Koirat.com

Hei!

Löytyyköhän täältä muita japaninpystykorvanomistajia?

Meillä on kotona valloittava ja vilkas 6 kuukautta vanha pikku-herra.

Olisi mukavaa jos löytyisi muita samanrodun omistajia keskustelemaan

TÄÄLLÄ! :D Ei meitä mahda paljoo olla..

Mitä nyt nopeasti jalostusrekisteriä vilkaisin, niin japaninpystykorvien suosio on laskenut hieman, eikä koskaan mikään top10 rotu ole ollutkaan. Aiemmin taisi olla enemmänkin keskustelua japseista.

Minkäslaisia tapauksia täällä on? Mitä harrastatte vai onko vaan varpaanlämmittiminä?

Meillä oli 15 vuotta perheessä japsirouva, erittäin omanarvonsa tunteva ja vahvatahtoinen tapaus. Pentuna serkkujen toimesta kiusattukin, minkä vuoksi ei soveltunut olemaan lasten kanssa (Itselläni jotakuinkin kymmenen arpea muistona kasvoissa..) Muuten kyllä ihan mukava kotikoira.

Piksi kirjoitti:

Mitä nyt nopeasti jalostusrekisteriä vilkaisin, niin japaninpystykorvien suosio on laskenut hieman, eikä koskaan mikään top10 rotu ole ollutkaan. Aiemmin taisi olla enemmänkin keskustelua japseista.

Minkäslaisia tapauksia täällä on? Mitä harrastatte vai onko vaan varpaanlämmittiminä?

Meillä oli 15 vuotta perheessä japsirouva, erittäin omanarvonsa tunteva ja vahvatahtoinen tapaus. Pentuna serkkujen toimesta kiusattukin, minkä vuoksi ei soveltunut olemaan lasten kanssa (Itselläni jotakuinkin kymmenen arpea muistona kasvoissa..) Muuten kyllä ihan mukava kotikoira.

Meillä entinen japsineiti eli 11,5 vuotiaaksi. Oli ensimmäinen koirani ja todella terävä. Aika samankaltainen kun itse kuvailit. Mutta syytän kyllä itseäni siitä että sen kasvatus meni vähän näpeille. Potentiaaliahan olisi näissä topakoissa tapauksissa paljon jos osaa käsitellä :)

Nykyinen on 8kk ikänen japsinarttu (ekat juoksut jo 6kk iässä). Erittäin nöyrä, pehmeä mutta hyvähermoinen pusuttelija. Toki oma koirakokemuskin tässä karttunut tuosta ekasta japsista joten kasvatustaitokin paljon parempi. Elli on meillä ihan kotikoirana, mutta tehdään paljon. Eli lenkitystä 3-4h päivässä (paljon irti). Myös temput on sillä mieleen (sopis agilityyn).. Uusin temppu on kun neiti hyppää mun selänpäälle kun olen kontillani ja istuu.. :D
Osaa kyllä rauhottua ja joinakin päivinä vaan ollaan. Tää neiti ei säikähdä edes kovaa pakkasta, käytiin 45min lenkeillä vaikka oli -25.. Ja ainoastaan heijastinliivit päällä.
Hiljanen koira, haukkuu ehkä kerran pari kuukaudessa kun komentaa kissaa leikkimään. Vartiointivietti pikkusen heräillyt (wuffaa rapunääniä) mutta lopettaa kun kieltää. Aina mukana kaikessa tekemisessä.
Nirsoilua kyllä välillä koittaa esiintyä mutta syö kyllä kun nälkä iskee ja maha on melko teräskuntonen (syö raakaa ja nappulaa).. Neiti painaa n.7kg ja on hyvässä kunnossa.
Hieman varautunut vieraita kohtaan, mutta ei huonolla tavalla (käy haisteleen ja on sit ok)..
Eli hyvä koira. Ei tarvitse älyttömästi liikuntaa, mutta jaksaa pitkiäkin matkoja ja kestää hyvin vaihtelevat sääolot. Innostuu kaikesta yhteisestä tekemistä, osaa kuitenkin rauhottua. Ei ole haukkuherkkä. Todella uskollinen, helppo opettaa irtioloon.

^ Kuulostaa hyvälle.
Meillä minä en hirveämmin koskaan osallistunut Monan koulutukseen, kun olin vuoden ikäinen kun se tuli. Siinä kuitenkin perheellä (tai siskollani, jonka koira se oli) meni homma vähän mönkään ja tuloksena oli karkailua ja remmirähjäystä, vahtimista ym. Mona oli isokokoinen narttu (jotenkin tuntuu että 90-luvun japsit muutenkin on noita nykyisiä isompia?) ja painoa jotakuinkin 11 kiloa, missä pari kiloa taisi olla ylimääräistä. Terve oli koko ikänsä, kunnes sitten vanhuuden myötä oli yhtä kasvainta koko muori ja lopetus oli ainoa järkevä vaihtoehto.

Yleisesti japsi on kyllä "helppo" rotu. Miellyttämisenhaluinen, sopii niin koti- kuin harrastuskaveriksikin. Älliä kuitenkin ehkä hieman jotain muita rotuja enemmän ja ei ehkä kiipeä se takamus edellä puuhun pyydettäessä ellei siitä itse hyödy.

Ulkonäkönsä vuoksi jotenkin vertaan japsia paljon näihin saksalaisiin pystykorviin ja jotenkin kokisin japsin ehkä kivemmaksi. Tuntuu, että saksalaisilla on enemmän eroahdistusta ja muuta, kuin näillä.

Piksi kirjoitti:

^ Kuulostaa hyvälle.
Meillä minä en hirveämmin koskaan osallistunut Monan koulutukseen, kun olin vuoden ikäinen kun se tuli. Siinä kuitenkin perheellä (tai siskollani, jonka koira se oli) meni homma vähän mönkään ja tuloksena oli karkailua ja remmirähjäystä, vahtimista ym. Mona oli isokokoinen narttu (jotenkin tuntuu että 90-luvun japsit muutenkin on noita nykyisiä isompia?) ja painoa jotakuinkin 11 kiloa, missä pari kiloa taisi olla ylimääräistä. Terve oli koko ikänsä, kunnes sitten vanhuuden myötä oli yhtä kasvainta koko muori ja lopetus oli ainoa järkevä vaihtoehto.

Yleisesti japsi on kyllä "helppo" rotu. Miellyttämisenhaluinen, sopii niin koti- kuin harrastuskaveriksikin. Älliä kuitenkin ehkä hieman jotain muita rotuja enemmän ja ei ehkä kiipeä se takamus edellä puuhun pyydettäessä ellei siitä itse hyödy.

Ulkonäkönsä vuoksi jotenkin vertaan japsia paljon näihin saksalaisiin pystykorviin ja jotenkin kokisin japsin ehkä kivemmaksi. Tuntuu, että saksalaisilla on enemmän eroahdistusta ja muuta, kuin näillä.

Meillä on saatu neidin kans hyvää tulosta ihan johtajuudella. Eli kyllä se menee sinne puuhun kun sen sinne käskee koska se on sen mielestä kivaa.. Tää on tietty yksilökohtaista. Meillä neiti tekee kaiken hirveellä innolla ja kehuna toimii sanat. (En pahemmin oo palkannu namilla/lelulla).. Älyttömän uskollinen ja miellyttämisenhaluinen..
Ei tällä ainakaa tosiaan ole eroahdistusta.. Mut sekin taitaa olla enemmän hermorakenteesta/opitusta kiinni.. :)

Muutama kuva :

Elli 10vko:



Elli n. 12vko:



Elli n.6kk:



Elli 8kk:

Hei olen miettinyt hankkia Japaninpystykorvan ja tuli mieleen semmonen kysymys että paljonko japaninpystykorva tarvitsee liikuntaa päivässä??

Terve Anniina09,
Japsi ei ole sellainen rotu että vaatii hulluna liikuntaa. Kuten jokaisen koirarodun kohdalla, aikuisen koiran olisi hyvä saada ainakin 2h päivässä liikuntaa. Ei ole tarkkaa minimiä ja maksimia. Koira on onnellisempi mitä enemmän se saa liikuntaa, mikä täytyy pitää mielessä. Meillä pyritään 2,5h päivässä, ja siihen kuuluu koirapuistoa tai tokoilua. Tietty leikin sen kanssa kotona mistä saa lisäliikuntaa. Japsi ei hypi seinille jos saa tuota vähemmän ja jaksaa vaikka kuinka pitkään tarvittaessa. Liikunnan laatu myös tärkeää, ei riitä mikään extrahidas kävelylenkki millekään koiralle.. Ja täytyy sen kanssa puuhatakkin lisäksi vaikka koirapuistoa, yhdessä leikkimistä ja tokoa. Tiesit ehkä näitä asioita mutta en tiedä kuinka kokenut olet koira-asioissa :D

Nyt vaan kysymys, että onko täällä yhtään japsinomistajaa? Meille on ehkä tulossa japaninpystykorva tässä piakkoin. Käytännössä varattu jo pentu, (ei vielä varausta maksettu) mutta vielä odotellaan että molemmat kivekset laskeutuvat. En halua toista kivesvikaista. :) Itseäni siis näyttelyt kiinnostavat, joten palloja tarvitaan kaksi. :D

^ Minulla on parin päivän päästä täyttävä 5kk japsityttö! Oikein kiva ja viisas pentu, oppinut hyvin asioita ja vaikuttaa todella terävältä! Suunnitelmissa on erityisesti näyttelyissä käynti, agility mikäli potkua on ja mahd. myös toko! :-)

Noni hyvä, edes joku kenen kanssa pulista. :D Tää vaan näyttää olevan melko hiljanen tää japsiosuus täällä. :D
Meillä on kans tavoitteena agilitykoira, corgi saa pysyä enemmän tokokoirana vaikka senkin kanssa ollaan justiinsa aloitettu aksailut. :) Lisäksi näyttelyt ja tokoilua, mihin en ole tavotteita vielä asettanut, katsoo miten alkaa oppimaan.

Mites teidän tyttö on oppinu? Millaista koulutus on nyt ollu? Vaikka onkin vielä nuori, mutta eiköhän jotain tule aina tehtyä. :D Corgiin ei tietysti voi verrata kun on kuitenkin paimen kyseessä, millä on jonkun verrankin sitä miellyttämisenhalua. :)

^ Meidän Nala on tosi fiksu ja helposti oppiva! Tällä hetkellä nyt varsinaisesti ei olla vielä mitään kummempia treenattu, mutta tämän hetkiset asiat mitä Nala osaa ovat; istu, maahan, tassu, odottaa, tanssi, autoon ja tietenkin luoksetulon ja sellaisia perus elämän asioita! Palkkautuu tosi hyvin ruoalla. Nuo käskyt ovat siis sellaisia joista jo tajuaa mitä tehdä ja tietää mitä mikäkin tarkoittaa, välillä vain toteutus menee sillä pieleen, mutta ymmärettäväähän se on :P

Kiinnostais semmoinen asia että onko japaninpystykorvat kuinka herkkähaukkuisia? :)

^Rotumääritelmä "kieltää" turhan haukkumisen aikakin. Ja tää kasvattaja mist mulle on pentu tulossa ni sen omat ei paljoa hauku, rotunsa mukaisesti ilmoittavi vahtikoiria, eli normaaliksi haukkumiseksi katsotaan oven käyminen tms. Herkkähaukkuisuudesta en osaa sanoa tuon paremmin, mutta ainakin olisi pyrittävä kouluttamaan lähes haukkumattomaksi. Tiedät varmaan mitä tarkoitan.

Rotuyhdistyksen sivulta poimittu:
Haukkuvatko japaninpystykorvat paljon?
Japaninpystykorva kiintyy voimakkaasti perheeseensä ja kotiinsa ja se ilmenee myös vahtimisominaisuutena. Tästä syystä japaninpystykorva useimmiten haukkuu, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kun kotiin tulee vieraita, useimmat japaninpystykorvat haukkuvat kunnes ovat nähneet tulijan. Vahtimisen kohteena on yleensä myös oma piha ja epätavalliset asiat aiheuttavat vahtimishaukkua. Harvemmin japaninpystykorvat haukkuvat "turhan päiten". Yhteenvetona voisi sanoa, että japaninpystykorva ei ole aivan hiljainen rotu, mutta haukkuminen ei yleensä ole hirveän häiritsevääkään. Täytyy kuitenkin muistaa, että kotioloilla on suuri merkitys koiran käyttäytymiseen ja myös haukkuminen voi olla jatkuvaa esimerkiksi eroahdistuksesta johtuen

Rotuyhdistys Tuolta pääsee paremmin lueskelemaan ja aika kattavasti on kerrottu rodusta yleisesti, linkki vie suoraan rotumääritelmään, mistä on varmasti hyvä aloittaa.

Toivottavasti auttoi edes vähän, jos olet harkitsemassa kyseistä rotua.

^^ Meidän japsityttö haukkuu ainoastaan silloin kun joku pimpottaa tai ulko-ovi käy. Myös ulkona silloin jos jotain "pelottavaa" tulee vastaan, niin ilmoittaa vain minulle, että nyt hereillä ettei se syö meitä... Oikeasti vastaantuleva on vain toinen koiran ulkoiluttaja... :D Leikkiessä saattaa myös välillä haukkua kun innostuu! Mutta ei siis ole mikään turhanpäiväinen räksyttäjä. Uskoo myös kun kielletään haukkumasta esim. vieraita =)

Eli neiti on rotumääritelmänsä mukainen. :D Samaa mietein itse kun rotua harkitsin, mutta luettuani tarpeeksi niin monet sanoivat samaa kuin sinä. Ei siis mitään ylenpalttista räkyttämistä taukoomatta. Onhan se tietty yksilöllistä ja koulutus varmasti vaikuttaa asiaan. :)

Okei:) Kiitos vastauksista..

^^ Kyllä se aika rotumääritelmän mukainen neiti on! :-)

Ompa ollu kieltämäti aika hiljanen tämä rotu-ryhmä.. Itselläni tosiaan toinen japsi tällä hetkellä! :)
Meillä hälytyshaukutaan lähinnä vieraat (neiti ku on pidättyväinen ja varautunut) mutta lopettaa kiellosta. Leikkiessä ja ulkona ei pihahdakkaan - jos ulkona on epäilyttävää niin ennemmin ynisee ja hakeutuu mun taakse muttei hauku. Vahtiviettiähän näillä tosiaan on - mutta hyvin pystyn omaa japsia ja saku-urosta pitää rivarin takapihalla ja ohi saa mennä mitä vaan nii ovat hiljaa.