Koirat.com

Voi mitä kuvia täällä taas

Onnea Monnan suunnitelmiin! Mullahan on 4kk nuori Oliver-jenkki samaan tapaan kasviksen kanssa yhteisomistuksessa. Oliver on kohtutuonti USA:sta Ruotsiin ja sieltä siis tänne. Eipä olis meikäläisen olemattomat suhteet riittäneet sellaisen koiran hankkimiseen, mutta kun yhteistyö pelaa kasvin kanssa niin mikäpäs tässä on pentua pallutellessa!

^Saako tietämätön kysyä että mikä on kohtutuonti?

Narttu siis astutettiin USA:ssa ennen kuin se tuotiin Ruotsiin, missä pennut syntyivät.

Mahtavia kuvia ja kirjoituksia! :D

Itselläkin Griffon-kuume on kasvanut ja tuntuu aina vaan jatkavan kasvamistaan. Kysymys, joka kuitenkin mielessä hieman on, on urosten sisälle merkkailu? Onko kyseessä minkäsuuruinen ongelma ja pystyykö koiraa kouluttamaan kuinka aiheen tiimoilta? Muita koiria ei meillä ole, mutta tuleva koiruus tulee viettämään aikaa esim. vanhemmillani, jossa myös labbisuros (veljeni) jonkin verran kyläilee/ viettää aikaa ja olisi ikävää antaa koiraa joskus hoitoon mikäli merkkailu on kovinkin runsasta.

Aiemmin kotona olleiden isompien koirien kanssa ei moista sisälle merkkailu-ongelmaa koskaan ollut, joten sillä kyselen tästä minulle uudesta ilmiöstä, jota ilmeisesti kaikilla pikkukoirilla tapana on tehdä.

^ Meillä on yksi merkkaileva uros. Merkkailu oli pahimmillaan 8-9kk ikäisenä, jalka nousi koko ajan ja sai olla koko ajan pesemässä kusipyykkiä. Poikahousut helpotti meillä ja nyt koiran ollessa vuoden merkkailu on jäänyt ihan minimiin, tosi välillä vieläkin saattaa ruikata. Tuntuu että koira ymmärsi, että ei kannata merkata tai joutuu olemaan pöksyt märkänä. Ton mun karkean kasvattajalla on uroksilla oma tila, etteivät ruiki koko asuntoa. Tosin se nyt melkeimpä sääntö kuin poikkeus, että jos leikkaamattomia narttuja ja uroksia samassa taloudessa, niin merkkailua ilmenee. Aapo ei ole merkannut kuin pari kertaa: eka kerta kylässä ja toinen kerta oli hotellin käytävälle, kun hotellissa asusti muitakin koiria samaan aikaan. Toki koulutuksellakin pääsee pitkälle mutta se ei aina auta kuten meillä kävi. Jos ton saa itseteosta kiinni, niin ei ruokkaa kun ehtii puuttua ajoissa. Karjasu riittää. Mutta aina ei voi vahtia ja aina ei muista noita housujakaan pukea kun se on pitkin päivää sitä riisumista ja pukemista kun koirat käyvät usein kuitenkin takapihalla.

Kiitos nopeasta vastauksestasi! Hieman sellainen vastaus jota ennakoinkin. Meilla ei pitaisi oleman oikeastaan koskaan tilannetta, jossa taloudessa on ollut narttukoiria (kun ei kerran sellaisia tuttavapiirissa ole), joten toivoa on..

Täällä kolme urosta, mistä voisin sanoa että ovat 99% "ruikkimattomia" Tuo yhden prosentin ruikkivuus tulee siitä että jokainen kolmesta on kerran-pari merkannut jotain.

Elmo 5v sen jälkeen kun oli astunut nartun, merkkasi nartun omistajan luona käydessämme. Muistaakseni ennätti sohvanjuureen nostaa jalkaansa - kunnes sain niskasta kiinni.
Simo 3v merkkasi oman ovenpielen kun pari tyttökoiraa kävi kylässä. Laku 9v on merkannut yhden eteisessä olevan koirapedin sen jälkeen kun tyttären pentu oli ensimmäisten kyläreissujen jälkeen makoillut siinä. Eli tuo merkkailu on ollut lähinnä tuota reviirien osoittamista eikä mitään sisälle kuseskelua ja ainakin omien koirien ikään nähden ovat hyvin satunnaisesti ruikkineet sisälle.

Lisäksi, kuten monna jo mainitsi, tuo urosten merkkailu lienee suurempi ongelma heillä, kenellä on myös narttuja samassa taloudessa.

InkeTinke kirjoitti:

Meilla ei pitaisi oleman oikeastaan koskaan tilannetta, jossa taloudessa on ollut narttukoiria (kun ei kerran sellaisia tuttavapiirissa ole), joten toivoa on..

On toivoa. Tosin ei niitä narttuja tarvitse tuttavapiirissäkään olla, se saattaa riittää että uros haistaa ulkona juoksuisen nartun, niin sekin saattaa aiheuttaa jalan nostamista. Mutta ei tosta kannata stressata.

Kiitokset vastauksista!

Käytiin eilen katsomassa näitä pikkuisia kasvattajalla ja kyllä se niin on, että rotu on melkoisen kiva. Tänään otettiin yhteyttä kenneliin ja liityttiin "pentulistalle" toiveena saada oma belge alkuvuodesta. Hienoa kun pitkään kestänyt oman rodun etsintä vaikuttais tulleen lopputulokseen!

Olen itse pitkään haaveksinut petit brabanconista toiseksi koiraksi. Olen päättänyt että tämän seuraavan koiran tulisi olla hieman energisempi, muttei liian energinen ettei nykyisellä koiralla mene hermot (esim. jack russelit ja kettuterrierit koirani on todennut liian energisiksi ja kovakouraisiksi leikkikavereiksi). :D Olen nimittäin alkanut harrastamaan juoksemista ja tähän harrastukseen olisi mukava olla kaveri. Juoksulenkit ovat vielä aika lyhyitä (n.30min), mutta varmasti pitenevät ajan mittaan kun kunto kohoaa. Olenkin miettinyt että ovatko griffonit soveltuvia juoksukaveriksi? Nykyinen koirani jaksaa kyllä olla mukana juoksulenkillä ja tykkää pitkistä kävelylenkeistä, mutta tulee juostessa vähän perässä, eli vaikuttaisi sen olevan hieman liian raskasta sille vaikka kuntoa ollaan yhdessä kohotettu aika rauhallisesti. Griffonitkin varmasti vähintään perässä jaksavat tulla juostessa, mutta kaipailisin vähän reippaampaa seuralaista. Toyvillakoiran olen kerran nähnyt innokkaana juoksukaverina, mutta en ole kovin innoissani rodusta. Kokemuksia/mielipiteitä kiitos! :)

Nyt täällä yhdellä onnellisella alkaa olla pentusuunnitelmat niin hyvällä mallilla että alkaa jo varustuksen katselemiset. Pitäisi siis hankkia jonkunlainen oviportti, ja kuulemma pennut tulevat läpi 10 cm raoista, niin mitä luulette, voisko se jäädä jotenkin jumiin 5,5 cm tai 4,5 cm raoista?

^Voi miten ihanaa että pentusuunnitelmat etenee noin mukavasti Karkeahan sulla oli suunnitelmissa? Vai oletko kuitenkin kallistumassa sileään?

Tuosta pentuportista... Meillä oli ens alkuun "porttina" ihan vain pari nojatuolia kumossa oviaukossa Hyvin piti pennun (Lakun) siellä missä piti.
10 cm pinnaväli on tosiaan liian iso pennulle, mutta ei ne 5,5 cm väliin mitenkäään jumiin jää.

Tyttärellä ei ole ollut mitään pentuporttia kun ei löytynyt sopivan kokoista. Eteistila kun on yhteydessä pieneen keittiöön siten, ettei sen kokoisia portteja ole olemassakaan. Niillä tais olla vain ovet kiinni huoneisiin, mihin pentu ei saanut mennä.

Juu, karkea se olisi. Nyt pitää vaan toivoa ettei tule mitään yllätyksiä eteen. :)
Toi mun oviaukko on sen verran leveä etten oikein keksi mitään muuta turvallista ratkaisua kuin portti. Ja ainakin aluksi pelottaa vähän lautalattian puolesta jos pentu pääsee vahtimatta kaikkialle (yksiö siis niin niitä tavallisia ovia ei juurikaan ole.)

Miten kauan teillä muilla kesti ennenkuin koirat olivat täysin sisäsiistejä?

^ Hanki ihan vain rautakaupasta, Honkkarista tms. kompostikehikko. Siitä saa väsättyä portin ensi alkuun ja on edullinen.

Aapo meillä oli sisäsiisti jo 4kk. Uolevi ei ole vieläkään 100% vaikka jo vuoden.

Ihanaa että saat sen oman pennun. Hyvä että mainitsin siitä pentueesta. Tulette sitten kakaran kanssa meille joku kerta meille kylään. Meinaatko keksiä itse nimen vai pidätkö sen minkä kasvattaja on antanut?

iin3 kirjoitti:

Miten kauan teillä muilla kesti ennenkuin koirat olivat täysin sisäsiistejä?

Meillä on kaikki tainneet olla sisäsiistejä siinä 4kk kieppeillä, Laku tais olla jo aiemminkin "melkein sisäsiisti". Se nyt on muutenkin semmoinen pomminvarma pidättelijä (ainakin tähän asti ollut, voihan olla että ikä vielä tekee tehtävänsä) Se ei just ikinä ole pyrkinyt yöllä ulos ja kerran sitten oli levoton ja vaikutti kuin olis hätä. Mä vaan että "käy nyt nukkumaan, ei vielä ole aamu" - päätin sitten kuitenkin nousta ja päästää sen pihalle.
Ja sillä olikin ihan hillitön isohätä! Kurap*skaa tuli niin että hyvä ettei talon seinille roiskunut Vähänks mulle tuli kurja olo sen puolesta, kun ajattelin miten toinen oli pidätellyt ja pidätellyt

Tuoreimmassa muistissa on tuon tyttären pennun sisäsiisteys ja ne tais ottaa paperit pois kun kakara oli vajaa 5kk. Aika hyvin sekin on oppinut (on nyt 9kk) mutta joskus saattaa kuulema vielä käydä vahinko.

^^ Tuntuu ettei vaan hurjasti uskaltaisi iloita pennusta ennenkuin se oikeasti on saatu kotiin, ettei vaan tule mitään ikäviä yllätyksiä vielä eteen. Tosin ensi viikolla olis kyllä tarkotus mennä ostamaan tarvikkeita .
Ja nimeä oon miettinyt yötä päivää melkein ja lista alkaa olla aika pitkä, että aika varmasti sen vaihdan johonkin omaan

Nyt on pieni poika kotona! Eka yö meni tosi hyvin omassa sängyssä, muutoin on kyllä aikamoinen sylivauva.. Mutta eiköhän se siitä reipastu vielä
Nimeä Ilpo olisi tarkoitus ruveta tottelemaan


//muokkaus isompi kuva

^Nytkö se on jo kotona? Wau! Toinen on vaan niin söötti
Kyllähän ne ens alkuun taitaa melkoisia sylivauvoja olla, toiset on sitä aina - niinkuin meillä Simo

Hehee, oon tehny pienen huomion tässä. Missään muussa rodussa en oo tavannu niin samantyylisiä nimiä ku griffoneilla: Ilpo, Erno, Uolevi, Simo, Elmo yms..

^Totta juu Nää on semmosia pieniä, kompakteja otuksia, joten eihän niillä voi ollakaan kuin joku lyhyt ja ytimekäs nimi