina sivulle missä oli esitelty griffonit. Se ilkikurinen (ja osittain ehkä vähän rumakin ) naama vaan veti puoleensa ja kun luonnekuvaus, koko ym osui kohdalleen, päätin että semmonen meille tulee.

Ja tuli.

Ensin tuli yksi musta karkeakarvainen = belge, sitten toinen, ruskea karkeakarvainen = bruxellois ja kolmantena punaruskea sileäkarvainen = brabbari.
Pääosin ovat kaikki olleet terveinä, mitä nyt joku korvatulehdus ja anaalit tulehtui yhdeltä kerran. Vanhin jouduttiin muutama vuosi sitten lopettamaan kun todettiin munuaisten vajaatoiminta ja meni lopulta huonoon kuntoon.

Sileissä ja karkeissa ei paljon eroja ole, paitsi että sileät tuntuu olevan aavistuksen parempia kylmänkestäviä kuin karkeat. Oisko se sitten kun se sileä turkki on tiiviimpi kuin karkealla? Lisäksi sileissä jostain kumman syystä vaikuttaa olevan enempi vilkkaampia yksilöitä kuin karkeissa. Toki näissäkin on poikkeuksia. Muutenhan niissä ei ole mitään muuta kuin ulkonäköero.

Griffon on hyvinkin sopeutuvainen pikkukoira ja kun sen pienestä totuttaa eri paikkoihin, asioihin ja tilanteisiin, niin tuskin isompana stressaa. Päinvastoin, on innoissaan ”kun taas mennään”
Ainakin nää meidän tyypit on sellaisia että kun tajuavat että lähdetään jonnekin, niin ovat into piukkana ensimmäisenä autossa ja innoissaan uudessa paikassa.
Tytär kun aikanaan otti griffonin ja oli kesätöissä, oli pentu joskus mukana (kun oli semmoinen työpaikka mihin sen pystyi ottamaan) Kulki usein mukana bussissa, junassa ja ratikassa.

Laita vaikka yksityisviestillä missä päin asut, koska jos asutaan suht lähellä niin meille voi aina tulla tutustumaan näihin otuksiin

Oi, ihanaa kun joku rodun omistaja on! Olen itseasiassa seurannut griffoneidesi elämää kotisivujesi kautta jo muutama vuosi sitte, kun ensimmäisen kerran kärsin griffonkuumeesta! Etenkin tuo teidän Simo on hurmaava toisaalta myös nuo partaveikot on alkaneet enemmän ja enemmän miellyttää silmää.

Itse kanssa olen tehnyt paljon rotutestejä ja tutkinut eri rotuvaihtoehtoja, mutta aina vaan palaan katsomaan griffoneita uudeleen. Se on se sympaattinen ulkonäkö, kompakti koko ja veitikka luonne mikä vetoaa.

Onko griffon mielestäsi suhteellisen helposti koulutettava rotu? Olen miettinyt uroskoiraa, mutta ovatko huomattavasti kovapäisempiä kuin naaraat?

Laitan yv:tä sijainnista, olisi mainiota tavata rotua vielä livenä

Auts Ne kotisivut on totaalisen päivittämättä. Just otin kuvagalleriankin pois kun kuvat löytyy nykään muualta. Pitäis ehkä vähän reipastua sivujen päivittämisen kanssa.

Tuntuu siltä että Simo on tehnyt vaikutuksen yhteen jos toiseenkin, kun vaikuttaa olevan aika monen "suosikki" ihan tuolla livenäkin.. Eräskin lenkkeilijä aina ohimennessään huikkaa vähintään "mitäs Simo" ellei malta jäädä ihan juttelemaan .

No griffonhan on äärimmäisen helppo kouluttaa, koska ovat sen verran älykkäitä ja miellyttämisen halusia otuksia. Tosin osaavat myös olla jääräpäitä joten koulutuksessa pitää olla johdonmukainen. Oppivat helposti ja nopeasti (joskus Lakun kanssa tuntui, että liian helposti "oppi" että kun kerran tehtiin näin, niin se piti sitten tehdä aina...)

Sukupuolten välistä eroa en osaa sanoa, kun itsellä on aina ollut uroksia. Sen mitä narttuja tunnen/tiedän ja onhan niissä enempi semmoisia "neitejä" luonteeltaan verrattuna uroksiin.

Onko sinulla paljon nuo merkkailleet tai muutoin urosten tyyppimetkuja tehneet? En kyllä tiedä onko se rotuun liittyvää, vai enemmänkin yksilöön?

Eipä taida pahemmin lähteä karvaa tuosta sileäkarvaisestakaan? Eikö tuo turkki ole muutenkin vähän sellainen "likaa hylkivä"?

Minusta (ja sen mitä olen kuullut) tuo merkkailu on enempi yksilökohtaista. Meillä nuo omat kumpikin on muistaakseni kerran merkanneet jossain tilanteessa. Elmo aikanaan kun tuli astutusreissulta kotiin ja piti sitten näille muille isotella, niin nosti koipea eteisen ovenpieleen. Mutta siihen se jäi. Simon tilannetta en edes muista...

Sileäkarvaisen karvanlähtö on paljolti sekin yksilökohtaista. Kyllähän karvaa lähtee, toisin kuin karkeasta, mutta on hyvin kausittaista. Keväällä lähtee enempi, mutta ei se mitään järkyttävää karvanlähtöä ole. Onneks!
Jep, karva on vähän semmoinen "liukas" eikä ollenkaan vastaavanlainen karkea kuin partanaamoilla. Eikä siihen tosiaan mitkään risut ja männynkävyt tartu, niinkuin näiden toisten turkkiin