Koirat.com

Dintti kirjoitti:

Olivatko teidän harjiksenne kovapäisiä jo pentuna? Taika on niin itsepäinen kun olla voi, se kuuntelee tasan silloin kun itse haluaa ja oikein jekuttaa minua Se tietää mitä ei saa tehdä, mutta tekee silti Ja puree ihan kaikkea.

Meillä taas nää koirat on ollut kaikki erilaisia. Ei näistä kukaan kovinkaan kovapäinen ole, mutta noilta tytöiltä ei miellyttämisenhalua löydy ollenkaan. Jos vaikka pieni treenailu ei satu kiinnostamaan, niin sitten ei kyllä tasan tehdä mitään. Onneksi tarpeeksi hyvällä namilla noi saa kiipeämään vaikka puuhun. Taavi sitten taas on tollainen mamman pikku herkkis, jonka kanssa ei ole ikinä tarvinnut päätään seinään hakata. Käskyjä kuunnellaan hyvin ja ton kanssa tuntuukin elämä melkein hermolomalta noiden itsepäisempien tyttöjen rinnalla.

Ja nää on suhteellisen nopeasti oppinut tavoille, kun on löytynyt sopiva rangaistuskeino eli huomiotta jättäminen/jäähy. Näiden maailma kun tuntuu välillä romahtavan, kun ne eristetään ihmisistä...

^Meillä ei toimi huomiotta jättäminen yhtään. Jos Taikan jättää huomiotta, se alkaa tehdä tuhoja sillä sekunnilla Se tietää mistä en tykkää, ja jos jätän sen huomiotta niin se käyttää sen ajan hyväkseen repimällä esim. sohvaa tai kenkiä

Korvat Taikalla on hukassa melko usein On se tosin oppinut hyvin muun muassa istumaan, menemään maahanja antamaan tassua. Ulkona vaan on ihan hirveä höslääjä ja sitten kun pitäisi lähteä sisälle, niin varmastu juostaan hirveää rallia karkuun ympäri pihaa. En ole kylläkään lähtenyt siihen leikkiin mukaan, muuten se ei koskaan lopeta tuota pelleilyänsä.

Meillä Eppu on oppinut nätisti istumaan, maahan ja hyppäämään seiste käskystä (itsellä huono selkä, joten en voi pahemmin kumarrella montaas kertaa päivässä laittamaan hihnaa - joten opetin tuon nousemaan pystyyn :D). Lisäksi jotakin temppuja jne. ollaan koitettu opetella, mutta melko se vaikeaa, kun herra on niin nirso että.. Motivointi muutenkin melko hankalaa.

Kyllä tuo oman päänsä ainakin osaa pitää. Jos lähdetään karkuun, niin sitten kanssa lähdetään. Pysyy irti kyllä nätisti, mutta kun pitäisi lähteä sisälle niin ei tule kesää, Luokse kutsuessa on muka ensin tulossa niin innoissaan, mutta sitten matkan varrelle tulee aina jotain mielenkiintoisempaa. Saattaa kyllä olla puutetta koulutuksessakin.

Meillä nyt on tullut ihan uutena ongelmana ohitukset ja remmirähiseminen. Pentuna ja murkkuiässä meni ihan nätisti, mutta siinä 2-3 vuotiaana alkoi ihan hirvittävä machoilu. Taitaa herralta lähteä sukukalleudet pois, jos rauhottaisi vähän edes tilannetta.

Uskallankohan nyt jo sanoa ääneen... Meille tulee heinäkuussa Tirlittanista puuterityttö Tirlittan JellyBean <3 Kerran olen käynnyt neitä katsomassa ja ensi viikolla olis tarkoitus mennä uudelleen :) <3 Hilla <3

Mun lauma kasvoi pari viikkoa sitten pienellä puuteritytöllä.



Kuvassa Lina (Stormblåstens Norma Jeane), ikää melkein 10vk

Täällä oli muutkin kyselleet hyvien ja huonojen kasvattajien tietoja, niin muakin kiinnostaisi. Arvon täällä vielä parin rodun välillä, ja harjis on yksi niistä. Haluaisin jutella hyvien kasvattajien kanssa ja tutustua sitä kautta rotuun enemmän. :) Joten laittakaa yksärillä kasvattajia, joita suosittelette ja joita ette. Kasvattajat saisivat mielellään olla Tampereen ympäristöstä, koska haluaisin koiran jostain läheltä.

Ja pari kysymystä voisin kysyä täällä yleisesti. Luin, että harjakoirat ovat lähinnä vain yhden perheen koiria. Ovatko teidän harjikset tällaisia? Toisaalta olisi mukavaa, jos koira ei meinaisi lähteä ihan jokaisen kadulla tulevan vastaantulijan mukaan (kuten nykyinen villakoirani), mutta meillä koira on melko paljon hoidossa eri ihmisillä, joten siihen olisi pakko tottua. Useimmiten koira on hoidossa vanhemmillani tai poikaystävän vanhemmilla, jotka tietysti tuntee jo hyvin, mutta toisinaan joudun viemään koiran hoitoon kavereille, joita eivät ole koiralle niin tuttuja. Lisäksi pitäisi tulla toimeen muiden koirien kanssa, koska tuttavapiiristä niitä löytyy paljon.

Onko jollain teistä kokemusta villakoirista? Osaisitteko kertoa, millä tavalla villakoira ja kiinanharjakoira eroavat tai on samanlaisia luonteensa puolesta? Ainakin käsittääkseni harjikset ovat samalla lailla vilkkaita ja iloisia kuin villakoiratkin.

Onko kiinanharjakoirien koulutus teidän mielestänne vaikeaa, eli saako koiraa motivoitua tekemään?

Mukavaa, jos joku jaksaa vastailla. :)

Muoks. ^ Oon ihan rakastunut tohon pikkuiseen :)

Meillä on nyt pari viikkoa asustanut puuteri tyttö Tirlittan Jellybean eli Hilla

Ja neiti on kovin hurmaava

Mä olen aivan hämmentynyt. Olen tottunut siihen, ettei kiinanharjakoiria kovin useasti missään näy, niin nyt sitten havahduttiin miehen kanssa siihen, että meidän naapurustossa on kolmella harjakoiria. Asutaan siis tosiaan sellaisessa paikassa, jossa samassa pihassa on kolme rivitaloa ja jokaisessa rivitalossa asustelee harjis.

Mutta voi mitä pentusia täällä. Tänään taas havahtui siihen miten "kamala" tää rotu on. Aina vaan nousee harjiskuume yhä uudestaan ja uudestaan vaikka välillä kiroaa itsensä, kun on näin outoja koiria hommannut. Ei tästä rodusta kyllä enää eroon pääse millään. Vaikka nakusta haaveilen, niin silti himottaisi aina puuterikin (ja apso + sakemanni + holsku + cottoni, jatkanko?).

blankolle vielä. Kyllä kiinanharjakoiran aina koulutettua saa. Meillä koirat saisi kiipeämään vaikka puuhun namin perässä, mutta kyllä näillä silti se oma tahto aina on. Jos ei tahdota kuunnella, niin sitten ei kuunnella. Saattaahan se olla, että vikaa on myös koulutuksessa... Jonkun verran on kyllä luonteissa eroa, että jotkut tykkäävät touhuta enemmän, toiset vähemmän. Jotkut on helpompi motivoida ja jotkut vaikeampi.

Meidän koirat suhtautuu vieraisiin alkuun hieman varauksella, mutta ystävällisiä nuo silti on. Vähän kyllä meinaavat yhden perheen/ihmisen koiria olla, mutta hoitoon jäämiseenkin nuo tottuu ja mitä tutumpaan paikkaan jää hoitoon, sitä helpompaa. Ei siis millään tavalla mahdoton rotu sen suhteen kuitenkaan.

^ Okei, kiitos tiedoista. :)
Sen vielä kysyisin, että lähteekö harjiksista karvaa? Tätä olen pohtinut, enkä ole oikein löytänyt vastausta. :D Ilmeisesti niillä kuitenkin joku aluskarva on toisin kuin villakoirilla?

Kyllä näistä karvaa lähtee, mutta ei mitenkään kamalan paljon. Irtoava karva jää suurimmaksi osaksi turkkiin muodostamaan takkuja.

muoks. Ja siis juu, on näillä lyhyt aluskarva.

^ Okei. Eli karvoja ei kuitenkaan juuri löydy lattioilta ja tekstiileistä, jos jaksaa ahkerasti hoitaa turkkia? Vai?

Ei mun käsityksen mukaan ainakaan mitenkään kovin paljoa niitä irtokarvoja pitäisi löytyä, jos turkkia jaksaa säännöllisesti hoitaa. Ainahan siitä turkista vähän karvaa esimerkiksi tekstiileihin jää, mutta lattioilta ei meillä ainakaan karvaa löydy muuta kuin pesun jälkeen.

^ Ok, kiitos :)

Moi.
Ajattelin että ehkä täällä osataan auttaa :) Eli harkinnassa on puuteri harjis ja mietinkin onko todella niin että puuteri täytyy pestä kerran viikossa? jostain luin että näin olisi. Kuulostaa vain kovin hullulta ainakin minulle, vaikkakin joiria on koko elämän ollut. Ihmettelen vain onko puutereiden kasvattajilla leipätyötä ollenkaan jos koiria +-10 ja pesut kerta viikkoon?! :o

miikku kirjoitti:

Moi.
Ajattelin että ehkä täällä osataan auttaa :) Eli harkinnassa on puuteri harjis ja mietinkin onko todella niin että puuteri täytyy pestä kerran viikossa? jostain luin että näin olisi. Kuulostaa vain kovin hullulta ainakin minulle, vaikkakin joiria on koko elämän ollut. Ihmettelen vain onko puutereiden kasvattajilla leipätyötä ollenkaan jos koiria +-10 ja pesut kerta viikkoon?! :o

Kyllähän viikottain pestäviä rotuja on vaikka kuinka paljon: esim. yorkit, apsot, maltankoirat, afgaanit ja oma rotuni jenkkicockeri. Ei siinä mitään hullua ole. Turkki vain on huollettava perusteellisesti ENNEN kuin se menee takkuun.

Harjisten rotuyhdistyksen sivuilla sanotaan näin:
"Ainakin pentuna ja nuorena turkkia vaihtaessaan, kannattaa puuterihuisku pestä vähintään kerran viikossa. Aikuisen koiran voi pestä 1-4 viikon välein turkin laadusta ja likaantumisesta riippuen."

Nimim. omasta puuterista aina tasaisin väliajoin haaveileva

Ja eihän yhteen pesuun+föönaukseen aikuisen koiran kohdalla mene kuin tunti, ainakaan meidän villiksellä ei sen kauempaa kulu, jos edes tuntia. Kyllähän sitä saa tunnin viikossa kulumaan paljon turhempaankin!

No voi pahus :/ Jää kyllä sitten vain haaveeksi oma huisku.

Moikka!

Haluaisin uutena täällä kysellä hieman enemmän harjiksista.
Itselläni on ollut 10-vuotta harjis joka sittemmin nukkui pois. Nyt tuntuu sen verran tyhjältä että olemme pohtineet uuden harjakoiran hankkimista, mutta en tiedä rodun nykyhetkestä mitään. 10 vuotta sitten harjakoira oli hyvinkin harvinainen ja nyt tuntuu että niitä näkee aina silloin tällöin (tai sitten osaa katsoa koiria eri tavalla nykyään), joten oletan että rotukin on saattanut vuosien varressa muuttua.

Onko rodun terveys olenaisesti muuttunut vuosien saatossa (luonne, terveys, jne.)? Oma harjikseni oli aito naku, mutta en ole niitä enää hirveästi katukuvassa nähnyt. Onko siis aidot nakut menneen talven lumia?

Entä kuinka te suosittelette harjista perheeseen jossa on pieniä lapsia? Lapseni ovat hyvin eläinrakkaita (äitiinsä tulleita kait... ;)) mutta tottakai kun pienistä lapsista kyse voivat olla kovakouraisiakin toisinaan. :-/ Oppivat kuitenkin koko ajan mikä on sallittua ja mikä ei.

Kiitos jo etukäteen mahdollisista vastauksista ja hyvää joulun odotusta kaikille! :)

Hurjis kirjoitti:

Entä kuinka te suosittelette harjista perheeseen jossa on pieniä lapsia? Lapseni ovat hyvin eläinrakkaita (äitiinsä tulleita kait... ;)) mutta tottakai kun pienistä lapsista kyse voivat olla kovakouraisiakin toisinaan. :-/ Oppivat kuitenkin koko ajan mikä on sallittua ja mikä ei.

Kiitos jo etukäteen mahdollisista vastauksista ja hyvää joulun odotusta kaikille! :)

Mä voisin hyvin suositella kiinanharjakoiraa lapsiperheeseen. Meillä on puolivuotias poika ja kolme harjakoiraa. Neljäskin pitäisi tulla, jos sattuu sopiva syntymään. Pennusta astihan nää on lapsiin tottunut mun siskonlasten kautta, mutta silti jännitti miten koirat suhtautuu omaan perheenlisäykseen. Huoli oli kuitenkin ihan turha, sillä koirat suhtautuu vieläkin suopeammin tuohon meidän pikkumieheen.

Kiinanharjakoiran sopivuutta lapsiperheeseen en siis epäile. Alkuunhan tietysti vanhemman täytyy olla tarkkana, että niin pentu kuin lapset oppii pelisäännöt miten elää toistensa kanssa. Sen tosin mitä luultavimminkin jo tiesit.

Noihin muihin kysymyksiin en sitten osaakaan vastata, vaikka rotua harrastankin...

Hei! Täällä ei olla näemmä kovin aktiivisesti kirjoittamassa, mutta kyselenpä silti. Eli minu saattaisi jossain vaiheessa muutaman vuoden päästä kiinnostaa ottaa kiinanharjakoirapentu ja jotain haluaisin tiedustella etukäteen.

Ensinnäkin, miten kokisitte, että tämän kokoinen koira pärjäisi suomenlapinkoiran kanssa? Pentu kuitenkin tulisi nykyisen elinaikana, joten niiden pitäisi pärjätä keskenään vuosia. Omastani tiedän jo että se pystyy kyllä leikkimään ja olemaan pienempien kanssa, vaikka se onkin välillä yli-innokas ja säikyttää jotkut olemuksellaan ja koollaan. Se on kuitenkin vasta 1,5 v, joten se luultavasti rauhoittuu vielä jonkin verran.

Toiseksi, minkälaisena kokisitte harjiksen olevan harrastekoirana? Nykyisen kanssa harrastan rally-TOKOa, ja sillä linjalla jatkaisin myös seuraavan koiran kanssa. Tavallinen TOKO saattaisi olla myös mahdollisuus. Näyttelyissä tulen luultavasti myös käymään.

Se tuokin kysymykseen numero kolme: Mitä pitää huomioida (teveyden lisäksi), jos haluaisi mahdollisen tulevan näyttelykoiran? Tietenkin vanhemmat voivat antaa osviittaa, mutta jos katsoo itse pentuetta, mitä tulisi katsoa erityisesti harrastus- ja näyttelyominaisuuksien kannalta?

Neljänneksi haluaisin tietää ihan ylipäätänsä rodun terveystilanteesta nykyisin, jos joku tietää. Jonkin verran luin rotuyhdistyksen sivuja, mutten oikein saanut selkeää kuvaa siitä, missä mennään. Ilmeisesti silmät, sydän ja polvet olisi hyvä kuvauttaa ja ottaa huomioon sukua tutkiessa, mutta onko jotain muuta, mihin olisi syytä kiinnittää huomiota?

Viidenneksi, millaisia sukupuolieroja on vai onko lainkaan? Lapinkoirani on siis narttu, mutta tähän mennessä on tullut kaikkien kanssa toimeen, joten tällä hetkellä se ei rajoita juuri lainkaan (juoksut pitää tietenkin sumplia sitten uroksen kanssa, mutta mikään mahdoton yhdistelmä ei tämäkään taida olla, vaikka kummatkin olisi leikkamattomia?).

Ja viimeiseksi kyselisin, kumpaa kannattaisi katsoa: nakua vai puuteria? Omaa silmää nimittäin miellyttäisi enemmän naku ja sellaista sitten lähtisin hakemaan, jos tähän rotuun loppujen lopuksi päädyn.

Täällä oli myös jotain keskustelua noista kasvattajasta, olisi kiva saada heistäkin sitä tietoa jo etukäteen, vaikka rotuvalinta ei olekaan vielä varma.

Kiitos vastauksista näin etukäteen, toivottavasti joku jaksaa lukea tämän pitkän listan kysymyksiä ja vastata niihin! Toivottavasti siitä saa jotain selvää, kirjoitan tätä nimittäin silmät päässä seisoen ja aivot jäätymispisteessä, kun olen niin väsynyt. Mutta pakko oli kirjoittaa, muuten unohdan tehdä sen.

//muoks. ulkoasu hieman selkeämmäksi